zen-karate - humpuukia vai ???

yönkotka

olen kuullut puhuttavan zen-karatesta.
voitteko kertoa mitä zen-karate on?
onko se vain jotain new age hörhöilyä, jota
on liitetty karateen.

41

8042

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Karate-ka

      Kannattaisiko hiukan tutkia taistelulajien historiaa? Kaikki perinteiset ovat pohjimmiltaan yksi Zen-meditaation muoto. Todellinen mestari ei ole se, joka päihittää taistelussa muut, vaan se, jonka ei enää tarvitse taistella.

      • karateka-n

        Kerrankin joku tajuaa tällä palstalla jotain karatesta! En toki tarkoita, että kaikkien muiden viestit olisivat potaskaa. Ärsyttää vaan nuo ihme keskustelut kumpi voittaa karateka vai nyrkkeilijä yms. Minä olen sitä mieltä, että jos ei ole mitään mielenkiintoa budon filosofiaan niin kannattaa aloittaa esim. nyrkkeily jos välttämättä on harrastettava "tappelu" lajia.


      • 3.kyu

        Muakin ilahduttaa se, että löytyy ihmisii jotka todella ymmärtävät lajin, eikä vaan ole katellut liikaa action-leffoja ja haluavat vaan päästä näyttämään tai muuten vaan kehuskelemaan.
        Lainasin uudestaan Timo Klemolan kirjoittama "karate-do"-kirjan vuodelta -96(kolmas painos) se on Otavan kustantama ja siinä on paljon juttuja zen-filosofiasta ja samurai kertomuksia...


      • karateka-n
        3.kyu kirjoitti:

        Muakin ilahduttaa se, että löytyy ihmisii jotka todella ymmärtävät lajin, eikä vaan ole katellut liikaa action-leffoja ja haluavat vaan päästä näyttämään tai muuten vaan kehuskelemaan.
        Lainasin uudestaan Timo Klemolan kirjoittama "karate-do"-kirjan vuodelta -96(kolmas painos) se on Otavan kustantama ja siinä on paljon juttuja zen-filosofiasta ja samurai kertomuksia...

        oon itekkin sen pari kertaa lukenut. Yks parhaista suomalaisten kirjottamista alan kirjoista. Jalamon bushi no te on kanssa hyvä, joskin paljon tiivistetympi historian kannalta mutta onhan se muutenkin aivan erilainen kirja.


      • AndyS

        Mihin tämä kummallinen väite perustuu? Voisitko luetella muutamia perinteisen karaten koulukuntia, joissa harjoitetaan zen-meditaatiota harjoittelun osana?


      • vasara
        karateka-n kirjoitti:

        oon itekkin sen pari kertaa lukenut. Yks parhaista suomalaisten kirjottamista alan kirjoista. Jalamon bushi no te on kanssa hyvä, joskin paljon tiivistetympi historian kannalta mutta onhan se muutenkin aivan erilainen kirja.

        Jalamon kirja sentään kertoo karatesta, eivätkä historiavirheet niin järjettömän suuria ole. Klemolan Karate-Do taas on sisällöltään aitoon karateen täysin liittymätöntä zen-roskaa ja tuoreempi kirja lähinnä kirjoittajansa näkemys, joka eroaa sekä wado-ryun että perinteisen karaten näkemyksestä huomattavan selkeästi. Karatella kun on vähänlaisesti tekemistä budon kanssa.


      • Vasara
        AndyS kirjoitti:

        Mihin tämä kummallinen väite perustuu? Voisitko luetella muutamia perinteisen karaten koulukuntia, joissa harjoitetaan zen-meditaatiota harjoittelun osana?

        Matsubayashi-ryu, Goju-kai. Zen-meditaatio ei kuitenkaan ole karaten osa eikä lähtökohta, näissäkin tyyleissä se on lähinnä perustajiensa omien mieltymysten jatkeena.


      • karateka-n
        vasara kirjoitti:

        Jalamon kirja sentään kertoo karatesta, eivätkä historiavirheet niin järjettömän suuria ole. Klemolan Karate-Do taas on sisällöltään aitoon karateen täysin liittymätöntä zen-roskaa ja tuoreempi kirja lähinnä kirjoittajansa näkemys, joka eroaa sekä wado-ryun että perinteisen karaten näkemyksestä huomattavan selkeästi. Karatella kun on vähänlaisesti tekemistä budon kanssa.

        sanonutkaan, että siinä olisi historia virheitä. Molemmat harrastavat aivan erilaista karatea. Timo on enemmän do-tyyppi ja Ilpo jutsu-tyyppi, jos näin nyt voi sanoa... Molemmat mielestäni hyviä. Erilaisia vaan. Karatehan nimenomaan on budolaji eikä urhelua!


      • AndyS
        Vasara kirjoitti:

        Matsubayashi-ryu, Goju-kai. Zen-meditaatio ei kuitenkaan ole karaten osa eikä lähtökohta, näissäkin tyyleissä se on lähinnä perustajiensa omien mieltymysten jatkeena.

        Matsubayashi-ryu on perustettu 1947 ja Goju-kai ilmeisesti joskus 30-luvulla. Oleellista on nimenomaan se,että zen on tuotu tyyleihin tuohon aikaan, eikä sitä voi pitää kovin perinteisenä karaten osana.


      • Vasara
        AndyS kirjoitti:

        Matsubayashi-ryu on perustettu 1947 ja Goju-kai ilmeisesti joskus 30-luvulla. Oleellista on nimenomaan se,että zen on tuotu tyyleihin tuohon aikaan, eikä sitä voi pitää kovin perinteisenä karaten osana.

        Juuri näin. Zen-meditointi ei ole alkuperäinen tai kiinteä osa karatea. Enemmän zeneilyä löytää budolajien puolelta.


      • samuraisam
        vasara kirjoitti:

        Jalamon kirja sentään kertoo karatesta, eivätkä historiavirheet niin järjettömän suuria ole. Klemolan Karate-Do taas on sisällöltään aitoon karateen täysin liittymätöntä zen-roskaa ja tuoreempi kirja lähinnä kirjoittajansa näkemys, joka eroaa sekä wado-ryun että perinteisen karaten näkemyksestä huomattavan selkeästi. Karatella kun on vähänlaisesti tekemistä budon kanssa.

