Miksi fysiikka noudattaa matematiikkaa

Tätä ovat miettineet monet matematikot, filosofit ja fyysikot ja ties ketkä.
Tässä on oma tulkintani asiasta:

1) Matematiikka on kieli muiden kielien joukossa. Sen erikoisuutena on kirjoittaa asiat lyhyemmin ja loogisemmin (kyllä: matematiikan alla on toinen kieli: logiikka)

2) Matematiikka-kielen avulla on hyvin paljon yksinkertaisempaa selittää luonnossa ilmeneviä
asioita. Jos haluamme ostaa kamelin, voisimme nostaa yhden sormen pystyyn. Mutta jos haluamme ostaa 200 kamelia, on matematiikan kieli yksinkertaisempi, kompaktimpi ja ymmärrettävämpi, kuin 200 sormea.

3) Sama ajatus menee pidemmälle. Mitä tarkoittaa "vauhti"? Joku voisi alkaa selittää, että kun Aurinko on siinä ja siinä suunnassa, niin kuriiri lähtee matkaan. Ja hän on perillä vielä päivän sarastaessa tai vasta yöllä. Siis mitä korkeammalla on Aurinko kuriirin saapuessa perille, sitä "vauhdikkaampi" hän oli. Ja siten häntä "vauhdikkaampi" voisi viedä seuraavan viestin.
Mutta koska matematiikka on kieli, voi vauhdin esittää hieman lyhyemmin verrattuna tuohon, niin käytämme sitä.

4) Ja sama ajatus menee pidemmälle ja pidemmälle. Matematiikka ei ole mielestäni muuta, kuin kieli, minkä avulla yhä pidemmistä ja pidemmistä ihmisten normaalin kielen selityksistä - mitkä voivat olla täsmälleen yhtä tarkkoja - tulee lyhyempiä.

Ja miksi fysiikka noudattaa matematiikkaa? Ei se sitä mitenkään "noudata". Voimme yhtä hyvin kertoa kokemamme luonnon ilmiöt käyttäen satoja, tuhansia tai miljoonia sanoja. Mutta käytämme matematiikan kieltä koska se on lyhyempi.

Ps. Fysiikan eturintamalla on ihmisiä, jotka ovat myös sitä mieltä, ettei ole olemassa muuta kuin matematiikkaa. Ts. todellisuus olisi jonkinlainen matemaattinen konstruktio. Mielestäni heidän pitäisi välillä mennä luontoon ja haukata happea

35

541

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • martta00

      eihän fysiikka noudata matematiikkaa, vaan matematiikalla selitetään fysiikkaa

      • Älä-ruoki-trollia

        Varmaan olet huomannutkin kyseisen henkilön viikonloppuisin ja yleensä yöaikaan purskahtaneet " ajatusryöpyt", lieneekö jotain ongelmia mielenhallinnassa tai muuten, mutta tämä fysiikkapalsta ei ole soveliain foorumi yrittää tyydyttää arvostuksensa tarvetta, joten paras jättää rauhaan ja toivoa että huonon palautteen myötä kiinnostus kohdistuisi kirjoittajan kykyjä paremmin vastaaville palstoille.


      • Hyvä huomio!
        Tietenkin niin pitkään kun sinulla itselläsi ei ole annettavaa palstalle, niin jäät jäljelle sanoisinko, hieman tyhjän päälle.


      • Älä-ruoki-trollia
        Älä-ruoki-trollia kirjoitti:

        Varmaan olet huomannutkin kyseisen henkilön viikonloppuisin ja yleensä yöaikaan purskahtaneet " ajatusryöpyt", lieneekö jotain ongelmia mielenhallinnassa tai muuten, mutta tämä fysiikkapalsta ei ole soveliain foorumi yrittää tyydyttää arvostuksensa tarvetta, joten paras jättää rauhaan ja toivoa että huonon palautteen myötä kiinnostus kohdistuisi kirjoittajan kykyjä paremmin vastaaville palstoille.

        ...kuten hellutalaisuuspalsta, jossa itse päivystän.


    • avaajan.linjoilla

      Ensin oli luonnonlait. Matematiikka on ihmisen keksintö, joka soveltuu hyvin luonnonlakien kuvaamiseen.

