Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:
Vuoden 1983 hallitusratkaisusta:
”Kepu oli aluksi ilmoittanut, että se halusi tutkia Kokoomusvaihtoehdon ”mahdollisimman tarkkaan”. Oli tärkeää osoittaa kansalaisille, että Kokoomusta ei syrjitty. Kuitenkaan eduskuntaryhmäkään ei halunnut tosissaan hallitusyhteistyöhön Kokoomuksen kanssa, minkä pj. Matti Ruokola ilmaisi näin: ”Kokoomuksen mukaan ottamista jatkossa meidän on turha jankuttaa”. Edustaja Heimo Linna säesti: ”Yhdyn puheenjohtajaan. Koivisto ei tärvele Paasikiven-Kekkosen perintöä”.
Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”
Vuoden 1988 presidenttipelistä:
”Väyrysen mahdollisuuksia kulutti hänen julkinen kuvansa, joka alkoi ärsyttää monia kansalaisia. Vastustus nousi, ja se heikensi hänen haaveitaan nousta joskus maan presidentiksi. Lisäksi hänen yhteistyösuhteensa hallituksissa muodostuivat vaikeiksi, jopa niin että pääministeri Sorsa tuskaili 1980-luvulla Johannes Virolaiselle Väyrysen vaikeutta. Sorsa muisteli heidän hallituksiaan 1970-luvuilla:
- Oli silloinkin vaikeita asioita, mutta ei milloinkaan sellaista riitaa kuin nyt Väyrysen aikana.”
Vuoden 1988 kunnallisvaalituloksesta:
”Kepuoppositio menestyi myös hyvin ja sai 21,2% äänistä, mikä merkitsi jo toista nousevaa vaalitulosta. Kun Skdl jatkoi taantumistaan ja äärivasemmiston Deva jäi auttamatta vaatimattomaksi 2,5%:n puolueksi, maan porvarillisuus yhä vahvistui. Sosialistit saivat vain 38,2%. Silti sosiaalidemokraattien ote vahvistui maassa. Kepuoppositio piti Kokoomusta päävastustajanan, mikä vahvisti Sdp:n asemaa puolueena, joka oli noussut kepun sijaan hallituskumppanit valitsevana puolueena. Tätä Paavo Väyrynen oli pelännyt jo vuosia huolimatta Kokoomuksen linjanvedoista porvarillisen yhteistyön puolesta.”
Euroopan neuvostoon liittymisestä Väyrynen v. 1987:
”Euroopan neuvostoa lähestyttäessä on otettava varovainen linja.” ja perusteli sitä sillä, että ”nykymuodossa” sosialistiset maat eivät voi liittyä siihen. Väyrysen kanta oli käytännössä sama, jolla Suomi oli perustellut jo 40 vuotta poissaoloaan. Hän asiallisesti ottaen rinnasti Suomen sosialistisiin maihin. Syy oli siis Neuvostoliitto. Väyrynen ei edelleenkään kyennyt itsenäiseen toimintaan.”
”- - -Levisi käsitys, että kepun Paavo Väyrynen haluaisi Suomen valtuuskunnan pj:n paikan, mikä vaikeutti heti prosessia. Kepu ei kuitenkaan ollut osoittanut merkittävää kiinnostusta asiaa kohtaan, mikä näkyi monessa asiassa; eduskuntaryhmä ei edes keskustellut aiheesta ennen kuin se oli käytännössä selvä. Väyrynen oli aiemmin varoittanut Euroopan neuvostosta, mutta yht’äkkiä halusi sinne näkyvässä asemassa.”
”Suomen Pankin johtaja Esko Ollila (kepu) puolestaan puolusti 30.3.1989 revalvaatiota ja sanoi, että ”maahan tulvi valuuttaa ennen revalvaatiota”. Sillä tähdättiin inflaation taltuttamiseen.”- - -
12.4.1986 IL: ”Länsi-Saksa uhkaa maailmanrauhaa
Lääkintöhallituksen pj. Matti Ruokola on viikon kiistelty mies.
Suomen rauhanpuolustajien pj:na hän toi esille sotilaallisen uhkan Länsi-Saksasta ja viittasi yya-sopimukseen NLn kanssa.
Mikä hän on miehiään?
-Joskus kuulee sanottavan, että Saksan osalta yya-sopimus on vanhentunut. Haluan varoittaa tällaisesta.
-Länsi-Saksan toimien takia yya-sopimus on yhtä ajankohtainen kuin sen kirjoittamisen aikaan. Yksikään kirjain ei ole väljähtänyt.
DDR:n Ruokola näkee toisessa valossa kuin Liittotasavallan. Itä-Saksaan ei liity uhkatekijöitä.
-On kysymys Euroopan turvallisuudesta ja Saksan uhkakuvasta, joka on lisääntynyt.
Efta- ja Eureka-jäsenyydet huolestuttavat Ruokolaa.
-Eftassa mon mukana täysivaltaisia Naton jäsenmaita. Ja Eurekalla on sotilaallisia tarkoitusperiä.