        Klemola on muuten kirjoittanut sellaisenkin karatekirjan kuin ZEN-KARATE, jossa käydään myös karatetekniikoita läpi karaten ns. henkistä puolta.

        Klemolan perustamassa tamperelaisessa karateseurassa zen näkyy konkreettisesti näin:
        - treenien alussa ja lopussa karatekat istuvat noin 2-5 minuuttia polvi-istunnassa ja keskittyvät hengitykseen.
        - sunnuntaisin salilla on erillinen zazen-meditaatioharjoitus, jossa vain istutaan ja keskitytään hengitykseen, kävellään hitaasti salin ympäri ja kumarrellaan. Klemola on usein maininnut että tämä zazen on karatekoille tärkeää harjoitusta.


      • Betoninyrkki
        samuraisam kirjoitti:

        Klemola on muuten kirjoittanut sellaisenkin karatekirjan kuin ZEN-KARATE, jossa käydään myös karatetekniikoita läpi karaten ns. henkistä puolta.

        Klemolan perustamassa tamperelaisessa karateseurassa zen näkyy konkreettisesti näin:
        - treenien alussa ja lopussa karatekat istuvat noin 2-5 minuuttia polvi-istunnassa ja keskittyvät hengitykseen.
        - sunnuntaisin salilla on erillinen zazen-meditaatioharjoitus, jossa vain istutaan ja keskitytään hengitykseen, kävellään hitaasti salin ympäri ja kumarrellaan. Klemola on usein maininnut että tämä zazen on karatekoille tärkeää harjoitusta.

        monenlaisia. Noissa polvi-istunnoissa ja kumarruksissa ei ole mitään vikaa sinänsä. Treenin alussa ja lopussa on hyvä hieman keskittyä. Onhan kyse budolajista. Mutta karatessa ei ole tarkoitus kumarrella ja nöyristellä tuntikausia. Karaten kuuluu olla rankkaa ruumiillista puurtamista. Tuo sunnuntai sekoilu on jotain aivan uskomatonta. Tuo Klemola on pilannut hienon taistelujlajin maineen noilla sekoiluillaan. Jos oikein olen käsittänyt kyse on Wadoryu-tyylistä. Onneksi kaikki ko. tyylin seurat ei vedä tuota Klemolan linjaa. Kyse on enemmän uskonnolisesta houraamisesta, kuin budolajista. Tampereen poikien olisi hyvä vähän hikoilla joskus, koska se selkeyttää tutkitusti hieman ajattelua. Samalla se pistää myös päässä veret virtaamaan ja sitä kautta aivot saa hieman edes happea. Tuolla menolla ei tule lasta eikä paskaa. Henkiset voimat kulkee käsi kädessä ruumiillisten voimien kanssa. Lihakset pitää olla ensin hankittu ja niitä pitää osata käyttää, ennen kuin aletaan keskittymään mielen rauhan tutkiskeluihin. Tampereella mennään perse edellä puuhun. Ps. Hiki ei ole tappavaa myrkkyä eikä se kuulu syöpää aiheuttaviin aineisiin.


      • Jussi Häkkinen
        Betoninyrkki kirjoitti:

        monenlaisia. Noissa polvi-istunnoissa ja kumarruksissa ei ole mitään vikaa sinänsä. Treenin alussa ja lopussa on hyvä hieman keskittyä. Onhan kyse budolajista. Mutta karatessa ei ole tarkoitus kumarrella ja nöyristellä tuntikausia. Karaten kuuluu olla rankkaa ruumiillista puurtamista. Tuo sunnuntai sekoilu on jotain aivan uskomatonta. Tuo Klemola on pilannut hienon taistelujlajin maineen noilla sekoiluillaan. Jos oikein olen käsittänyt kyse on Wadoryu-tyylistä. Onneksi kaikki ko. tyylin seurat ei vedä tuota Klemolan linjaa. Kyse on enemmän uskonnolisesta houraamisesta, kuin budolajista. Tampereen poikien olisi hyvä vähän hikoilla joskus, koska se selkeyttää tutkitusti hieman ajattelua. Samalla se pistää myös päässä veret virtaamaan ja sitä kautta aivot saa hieman edes happea. Tuolla menolla ei tule lasta eikä paskaa. Henkiset voimat kulkee käsi kädessä ruumiillisten voimien kanssa. Lihakset pitää olla ensin hankittu ja niitä pitää osata käyttää, ennen kuin aletaan keskittymään mielen rauhan tutkiskeluihin. Tampereella mennään perse edellä puuhun. Ps. Hiki ei ole tappavaa myrkkyä eikä se kuulu syöpää aiheuttaviin aineisiin.

        Betoninyrkki seuraavaa veisteli:
        "Onhan kyse budolajista."

        Ei alkujaan, eikä syntysaaren tyyleissä usein vieläkään. Karaten budolajistatus on uusi juttu, eivätkä kaikki tyylin halua (onneksi) vieläkään sotkeutua zeneilyyn tai budoiluun. Eri historia, eri kamppailutaitoperinne, eri maa.

        Klemolan kirjoilla ei ole juuri mitään yhteistä aidon okinawalaisen karaten kanssa. Myöskään Wado-ryusta ei juuri hänen näkemystään tukevia sektejä löydy. Kyseessä onkin siis oma tyylinsä, Wado-ryu Klemola-ha, jos meiningin haluaa enää Wadoksi lukea.

        Okinawan meininki on aloittaa treenit pystykumarruksella vetäjälle, treenata rennosti ja pokata treenien lopussa vetäjälle uudemman kerran. Välissä pokkurointia ei hirveästi ole - mitä nyt paritreenin ja katojen alussa.
        Filosofiaa voi jutella sitten kavereiden kanssa asianmukaisesti valitun väkijuoman piirissä - jos ihan väkisin haluaa jotain filosofista äpälällää karateen sotkea.