      • näin.minusta

        Luonto toimii mikrotasolla diskreetisti. Aikakin on kvantittunut Planckin mittakaavassa.

        Diskreetillä tasolla matematiikka on vain yhteenlaskua. Tähän voidaan redusoida vähennys-, kerto- ja jakolaskukin.

        Perinteinen analyyttinen matematiikka toimii erilaisilla funktioilla. Siellä luonnollinen luku e on keskeisellä sijalla. Mutta sekin voidaan helposti johtaa yksinkertaisena diskreetin laskennan raja-arvona.


      • On aivan totta, että Fysiikka (isolla F.lla) ei tulkitse Planckin pituuden mittakaavaa pienemmille alueille, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö avaruus itsessään voisi olla jatkuva.

        Se vain tarkoittaa, että jos / ja kun avaruuden ilmiöitä tarkastellaan (mitä muuta on?? ) , niin ilmiöiden tarkastelukyky, eli siis mitä ja missä, rajoittuu ehtoon: paikka = hyvin pieni luku jaettuna liikemäärällä. (suurempi luku yleensä).
        Voit miettiä mikä on tulos kun jaetaan hyvin pieni luku suuremmalla luvulla.

        Tietenkin paskalehdet kertovat näistä omia juttujaan mutta niiden tehtävänä ei olekaan, kuin julistaa paskaa kansalle.


      • suurempi_kuin

        Siinä yhtälössä on ≥ merkki, joten paikan epätarkkuus voi olla melko pieni tai hyvin suurikin. Mikään ei estä etteikö hiukkanen voisi olla vaikka kilometrin päässä siitä missä sen luultiin olevan.


      • matematiikan_saavuttama

        Tuo myös osoittaa että fysiikka ei tottele matematiikkaa eikä noudata mitään algoritmisia sääntöjä. Matematiikkaa kuitenkin yritetään mahdollisimman hyvin soveltaa fysiikkaan, kun muitakaan tieteellisiä työkaluja ei ole, vaikka kuvailtava asia on vankasti kaikkien matemaattisten menetelmien saavuttamattomissa ja ulkopuolella.


    • Kummia_riittää

      Olen ihmetellyt sitä, että moni muukin fysikaalinen asia tottelee matematiikkaa. Jos esimerkiksi määritän pisteiden kautta kulkevan interpolaatiopolynomin, niin käyrä todellakin kulkee noiden pisteiden kautta. Todella ihmeellistä!

    • Matematiikka ei valehtele. Paitsi residylause. Sen voi todistaa yksinkertaisella ajatuskokeella. Jos integroidaan navan ympäri jollain funktiolla, jolla on residy navassa ja sen sievennetyllä muodolla, jolla ei ole residyä, niin sama tulos niistä tulee. Mutta residylause sanoo, ettei tule. Siis residylause ei ole tosi.

    • EtimespaceYoutubesta8888

      Matematiikan avulla ei voi todistaa jumalien olemassa oloa.

      Matematiikan avulla voi tempoa hatustaan uusia käsitteitä joita voidaan verrata jumaliin.

      🤔

      • Ja jotka kuvaavat tarkasti mitattavaa todellisuutta.


      • hudihuisia

        Mutta sen avulla voi laskea paljon elämää helpottavia asioita, esim sääennusteita jopa viikonpäähän. jne. Jokos osp sääennuste ensiviikolle on valmis. :D
        12345litraa vettä,, voi laskea paljonko tarvitaan sähkötehoa voittamaan GRAVITAATIO jotta jaksaa vetää sen 20m korkeuteen. Jokos OSP osaa huomioida kaikki laajenemiset, työntämiset ym ilmiöt vasta ja myötäpalloon :D
        JNE .

        hah hah hah haa


    • witgenstein

      Matematiikka on tautologiaa. Ei (fysiikassa kuvattu) todellisuus mitään matematiikkaa noudata. Todellisuuden selittäminen "noudattaa" eli imitoi matematiikan kieltä. Mutta koska se on tautologia, matematiikan voisi korvata ihan millä tahansa muulla kielellä.