-Suomen ja NLn suhteet eivät saa vaarantua. Vaikka maan ulkopoliittinen peruslinja onkin säilynyt, taloudellisten avausten varjolla otetuista liikkeistä länteen on syytä tuntea huolta.
Huolia on muitakin.
-Nuoriso irvailee Nla ja on välinpitämätöntä. Tiedotus on jenkkipainotteista. On käsittämätöntä, ettei kouluissa opeteta venäjää.
Ja Afganistan?
-Emme tunne kaikkia tosiasioita.
Ovatko rauhanpuolustajat koskaan kritisoineet Nla?
-Ei ole ollut aihetta. Jos NL onkin joskus lisännyt sotilaallista valmiuttaan, se on vain vastannut lännen varustautumiseen. USA:n on vetäydyttävä ensin.”
Vuoden 1983 hallitusratkaisusta:
”Kepu oli aluksi ilmoittanut, että se halusi tutkia Kokoomusvaihtoehdon ”mahdollisimman tarkkaan”. Oli tärkeää osoittaa kansalaisille, että Kokoomusta ei syrjitty. Kuitenkaan eduskuntaryhmäkään ei halunnut tosissaan hallitusyhteistyöhön Kokoomuksen kanssa, minkä pj. Matti Ruokola ilmaisi näin: ”Kokoomuksen mukaan ottamista jatkossa meidän on turha jankuttaa”. Edustaja Heimo Linna säesti: ”Yhdyn puheenjohtajaan. Koivisto ei tärvele Paasikiven-Kekkosen perintöä”.
Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”
Vuoden 1988 presidenttipelistä:
”Väyrysen mahdollisuuksia kulutti hänen julkinen kuvansa, joka alkoi ärsyttää monia kansalaisia. Vastustus nousi, ja se heikensi hänen haaveitaan nousta joskus maan presidentiksi. Lisäksi hänen yhteistyösuhteensa hallituksissa muodostuivat vaikeiksi, jopa niin että pääministeri Sorsa tuskaili 1980-luvulla Johannes Virolaiselle Väyrysen vaikeutta. Sorsa muisteli heidän hallituksiaan 1970-luvuilla:
- Oli silloinkin vaikeita asioita, mutta ei milloinkaan sellaista riitaa kuin nyt Väyrysen aikana.”
Vuoden 1988 kunnallisvaalituloksesta:
”Kepuoppositio menestyi myös hyvin ja sai 21,2% äänistä, mikä merkitsi jo toista nousevaa vaalitulosta. Kun Skdl jatkoi taantumistaan ja äärivasemmiston Deva jäi auttamatta vaatimattomaksi 2,5%:n puolueksi, maan porvarillisuus yhä vahvistui. Sosialistit saivat vain 38,2%. Silti sosiaalidemokraattien ote vahvistui maassa. Kepuoppositio piti Kokoomusta päävastustajanan, mikä vahvisti Sdp:n asemaa puolueena, joka oli noussut kepun sijaan hallituskumppanit valitsevana puolueena. Tätä Paavo Väyrynen oli pelännyt jo vuosia huolimatta Kokoomuksen linjanvedoista porvarillisen yhteistyön puolesta.”
Euroopan neuvostoon liittymisestä Väyrynen v. 1987:
”Euroopan neuvostoa lähestyttäessä on otettava varovainen linja.” ja perusteli sitä sillä, että ”nykymuodossa” sosialistiset maat eivät voi liittyä siihen. Väyrysen kanta oli käytännössä sama, jolla Suomi oli perustellut jo 40 vuotta poissaoloaan. Hän asiallisesti ottaen rinnasti Suomen sosialistisiin maihin. Syy oli siis Neuvostoliitto. Väyrynen ei edelleenkään kyennyt itsenäiseen toimintaan.”
”- - -Levisi käsitys, että kepun Paavo Väyrynen haluaisi Suomen valtuuskunnan pj:n paikan, mikä vaikeutti heti prosessia. Kepu ei kuitenkaan ollut osoittanut merkittävää kiinnostusta asiaa kohtaan, mikä näkyi monessa asiassa; eduskuntaryhmä ei edes keskustellut aiheesta ennen kuin se oli käytännössä selvä. Väyrynen oli aiemmin varoittanut Euroopan neuvostosta, mutta yht’äkkiä halusi sinne näkyvässä asemassa.”
”Suomen Pankin johtaja Esko Ollila (kepu) puolestaan puolusti 30.3.1989 revalvaatiota ja sanoi, että ”maahan tulvi valuuttaa ennen revalvaatiota”. Sillä tähdättiin inflaation taltuttamiseen.”- - -
12.4.1986 IL: ”Länsi-Saksa uhkaa maailmanrauhaa
Lääkintöhallituksen pj. Matti Ruokola on viikon kiistelty mies.
Suomen rauhanpuolustajien pj:na hän toi esille sotilaallisen uhkan Länsi-Saksasta ja viittasi yya-sopimukseen NLn kanssa.
Mikä hän on miehiään?