      • karateka-n
        Vasara kirjoitti:

        Juuri näin. Zen-meditointi ei ole alkuperäinen tai kiinteä osa karatea. Enemmän zeneilyä löytää budolajien puolelta.

        se sitten on jos ei budolaji?????????? (Siis karate)


      • AndyS
        karateka-n kirjoitti:

        se sitten on jos ei budolaji?????????? (Siis karate)

        Karate on okinawalainen kamppailutaito ja kuuluu historiallisesti samaan ryhmään lähinnä ryukyu kobujutsun kanssa. Budolajien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä muutoin kuin että 1900-luvulla joihinkin Japanin pääsaarilla kehitettyihin tyyleihin on haettu vaikutteita budosta.

        Ei ehkä kannata esittää kovin vahvoja väitteitä karaten olemuksesta, jos tietotaso on sitä luokkaa, että kuvittelee karatea budolajiksi.


      • Stalker
        AndyS kirjoitti:

        Karate on okinawalainen kamppailutaito ja kuuluu historiallisesti samaan ryhmään lähinnä ryukyu kobujutsun kanssa. Budolajien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä muutoin kuin että 1900-luvulla joihinkin Japanin pääsaarilla kehitettyihin tyyleihin on haettu vaikutteita budosta.

        Ei ehkä kannata esittää kovin vahvoja väitteitä karaten olemuksesta, jos tietotaso on sitä luokkaa, että kuvittelee karatea budolajiksi.

        Mikä siis on bodolaji? Ja mitä on / tarkoittaa "budo"?


      • Jussi Häkkinen
        Stalker kirjoitti:

        Mikä siis on bodolaji? Ja mitä on / tarkoittaa "budo"?

        Budo on japanilainen filosofiseettinen "tie", jonka alkuperä on aikoinaan rappeutuneen samuraikulttuurin pönkittämiseksi luodussa koodistossa. Japanilaisten kamppailulajien harrastajat haluavat usein lukeutua budokoiksi, etenkin jos heidän lajinsa perustajat ovat halunneet lajinsa budofilosofiaan sitoa.

        Budolajit jakautuvat karkeasti koryu budoon, johon kuuluvat vanhat japanilaiset taistelutaidot, sekä gendai budoon, johon lukeutuvat uudet japanilaiset kamppailumenetelmät (mm. judo, taido, aikido ja japanilaiset modernit karatetyylit - esim. Shotokan ja Wado-ryu).

        Klassinen okinawalainen karate - eli karaten syntysaarten karate - tulee Japanin kulttuuriin nähden huomattavan erilaisesta ympäristöstä, eikä sillä ole sotataitojen kanssa mitään tekemistä - Okinawa kun oli sangen rauhallinen paikka jo 1477 valtaan astuneen kuningas Sho Shinin valtakaudesta asti, tämän kiellettyä sotilasaseiden kantamisen. 1609, Satsuma-klaanin vallatessa Okinawan, tämä asekielto vahvistettiin.
        Karate itse syntyi Okinawan yläluokkien ja viranomaisten kuntoilu-, puolustautumis-, suojelu- ja voimankäyttötaidoksi, pohjautuen sekä kiinalaisiin kamppailutaitoihin (Okinawa oli Kiinan alusmaa) ja Okinawan omiin perinteisiin kamppailumenetelmiin. Karate ei siis missään välissä ollut talonpoikien taito, eikä sitä käytetty taistelussa samuraivalloittajia vastaan.

        Myös Okinawalla tunnetaan "do" -käsite, se kuitenkin on hieman eri juttu kuin budoon kuuluminen - do:lla tarkoitetaan yksinkertaisesti kovaa harjoittelua ja työntekoa harrastuksessa etenemistä ajatellen.


      • karateka-n
        AndyS kirjoitti:

        Karate on okinawalainen kamppailutaito ja kuuluu historiallisesti samaan ryhmään lähinnä ryukyu kobujutsun kanssa. Budolajien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä muutoin kuin että 1900-luvulla joihinkin Japanin pääsaarilla kehitettyihin tyyleihin on haettu vaikutteita budosta.

        Ei ehkä kannata esittää kovin vahvoja väitteitä karaten olemuksesta, jos tietotaso on sitä luokkaa, että kuvittelee karatea budolajiksi.

        Minähän esitän juuri sitä mitä haluan. Uskon kirjoihin enemmän, kuin yhteenkään teistä jotka tänne kirjoitatte. Ilpo Jalamo on esim. mielestäni tarpeeksi luotettava tietolähde tässä budo-asiassa. Hän on sanonut esim. että, jos karatesta tulisi olympialaji se ei enään olisi budoa vaan urheilua.


      • AndyS
        karateka-n kirjoitti:

        Minähän esitän juuri sitä mitä haluan. Uskon kirjoihin enemmän, kuin yhteenkään teistä jotka tänne kirjoitatte. Ilpo Jalamo on esim. mielestäni tarpeeksi luotettava tietolähde tässä budo-asiassa. Hän on sanonut esim. että, jos karatesta tulisi olympialaji se ei enään olisi budoa vaan urheilua.

        Sen kun esität. Ei se minun päänsärkyni ole, jos väenvängällä haluat tehdä itsesi naurettavaksi väittämällä karatea budoksi. Ei se karate budoksi muutu, vaikka Jalamo sanoisi mitä.

        Jos luotat kirjoihin enemmän kuin minuun, niin jospa aloittaisit vaikka Draegerin tuotannosta. Lue nyt vaikka aluksi "Classical Budo and Bujutsu" niin alkaa ehkä sinullekin selvitä, mitä se budo on ja mitä se ei ole.

        Häkkisen Jussi kyllä tuossa toisaalla jo kertoikin päälinjat.


      • karateka-n
        AndyS kirjoitti:

        Sen kun esität. Ei se minun päänsärkyni ole, jos väenvängällä haluat tehdä itsesi naurettavaksi väittämällä karatea budoksi. Ei se karate budoksi muutu, vaikka Jalamo sanoisi mitä.

        Jos luotat kirjoihin enemmän kuin minuun, niin jospa aloittaisit vaikka Draegerin tuotannosta. Lue nyt vaikka aluksi "Classical Budo and Bujutsu" niin alkaa ehkä sinullekin selvitä, mitä se budo on ja mitä se ei ole.