    • IhmeHiihtäjä

      Sen jälkeen ku Gödel keksi epätäydellisyysteoreemansa ei mitään voida olettaa olemassaolevaksi pelkästään matematiikan perusteella. Tapahtuihan ennen Gödeliäkin kömmähdyksiä, esim. Dirac tulkitsi teorian ennustaman antimaterian "aukoiksi aika-avaruudessa" vaikka ne ovat ihan samanlaisia hiukkasia kuin tavallinen materia.

      • uyfvbhhjgv

        Ei Gödelin teoreemaa mielestäni voi tuolla tavalla tulkita. Se asettaa rajat matematiikalle hyvin kapeassa kehyksessä.

        Mitä mieltä muut ovat?


      • Kiitos, hyvä kysymys.
        Olen samaa mieltä kanssasi


    • NiinSeKäy

      Muistin lähes oikein, se oli Heisenbergin (eikä Schrödingerin) epätarkkuusperiaate. Jos et muista, niin katso Wikipediasta, siellä on monta mielenkiintoisen näköistä yhtälöä.

      Tuskin fysiikka noudattaa kirjaimellisesti tai numeraalisesti matematiikkaa ennen kuin kaikki Suomen ja luonnonlait saadaan väännetyksi samaksi yhden totuuden laiksi. Tällöin myös matematiikka on osa kokonaista ja täydellistä lakikokoelmaa.

      Epätarkkusperiaate kertoo käytännössä esim. että humaltuneen ihmisen olinpaikkaa, suuntaa ja nopeutta ei voi tarkasti määrittää. Tapasin vuosia sitten kapakassa erään ilmeisesti eläköityneen ja selvästi humaltuneen miehen, joka alkoi tosissaan selittää Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta. Minä ymmärsin asiaa, mutta vaimovainajalla puhe meni vähän yli.

    • Mursk

      Noudattaako? Yksi sana: renormalisaatio.

      • @Mursk ,
        Hyvä pointti. Mutta miksi mitään kieltä pitää renormalisoida? Ymmärrän konseptin, mutta onko se kielellinen puute (siis puute itse kielessä), eräänlainen taikatemppu kielenkäytössä tai jotakin muuta?


    • Trumpetinsoittaja

      Ei noudata! Fake news!

    • Helmeripiippu

      Asiahan on täsmälleen päinvastoin, matematiikka sovitetaan noudattamaan fysiikkaa, instrumentteja on joka lähtöön.

      • @Helmeripiippu ,
        Päinvastoin? Siis, että matematiikka noudattaisi fysiikkaa?
        No ei ole päinvastoin!


    • Molemmat ovat ihmisen keksimiä satuselityksiä , se niitä ainakin yhdistää mutta onko muuta?

    • jatkuvaEijatkuva

      Jos fysiikka on rationaalilukuja ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvantti) ja matematiikassa käytetään irrationaalilukua, niin matematiikka antaa likiarvoja, jotka pitäisi pyöristää (tietysti matematiikkaa sekin) todellisiin arvoihin.


      Laskuissa kuitenkin pitää käyttää lukuja pii, e jne.

      Matematiikka antaa arvoja joita ei fysiikassa ole. Matematiikkaa siis vahvempi kuin fysiikka? Fysiikka käyttäytyy matemaattisten mallien kaltaisesti? Onko löydettävissä jokaiselle fysiikan ilmiölle matemaattinen malli?

      • @jatkuvaEijatkuva ,
        No aivan varmasti matematiikka on "vahvempi", se ei noudata fysiikkaa. En usko, että sillä on mitään rajoja, kuten luonnolla on.


    • Näin_se_on

      Jos todellisuus ei noudattaisi lähellekään siitä tehtyä matemaattista mallia, niin se matemaattinen malli olisi vain hemmetin kökkö.

    • Tuolla esitettiin sellaistakin fuulaa, että matematiikka olisi ihmisen tekemää. Pitää osata erottaa 1. matematiikka ja 2. matemaattinen tutkimus.

      1. Matematiikka on ikuinen totuus, joka ei sijaitse missään ja pitää paikkansa kaikissa mahdollisissa maailmoissa ja vaikka ei olisi olemassa mitään.