-Joskus kuulee sanottavan, että Saksan osalta yya-sopimus on vanhentunut. Haluan varoittaa tällaisesta.
-Länsi-Saksan toimien takia yya-sopimus on yhtä ajankohtainen kuin sen kirjoittamisen aikaan. Yksikään kirjain ei ole väljähtänyt.
DDR:n Ruokola näkee toisessa valossa kuin Liittotasavallan. Itä-Saksaan ei liity uhkatekijöitä.
-On kysymys Euroopan turvallisuudesta ja Saksan uhkakuvasta, joka on lisääntynyt.
Efta- ja Eureka-jäsenyydet huolestuttavat Ruokolaa.
-Eftassa mon mukana täysivaltaisia Naton jäsenmaita. Ja Eurekalla on sotilaallisia tarkoitusperiä.
-Suomen ja NLn suhteet eivät saa vaarantua. Vaikka maan ulkopoliittinen peruslinja onkin säilynyt, taloudellisten avausten varjolla otetuista liikkeistä länteen on syytä tuntea huolta.
Huolia on muitakin.
-Nuoriso irvailee Nla ja on välinpitämätöntä. Tiedotus on jenkkipainotteista. On käsittämätöntä, ettei kouluissa opeteta venäjää.
Ja Afganistan?
-Emme tunne kaikkia tosiasioita.
Ovatko rauhanpuolustajat koskaan kritisoineet Nla?
-Ei ole ollut aihetta. Jos NL onkin joskus lisännyt sotilaallista valmiuttaan, se on vain vastannut lännen varustautumiseen. USA:n on vetäydyttävä ensin.”
Vastaukset 10
Vanhimmat
Joo-o. Kun kaivamalla kaivaa pysähtyneisyyden vuosilta kaikkein pimeimpien K-linjan änkyröiden kaikkein pimeimmät lausunnot, irrottaa ne asiayhteydestään ja tarjoilee mahdollisimman taitavasti dramatisoituna 200-luvun mediassa, niin saahan ne kuulostamaan jopa näin hurjalta.
K-linja kuitenkin painui manan majoille jo 80-luvulla juuri siksi, koska sen politiikka ei nauttinut puolueen kenttäväen enemmistön kannatusta. Tässä kohtaa on syytä muistuttaa, että K-linjan kannattamista ei pidä sekoittaa Kekkosen kannattamiseen.
Pientä tuo K-linjan kusipukkien änkyröinti oli kuitenkin Lipposen änkyröintiin verrattuna.
Mikähän olisi ollut Suomen kohtalo, jos Lipposen EEC-linja olisi 70-luvun alussa voittanut?
Huh huh.
Siis 2000-luvun
Vain vaimea kepupossun vinkuminen kuuluu: "Entäpä se Paavo.... mitä jos Paavo... Paavo... Paaaaavoooo".
"Keskusta ajaa maamme parasta"
(Vanha neuvostoliittolainen sananlasku)
Wiljami
"Keskusta ajaa maamme parasta"
Mutta entä ne maan päällä olevat ihmiset...?
Kuka heidän etujaan ajaa?
HS: (2001) “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.”
*Elinkeinopolittiinen pläjäys vuodelta -93 (HS):
--“Valtiovarainministeriön maatalousselvitys julkistettiin heti budjetin päälle. Sen mukaan Suomen kannattaa lisätä nimenomaan maatalouden tuotantoa.
Ei tarvita kovin hyvää laskupäätä, kun ymmärtää, että läpisubventoidun elinkeinon kasvattaminen Suomen ilmastossa lisää lähinnä köyhyyttä, ei muuta. On turha kuvitella, että muu Eurooppa eli EY maksaa minkä tahansa subventiolaskun tahansa. Kyllä siitä valtaosa tulee kotimaahan, vaikka kuinka oltaisiin jäseniäkin.
Lienee vain ajan kysymys, koska keskustavetoinen hallitus viimeistelee elinkeinopoliittisen linjansa ja lopettaa loputkin höpinät korkean teknologian yritysten ja koulutuksen suosimisesta. Mihin ihmeeseen maatalous-Suomi ja kansainvälinen halpapalkkamaa tarvitsee koulutettua työvoimaa? Yhä uusien subventiolomakkeiden täyttöönkö?”
Eino Uusitalo (kepu):
"Olisi syytä harkita, että välirauhan solmimispäivä 19. syyskuuta muodostettaisiin itsenäisyyspäivän eli joulukuun kuudennen päivän rinnalle toiseksi kansalliseksi merkkipäiväksemme, toisen tasavallan itsenäisyyspäiväksi."
"Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa..."
Sen olen toki huomannut ennenkin, että Hesarilta menee Pohjanmaan maakunnat suloisesti sekaisin, mutta että vielä Kainuukin.
Nooh, suurella lehdellä on suuret toleranssit :)
kiitti tuosta Ruokolan hervottomasta jutusta. :-)
En muistanut sitä aikoinani tallettaa kokoomuksen
palstalla....
...