        Häkkisen Jussi kyllä tuossa toisaalla jo kertoikin päälinjat.

        Minulle nyt vaan on tehty harvinaisen selväksi, että karate on budolaji. Jos se ei sitä sitten ole, niin pyydän nöyrästi anteeksi että olen sanonut niin. Tässä enään tiedä mitä uskoisi. En kyllä ole ikinä väittänyt itseäni asiantuntijaksi tässä asiassa, mutta outoahan tuo on että toiset sanovat sitä budoksi ja toiset ettei se ole sitä...


      • Jussi Häkkinen
        karateka-n kirjoitti:

        Minulle nyt vaan on tehty harvinaisen selväksi, että karate on budolaji. Jos se ei sitä sitten ole, niin pyydän nöyrästi anteeksi että olen sanonut niin. Tässä enään tiedä mitä uskoisi. En kyllä ole ikinä väittänyt itseäni asiantuntijaksi tässä asiassa, mutta outoahan tuo on että toiset sanovat sitä budoksi ja toiset ettei se ole sitä...

        Japanilainen - ts. pääsaarilla syntynyt - moderni karate (Shotokan, Wado-ryu, Shito-ryu, Kyokushinkai jne.) on usein halunnut sitoa itsensä gendai-budoon.

        Alkuperäinen okinawalainen karate taas on edelleen vanhalla mallillaan - yleensä itsepuolustuslähtöistä, sangen korutonta ja edelleen kulttuurinsa osa. Siinä missä pääsaarilla esim. Funakoshi liitti koulukuntansa budoon saadakseen lajilleen hyväksyntää, Okinawalla ei ole ollut tarvetta markkinoida lajia liittämällä siihen ulkomailta (ts. Japanista) lähtöisin olleita nimikkeitä.

        Budon tyrkyttämisellä on toki saatu runsaasti ulkoisia härpäkkeitä ja filosofista äpälällää mukaan japanilaiseen karateen. Ehkä se on hyväkin - suurehko osa japanilaisista tyyleistä kun ei kykene tarjoamaan samaa yhtenevää opetusjärjestelmää ja kokonaispakettia kuin alkuperäiset tyylit. Henkisillä hölynpölyillä voidaan näin pitää oppilaat tyytyväisinä asiaansa ja estää kysymysten esittäminen.

        Karate ei siis alkujaan ole budoa - eikä onneksi monille edelleenkään. Siihen ei tarvitse liimata päälle "budo" -tarraa tai jauhaa hassua teepussifilosofiaa sen pönkittämiseksi. Karate pystyy seisomaan ihan hyvin omilla jaloillaan, omassa kulttuuritaustassaan.

        Tervetuloa kesällä okinawalaisen mestarin leirille. Ajankohta on vielä hieman auki, mutta näillä näkymin heinäkuun alkupuolella tilaisuus järjestetään.


      • karateka-n
        Jussi Häkkinen kirjoitti:

        Japanilainen - ts. pääsaarilla syntynyt - moderni karate (Shotokan, Wado-ryu, Shito-ryu, Kyokushinkai jne.) on usein halunnut sitoa itsensä gendai-budoon.

        Alkuperäinen okinawalainen karate taas on edelleen vanhalla mallillaan - yleensä itsepuolustuslähtöistä, sangen korutonta ja edelleen kulttuurinsa osa. Siinä missä pääsaarilla esim. Funakoshi liitti koulukuntansa budoon saadakseen lajilleen hyväksyntää, Okinawalla ei ole ollut tarvetta markkinoida lajia liittämällä siihen ulkomailta (ts. Japanista) lähtöisin olleita nimikkeitä.

        Budon tyrkyttämisellä on toki saatu runsaasti ulkoisia härpäkkeitä ja filosofista äpälällää mukaan japanilaiseen karateen. Ehkä se on hyväkin - suurehko osa japanilaisista tyyleistä kun ei kykene tarjoamaan samaa yhtenevää opetusjärjestelmää ja kokonaispakettia kuin alkuperäiset tyylit. Henkisillä hölynpölyillä voidaan näin pitää oppilaat tyytyväisinä asiaansa ja estää kysymysten esittäminen.

        Karate ei siis alkujaan ole budoa - eikä onneksi monille edelleenkään. Siihen ei tarvitse liimata päälle "budo" -tarraa tai jauhaa hassua teepussifilosofiaa sen pönkittämiseksi. Karate pystyy seisomaan ihan hyvin omilla jaloillaan, omassa kulttuuritaustassaan.

        Tervetuloa kesällä okinawalaisen mestarin leirille. Ajankohta on vielä hieman auki, mutta näillä näkymin heinäkuun alkupuolella tilaisuus järjestetään.

        selvensi asiaa huomattavasti. Kiitos paljon sinulle! Mistä saa infoa tuosta leirin ajankohdasta sitten lähempänä? Minä ainakin tulisin tosi mielelläni mukaan.


      • Jussi Häkkinen
        karateka-n kirjoitti:

        selvensi asiaa huomattavasti. Kiitos paljon sinulle! Mistä saa infoa tuosta leirin ajankohdasta sitten lähempänä? Minä ainakin tulisin tosi mielelläni mukaan.

        "Mistä saa infoa tuosta leirin ajankohdasta sitten lähempänä? Minä ainakin tulisin tosi mielelläni mukaan."

        Sovitaan vaikka niin, että ilmoittelen siitä täälläkin. Alustavat päivämäärät ovat 2. ja 3. heinäkuuta, mutta muutoksia voi tapahtua.


      • katainen
        Jussi Häkkinen kirjoitti:

        Betoninyrkki seuraavaa veisteli:
        "Onhan kyse budolajista."

        Ei alkujaan, eikä syntysaaren tyyleissä usein vieläkään. Karaten budolajistatus on uusi juttu, eivätkä kaikki tyylin halua (onneksi) vieläkään sotkeutua zeneilyyn tai budoiluun. Eri historia, eri kamppailutaitoperinne, eri maa.

        Klemolan kirjoilla ei ole juuri mitään yhteistä aidon okinawalaisen karaten kanssa. Myöskään Wado-ryusta ei juuri hänen näkemystään tukevia sektejä löydy. Kyseessä onkin siis oma tyylinsä, Wado-ryu Klemola-ha, jos meiningin haluaa enää Wadoksi lukea.