      2. Matemaattinen tutkimus on yhtäpitävä edellisen kanssa, ihmisen tekoa ja vain pieni osa edellisestä.

    • melkeinsama

      Paskat se mitään noudata. Kuten huomaat yhtälöihin lisätään eriskummallisia kertoimia jotta saadaan kaavat täsmäämään. Aivan sama kuin ekaluokkalainen lisää tai vähentää tuloksestaan sen verran että vastaus on oikein :D

    • Tuossanoin

      Mielestäni matematiikka on kyllä enemmän työkalu kuin kieli. Kieli on viestinnän työkalu, matematiikka on taasen työkalu asioiden ymmärtämiseen ja suunittelemiseen.

      Matematiikka kuvaa reaalimaailmaa useimmiten erittäin hyvin, minkä vuoksi jotkut ovat alkaneet pitämään matematiikkaa universumin "ominaisuutena". Väitän, että tämä on virheellinen käsitys, matematiikka itsessään ei ole mikään "ominaisuus", vaan se on työkalu, jolla voimme kuvata universumin ominaisuuksia. Matematiikka on ihmisen kehittämä, ja se on muovautunut nykyiseen muotoonsa havainnoimmamme maailman ominaisuuksien vuoksi.

      Matematiikan hienous on siinä, että sen avulla voimme mallintaa ja kuvata ominaisuuksia, joiden kuvaaminen muuten olisi hankalaa. Matematiikka on monimutkainen looginen järjestelmä, jonka tehtävänä on mallintaa reaalimaailmaa mahdollisimman hyvin. Nykyajan matematiikka on kehittynyt niin monimutkaiseksi, että tuskin kukaan yksilö kykenee tuntemaan jokaisen matemaattisen tuloksen syntyä täydellisesti.

      Kaikkiin alla oleviin kysymyksiin löytyy tietääkseni looginen selitys, enkä usko, että yksikään näinstä kysymyksistä ole ristiriidassa aiemman väitteeni kanssa, jonka mukaan matematiikka on vain ihmisen luoma työkalu.

      1. Miksi matematiikka on sellaista kuin se on?
      2. Miksi pii ja trigonometriset funktiot ovat sellaisia kuin ne ovat?
      3. Miksi samankaltaiset matemaattiset muodot esiintyvät lukuisissa fysiikan teorioissa, joiden välillä ei vaikuttasi ainakaan äkkiseltään olevan mitään fysikaalista yhteyttä?
      4. Miksi Neplerin luku on olemassa?
      5. Miksi -1( -1) = 1?
      6. Miksi imarginääriluvut ovat olemassa ja miksi ne selittävät reaalimaailman tapahtumia?
      7. jne.

      • @Tuossanoin ,

        99% samaa mieltä.

        Ykköskohta: Kysymys on jossakin mielessä tautologiaa ja toisessa mielessä matematiikka on historian kumulatiivista tuotosta.

        Kakkoskohta perustuu keksimäämme (vai löytämäämme?) ympyrän käsitteeseen ja sen ominaisuuksiin.

        Tuohon kolmos-kohtaan sanoisin, että miksi samat sanat esiintyvät jokapäiväisissä lauseissa, joiden välillä ei vaikuttasi ainakaan äkkiseltään olevan mitään yhteyttä. vaikuttasi ainakaan äkkiseltään olevan mitään yhteyttä.

        Nelos kohtaan sen verran, että se on olemassa koska se on matematiikan määrittelemässä reaalilukujen joukossa.

        Viitoskohtaan sen verran, että se johtuu keksimistämme aksiomista. (Voisimme määritellä aksiomat matematiikassa toisinkin - kuten tottakai on tehtykin ja siten tehty uusia matemaattisia rakenteita)

        Kuutoskohtaan sama kommentti kuin viitoskohtaankin.

        Ps. Matematiikka ei ole tiedettä! Sitä ei voi kokeellisesti varmentaa, se on vain ihmisten pään sisällä. Siksi erityisesti on mielestäni mielenkiintoista miksi luontoa (mikä jokaiselle meistä oikeastaan myös on vain subjektiivinen kemiallinen reaktio päämme sisällä) voi kuvailla niin tarkasti tällä kielellä.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      59
      5869
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      26
      3717
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      229
      1988
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      27
      1799
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      95
      1236
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      31
      1219
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      289
      1027
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      53
      970
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      76
      899
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      858
    Aihe