        Okinawan meininki on aloittaa treenit pystykumarruksella vetäjälle, treenata rennosti ja pokata treenien lopussa vetäjälle uudemman kerran. Välissä pokkurointia ei hirveästi ole - mitä nyt paritreenin ja katojen alussa.
        Filosofiaa voi jutella sitten kavereiden kanssa asianmukaisesti valitun väkijuoman piirissä - jos ihan väkisin haluaa jotain filosofista äpälällää karateen sotkea.

        Käsittääkseni tuolla klemolan seurassa
        harrastetaan karate-do:ta.
        tyylisuuntana on wado ja sitä lähestytään
        koryu:n näkökulmasta.
        Alkeiskurssimainoksissa mainostettiin että he sanoutuvat irti kilpakaratesta. Seurassa ei tästä syystä harrastetan matsausta.

        Seurassa on myös omat ryhmät taijille ja yi quanille, jotka ovat kiinalaisia kamppailulajeja. Tosin kamppailu elementti on hävinnyt ainakin taijin opetuksesta, joka muistuttaa nykyisin enemmänkin naisvoimistelua kuin kamppailulajia.

        Lisäksi se zazenryhmä, johon voivat osallistua karatekat, taijin tai yi quanin harrastajat.


      • Paavali
        samuraisam kirjoitti:

        Klemola on muuten kirjoittanut sellaisenkin karatekirjan kuin ZEN-KARATE, jossa käydään myös karatetekniikoita läpi karaten ns. henkistä puolta.

        Klemolan perustamassa tamperelaisessa karateseurassa zen näkyy konkreettisesti näin:
        - treenien alussa ja lopussa karatekat istuvat noin 2-5 minuuttia polvi-istunnassa ja keskittyvät hengitykseen.
        - sunnuntaisin salilla on erillinen zazen-meditaatioharjoitus, jossa vain istutaan ja keskitytään hengitykseen, kävellään hitaasti salin ympäri ja kumarrellaan. Klemola on usein maininnut että tämä zazen on karatekoille tärkeää harjoitusta.

        piireissä aika pellenä pidetty kaveri on tämä Klemola. Nimillä ei ole reilua arvostella täällä, mutta jos kirjoittelee kirjoja ja esiintyy asiantuntijana, niin arvostelua on siedettävä. Mies on enemmän taichi-mies ja yrittää väkisin tehdä ns. kovasta lajista pehmeämmän kuin mitä se on ja on ollut. Wadoryu-tyyliin kuuluu alunperin tietyt "pajunoksamaiset" väistöt, pla, pla, plaaa. Nyrkkeilyynkin kuuluu jouhevat väistöt. Wadoryu on karatea ja karate on kovaa. Mies ei älyä pitää taichi hommia erillään karatesta ja sotkee lajit perusteellisesti. Mainittakoon nyt, että Suomessa on paljon 5...7dan karatekoja, jotka osaa suhtautua nöyremmin lajiinsa ja heillä on sentään tietoa lajista nimeltä karate. Nämä miehet ovat täyttä rautaa lihaksiltaan. Klemolalta on unohtunut lajin ruumiillinen puoli kokonaan vai onko se laiskuutta? Kirjoja lukiessa ei tarvitse hikoilla, mutta ilman hikoilua ei opi karatea ikävä kyllä. Hän yrittää tehdä lajista tee-seremoniaan verrattavan lajin ja se on se asia mikä minua vituttaa eniten. Olen lukenut kaikki Klemolan kirjat ja ymmärrän, jos joku laiheliini, yliopisto-opiskelunsa Tampereella juuri aloittanut kaveri hurahtaa alkeiskursillaan näihin zen- juttuihin. Mutta nuo kirjat on karaten kohdalla täyttä soopaa. Kaikki kokeneemmat karatekat pitää koko miestä huuhaa miehenä, joka häpäisee lajiaan. Kaveri voisi suorittaa niitä daneja hieman lisää ennen kuin alkaa mestaroimaan. Joka itsensä ylentää se alennetaan.


      • 25v.
        Paavali kirjoitti:

        piireissä aika pellenä pidetty kaveri on tämä Klemola. Nimillä ei ole reilua arvostella täällä, mutta jos kirjoittelee kirjoja ja esiintyy asiantuntijana, niin arvostelua on siedettävä. Mies on enemmän taichi-mies ja yrittää väkisin tehdä ns. kovasta lajista pehmeämmän kuin mitä se on ja on ollut. Wadoryu-tyyliin kuuluu alunperin tietyt "pajunoksamaiset" väistöt, pla, pla, plaaa. Nyrkkeilyynkin kuuluu jouhevat väistöt. Wadoryu on karatea ja karate on kovaa. Mies ei älyä pitää taichi hommia erillään karatesta ja sotkee lajit perusteellisesti. Mainittakoon nyt, että Suomessa on paljon 5...7dan karatekoja, jotka osaa suhtautua nöyremmin lajiinsa ja heillä on sentään tietoa lajista nimeltä karate. Nämä miehet ovat täyttä rautaa lihaksiltaan. Klemolalta on unohtunut lajin ruumiillinen puoli kokonaan vai onko se laiskuutta? Kirjoja lukiessa ei tarvitse hikoilla, mutta ilman hikoilua ei opi karatea ikävä kyllä. Hän yrittää tehdä lajista tee-seremoniaan verrattavan lajin ja se on se asia mikä minua vituttaa eniten. Olen lukenut kaikki Klemolan kirjat ja ymmärrän, jos joku laiheliini, yliopisto-opiskelunsa Tampereella juuri aloittanut kaveri hurahtaa alkeiskursillaan näihin zen- juttuihin. Mutta nuo kirjat on karaten kohdalla täyttä soopaa. Kaikki kokeneemmat karatekat pitää koko miestä huuhaa miehenä, joka häpäisee lajiaan. Kaveri voisi suorittaa niitä daneja hieman lisää ennen kuin alkaa mestaroimaan. Joka itsensä ylentää se alennetaan.

        taiji on osa kunfuta.
        taijitä voi harrastaa myös kovana taistelulajina.
        -treenien alussa vatsalihaksia vahvistavia ym. liikkeitä jotta keho voimistuu.
        - pariharjotuksissa kovaa meininkiä. eli hyökkäykset
        nopeita ja voimakkaita, jolloin vastatekniikat myös nopeita ja voimakkaita

        Työväenopistojen taiji on vain mummojen voimistelua ja siksi menin klemolan seuraan taijitä kokeilemaan. Ajattelin että karateseurassa taijikin olisi kamppailulaji.
        Mutta petyin pahasti.
        Opettajana oli laiha silmälasipäinen kiharatukkainen miehenkäppänä, jolla ei ollut lihasvoimaa eikä nopeutta.
        Harjoitukset oli vain muodon hidasta tekemistä ja lopussa oli jotain pushand- juttuja, jotka
        tehtiin laiskasti. Tuo taiji oli pelkkää
        mummojen meininkiä. Vaihdoin seuraa.

        Kävin kerran klemolan taijileirillä ja siellä
        meininki oli ihan toinen. Tehtiin lyöntejä
        voimalla ja nopeasti. Ja pariharjoituksissa
        oli ajoittain taistelutaitojen oppimisen
        meininkiä. Siellä ei puhuttu filosofiaa vaan
        tehtiin ja hikoiltiin.


      • Joosua
        25v. kirjoitti:

        taiji on osa kunfuta.
        taijitä voi harrastaa myös kovana taistelulajina.
        -treenien alussa vatsalihaksia vahvistavia ym. liikkeitä jotta keho voimistuu.
        - pariharjotuksissa kovaa meininkiä. eli hyökkäykset
        nopeita ja voimakkaita, jolloin vastatekniikat myös nopeita ja voimakkaita

        Työväenopistojen taiji on vain mummojen voimistelua ja siksi menin klemolan seuraan taijitä kokeilemaan. Ajattelin että karateseurassa taijikin olisi kamppailulaji.
        Mutta petyin pahasti.
        Opettajana oli laiha silmälasipäinen kiharatukkainen miehenkäppänä, jolla ei ollut lihasvoimaa eikä nopeutta.
        Harjoitukset oli vain muodon hidasta tekemistä ja lopussa oli jotain pushand- juttuja, jotka
        tehtiin laiskasti. Tuo taiji oli pelkkää
        mummojen meininkiä. Vaihdoin seuraa.

        Kävin kerran klemolan taijileirillä ja siellä
        meininki oli ihan toinen. Tehtiin lyöntejä
        voimalla ja nopeasti. Ja pariharjoituksissa
        oli ajoittain taistelutaitojen oppimisen
        meininkiä. Siellä ei puhuttu filosofiaa vaan
        tehtiin ja hikoiltiin.

        on ihan hyvä, että löysit sopivan taichi- seuran. Mutta kannattaa antakaa nyt sen karaten olla karatena. Karatessa pitää lyödä aina voimalla ja nopeudella. Siksi laji on karatea eikä taichitä tai muuta kinukkivoimistelua. Ruumiin kuritus kuuluu aina karateharjoitukseen. Jos väsyttää pitää jäädä kotiin ja tulla seuraavana päivänä levänneenä. Dojolla treenataan. Nuo Klemolat loukkaa vanhemmanpolven karatekoja. Heitä, jotka ovat hankkineet taitonsa ja vyönsä ankaralla harjoittelulla. Minkä ihmeen takia nämä klemolat sotkee karaten noihin kinukkisekoiluihin? Onko se jonkinlainen kosto systeemille vai mikä?


      • hu-hu
        Joosua kirjoitti:

        on ihan hyvä, että löysit sopivan taichi- seuran. Mutta kannattaa antakaa nyt sen karaten olla karatena. Karatessa pitää lyödä aina voimalla ja nopeudella. Siksi laji on karatea eikä taichitä tai muuta kinukkivoimistelua. Ruumiin kuritus kuuluu aina karateharjoitukseen. Jos väsyttää pitää jäädä kotiin ja tulla seuraavana päivänä levänneenä. Dojolla treenataan. Nuo Klemolat loukkaa vanhemmanpolven karatekoja. Heitä, jotka ovat hankkineet taitonsa ja vyönsä ankaralla harjoittelulla. Minkä ihmeen takia nämä klemolat sotkee karaten noihin kinukkisekoiluihin? Onko se jonkinlainen kosto systeemille vai mikä?

        Epäilen että klemolan toisinajatteluun on vaikuttanut se että hän on ammatiltaan filosofi ja ajattelee asiat teoreettisesti ja laveasti.
        Ja siksi hän haluaa liittää karaten budolajiksi eli karate-do:ksi ja korostaa zeniä.

        Toisaalta epäilen että ko. henkilö on aikoinaan itse treenannut kovaa ja kyllästynyt siihen ja saanut ehkä vammoja. Kirjoja lukiessa ainakin rivien väleistä on luettavissa se, että hänen mielestään perinteisissä treeneissä selkä hajoaa ym. ja siksi suosittelee kokonaisvaltaisempaa karaten harjoittelua. Nykyisin hän esimerkiksi suosittelee karatekoille yiquania, jotta keho vahvistuisi. (?).

        Kaverini on käynyt klemolan seurassa ja kertoi
        että siellä porukka on vanhaa, keski-ikä lähempänä neljääkymppiä ja alle 20 vuotiaita vain pari. Joten kevyt karate al la klemola sopii tolle
        senioriporukalle. Jos harjoitukset olis kovia niin porukat lähtis pois ja seura menettäisi rahaa.


      • Jussi Häkkinen
        hu-hu kirjoitti:

        Epäilen että klemolan toisinajatteluun on vaikuttanut se että hän on ammatiltaan filosofi ja ajattelee asiat teoreettisesti ja laveasti.
        Ja siksi hän haluaa liittää karaten budolajiksi eli karate-do:ksi ja korostaa zeniä.

        Toisaalta epäilen että ko. henkilö on aikoinaan itse treenannut kovaa ja kyllästynyt siihen ja saanut ehkä vammoja. Kirjoja lukiessa ainakin rivien väleistä on luettavissa se, että hänen mielestään perinteisissä treeneissä selkä hajoaa ym. ja siksi suosittelee kokonaisvaltaisempaa karaten harjoittelua. Nykyisin hän esimerkiksi suosittelee karatekoille yiquania, jotta keho vahvistuisi. (?).

        Kaverini on käynyt klemolan seurassa ja kertoi
        että siellä porukka on vanhaa, keski-ikä lähempänä neljääkymppiä ja alle 20 vuotiaita vain pari. Joten kevyt karate al la klemola sopii tolle
        senioriporukalle. Jos harjoitukset olis kovia niin porukat lähtis pois ja seura menettäisi rahaa.

        "hän haluaa liittää karaten budolajiksi eli karate-do:ksi"

        ...pilkunviilaus: "Do" lajinimen perässä ei tarkoita, että laji olisi budoa tai edes yrittäisi olla sitä. Se viittaa lähinnä jatkuvaan harjoitteluun ja lajin parissa pysymiseen sekä lajin ajattelemista laajemminkin kuin yhden tavoitteen (esim. itsepuolustustaito) saavuttamisen välineenä. Esimerkkinä voi olla yleinen terveysvaikutus ja liikunta siinä IP-treenin lisänä.


      • kunhan kysyn
        Jussi Häkkinen kirjoitti:

        "Mistä saa infoa tuosta leirin ajankohdasta sitten lähempänä? Minä ainakin tulisin tosi mielelläni mukaan."

        Sovitaan vaikka niin, että ilmoittelen siitä täälläkin. Alustavat päivämäärät ovat 2. ja 3. heinäkuuta, mutta muutoksia voi tapahtua.

        Jokos pian ilmoitellaan?


      • Jussi Häkkinen
        kunhan kysyn kirjoitti:

        Jokos pian ilmoitellaan?

        Leiri siirtyy tulevaisuuteen Euroopan pääalueen jouduttua rukkaamaan aikatauluaan. Heistä on kiinni myös Suomen pään toiminta, joten näihin takaiskuihin joutuu hieman varautumaan. Vahvasti toivomme että syksyn tai ensi talven aikana leiri saadaan toteutumaan, sensein viimeisimmästä suomivisiitistä kun on jo jokunen vuosi.

        17-18.9.2005 järjestetään kuitenkin Siilinjärvellä karate- ja kobudoleiri (Shorin-ryu Seibukan Karate-do ja Jinbukan Kobudo), jossa harjoitellaan siis okinawalaisia aseettomia ja aseellisia tekniikoita. Ohjaajana Ottmar Perras, 4. dan karate, 3. dan kobudo.
        Tuollakin on siis mahdollista tutustua okinavwlaisiin kamppailulajeihin.


      • erik2005
        Jussi Häkkinen kirjoitti:

        Leiri siirtyy tulevaisuuteen Euroopan pääalueen jouduttua rukkaamaan aikatauluaan. Heistä on kiinni myös Suomen pään toiminta, joten näihin takaiskuihin joutuu hieman varautumaan. Vahvasti toivomme että syksyn tai ensi talven aikana leiri saadaan toteutumaan, sensein viimeisimmästä suomivisiitistä kun on jo jokunen vuosi.

        17-18.9.2005 järjestetään kuitenkin Siilinjärvellä karate- ja kobudoleiri (Shorin-ryu Seibukan Karate-do ja Jinbukan Kobudo), jossa harjoitellaan siis okinawalaisia aseettomia ja aseellisia tekniikoita. Ohjaajana Ottmar Perras, 4. dan karate, 3. dan kobudo.
        Tuollakin on siis mahdollista tutustua okinavwlaisiin kamppailulajeihin.

        Onko Ottmar Perrasin leiri rajattu karaten tai tietyn karatetyylin harrastajille. Karatea harrastin aiemmin, mutta lajini on nykyään muu. Ajattelin siis, että minulle olisi Savolaisena mahdollista tulla paikalle ilman suurempia ponnistuksia, mutta en halua ruveta tyrkyttämään itseäni mikäli tarkoitus on, että juuri päälajinaan karatea harrastavat saavat tekniikkaansa hioa.


      • Jussi Häkkinen
        erik2005 kirjoitti:

        Onko Ottmar Perrasin leiri rajattu karaten tai tietyn karatetyylin harrastajille. Karatea harrastin aiemmin, mutta lajini on nykyään muu. Ajattelin siis, että minulle olisi Savolaisena mahdollista tulla paikalle ilman suurempia ponnistuksia, mutta en halua ruveta tyrkyttämään itseäni mikäli tarkoitus on, että juuri päälajinaan karatea harrastavat saavat tekniikkaansa hioa.

        "Onko Ottmar Perrasin leiri rajattu karaten tai tietyn karatetyylin harrastajille. Karatea harrastin aiemmin, mutta lajini on nykyään muu. Ajattelin siis, että minulle olisi Savolaisena mahdollista tulla paikalle ilman suurempia ponnistuksia, mutta en halua ruveta tyrkyttämään itseäni mikäli tarkoitus on, että juuri päälajinaan karatea harrastavat saavat tekniikkaansa hioa."

        Ottmar Perras -sensein leiri ei ole rajoitettu vain tietyn karatetyylin harrastajille. Jos olet joskus karatea harjoitellut (ts. et ole aivan ummikko), olet tervetullut mukaan - suosituksena toki on, että karatepuku päällä treenattaisiin, mutta eiköpähän verkkariväkikin ihan muiden mukana mene.

        Leiri on avoin kaikkien karate- ja kobudotyylien harjoittelijoille. On myös mahdollista treenata vain toista lajia, hintatiedot tulevat hieman myöhemmin.

        Tervetuloa!


    • yönkotka

      siis tulkintaa keskustelusta.
      Karate ei ole alunperin ns. budolaji ja siten
      siihen ei kuulu japanilainen zen-ideologia.
      Kun karatea on "japanilaistettu" siihen on
      yritetty lisätä budo-henkeä.

      Suomessa karate on useissa seuroissa karatea
      eikä siihen haluta sekoittaa zeniä, joka
      rinnastetaan teeseremonioihin.

      Mutta toinen tulkinta
      Jos zen merkitsee jonkin tekemiseen keskittymistä
      niin silloin käveleminen on zeniä. Silloin
      myös karaten harjoitteleminen on zeniä kun siihen keskittyy täysillä ja on tilanteessa mukana tässä
      ja nyt- meiningillä.

      • harjoittelen vaan

        Musta keskustelut onko karate budoa, zeniä tai do:ta on triviaalia.
        Tärkeintä on harjoittelu ja pyrkimys parantaa taitojaan.
        Ja jos jostain näkökulmasta harjoitteleminen
        on zeniä, niin olkoon sitten karate vaikka zen-karatea.


    • valkovyö

      Onko tästä zenistä ihan oikeesti hyötyä
      karaten harjoitteluun?
      Oppiiko tekniikat jotenkin syvemmin jos niinkuin
      harrastaa zen-istuntoja.

      • karateka-n

        On hyötyä. Mielesi on tasapainoisempi ja keskittymiskykyä voi parantaa tällä zazen "istunnolla". Nämä taas tietenkin vaikuttavat siihen, kun treenaat jotain tekniikkaa. Tietenkin tekniikoita pitää treenata paljon ja tämä zen voi auttaa vaan henkistä puoltasi, joka on karatessa hyvin tärkeä ja sitä kautta fyysistäpuoltasi.


      • erik2005

        Zen harjoittelusta ja muusta vastaavasta itsensätuntemisen ja muun henkisen kehityksen harjoituksista on hyötyä yleisesti elämään. Kamppailulajithan ovat osa sitä elämää mitä muutenkin elät eli lisääntynyt rauhallisuus ja itsensä tuntemus hyödyttää harjoittelua myös niissä. En usko niiden tekniikkaa parantavan, mutta ei ainakaan minulle tekniikka ole kaikki kaikessa vaan haluan harrastukseltani myös terveyttä ja lisääntynyttä mielenrauhaa.

        Nämä henkiset harjoitukset ovat oleet ja ovat yhä osa karatea, vaikka ne eivät kaikkien seurojen ja opettajien ohjelmaan kuulukaan. Ihan sama minulle onko ne zeniä vai ei. Itse olen ateisti eli enpä juuri välitä mistä uskonnollisesta traditiosta on kyse.


      • Jussi Häkkinen
        erik2005 kirjoitti:

        Zen harjoittelusta ja muusta vastaavasta itsensätuntemisen ja muun henkisen kehityksen harjoituksista on hyötyä yleisesti elämään. Kamppailulajithan ovat osa sitä elämää mitä muutenkin elät eli lisääntynyt rauhallisuus ja itsensä tuntemus hyödyttää harjoittelua myös niissä. En usko niiden tekniikkaa parantavan, mutta ei ainakaan minulle tekniikka ole kaikki kaikessa vaan haluan harrastukseltani myös terveyttä ja lisääntynyttä mielenrauhaa.

        Nämä henkiset harjoitukset ovat oleet ja ovat yhä osa karatea, vaikka ne eivät kaikkien seurojen ja opettajien ohjelmaan kuulukaan. Ihan sama minulle onko ne zeniä vai ei. Itse olen ateisti eli enpä juuri välitä mistä uskonnollisesta traditiosta on kyse.

        "Nämä henkiset harjoitukset ovat oleet ja ovat yhä osa karatea"

        Eivät juurikaan Okinawalla, paria porukkaa lukuunottamatta. Näissäkin porukoissa opettajan vakaumus on johtanut henkisten harjoitteiden lisäämiseen. Itse karatessa ei ole sen kummempaa filosofiaa kuin terveys, terveellinen ja pitkä elämä sekä näiden osana itsepuolustus. Nämä tavoitteet saavutetaan harjoittelun, ei mietiskelyhyminän, kautta.


      • Kuvia en kumarra
        Jussi Häkkinen kirjoitti:

        "Nämä henkiset harjoitukset ovat oleet ja ovat yhä osa karatea"

        Eivät juurikaan Okinawalla, paria porukkaa lukuunottamatta. Näissäkin porukoissa opettajan vakaumus on johtanut henkisten harjoitteiden lisäämiseen. Itse karatessa ei ole sen kummempaa filosofiaa kuin terveys, terveellinen ja pitkä elämä sekä näiden osana itsepuolustus. Nämä tavoitteet saavutetaan harjoittelun, ei mietiskelyhyminän, kautta.

        Eli mokusot pois vain? Ja puku vapaa. Shortsit ja hihaton paita ovat mukavampiakin. Eivät kai ne tällaisia hassuja kaapujakaan Okinawalla käyttäneet.


    • Kkos

      jopa on kummallinen postaus ollut...

      karate ja zen .. teekutsut ja sokeripala
      vaikkakin tuossa keskustelussa käytiin aika selkeästi läpi mm. mokuson merkitys harjoituksiin, en silti ala väittämään että zen olisi jokin peruselementti koko lajissa.
      ja lisäksi tuola vihjattiin että karatessa lyödään voimalla ja nopeasti. Pikemminkin tekniikalla ja nopeammin. Ei ainakaan kotikunnilla Wado-Ryussa opeteta nyrkkeilyä vielä, mutta tiedä sitten mitä muualla.

      ja toisekseen. mitä merkitystä sillä nyt on muille kuin oman egonsa pönkittäjille onko karate nyt sitten budolaji vai ei? aika moni alkaa karatea harrastamaan itsepuolustustaidon takia ja oman kunnon ylläpitämisen takia.

      mutta jaksamisia

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      69
      1285
    2. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      106
      1207
    3. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      113
      1135
    4. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      73
      1060
    5. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      52
      821
    6. IS viikonloppu 18-19.5.2024.

      Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var
      Sanaristikot
      74
      736
    7. Oliko vähä sometettu taas vai?

      Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a
      Kauhava
      9
      672
    8. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      40
      657
    9. S on minun etunimen kolmas kirjain.

      Mikä sinun etunimen kolmas kirjain on?
      Ikävä
      53
      646
    10. Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava

      Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän
      Idän uskonnot
      351
      633
    Aihe