TV:ssä tuli ohjelma jossa juutalainen mies meni naimisiin ei-juutalaisen naisen kanssa. Oli ollut puhetta että morsian kääntyisi juutalaisuuteen, ja sulhon perhe, vanhemmat ja veli painostivat ainakin lievästi morsianta - ja sulhanenkin toivoi tulevan vaimonsa kääntyvän, ehkä kuitenkin enemmän vanhempiensa vuoksi.
Morsian meni tapaamaan rabbia, mutta sekä morsian että rabbi olivat sitä mieltä, että morsio ei ole vielä valmis kääntymään juutalaisuuteen. Sen kun tulisi olla muutakin kuin vain muodollista .- vakaumuksellista. Morsion olisi syytä syventää tietämystään juutalaisuudesta.
Sulhasen perheen odottama, toivoma, vihkirabbi kieltäytyi vihkimästä, kun morsio ei ole juutalainen. vihkiharjoituksiin tullut naisrabbi ei sulhon perhettä tyydyttänyt, kun on nainen ja pukeutunutkin liian 'maallisesti'. Sulhaselle kelpasi.
Sulhon veli tuli harjoituksiin myöhässä, eikä luvannut varmaksi että tulisi häihin. Sulho vihjasi, että et ole enää veljeni jos et tule.
Parilla oli pieni tytär, joka oli sulattanut sulhon äidin sydämen, ja tämä hyväksyi avioliiton vaikka olisi halunnut poikansa morsiamen kääntyvän ennen häitä juutalaisuuteen. Toivoi että se tapahtuisi myöhemmin.
Jossain toisessa ohjelmassa taas juutalaisen morsiamen tuli leikkauttaa pitkät hiuksensa ennen häitä. Jonkinlainen traditio ilmaisesti. Se oli naiselle kova paikka, mutta hän suostui, ja hän hankki peruukin.
Ei ihan aukea minulle, ateistille, uskontojen, tässä tapauksessa juutalaisuuden kummalliset pakkotraditiot.
Toinen uskonnollinen traditio,joka ei minulle aukene on nimen muuttaminen 'musliminimeksi' kääntymyksen jälkeen. Mitä ihmeen tekemistä nimellä on uskonvakaumuksen kanssa.
En kyllä oikein sitäkään tajua, miksi naisen tulisi ottaa miehensä sukunimi naimisiin mennessä.
Morsian meni tapaamaan rabbia, mutta sekä morsian että rabbi olivat sitä mieltä, että morsio ei ole vielä valmis kääntymään juutalaisuuteen. Sen kun tulisi olla muutakin kuin vain muodollista .- vakaumuksellista. Morsion olisi syytä syventää tietämystään juutalaisuudesta.
Sulhasen perheen odottama, toivoma, vihkirabbi kieltäytyi vihkimästä, kun morsio ei ole juutalainen. vihkiharjoituksiin tullut naisrabbi ei sulhon perhettä tyydyttänyt, kun on nainen ja pukeutunutkin liian 'maallisesti'. Sulhaselle kelpasi.
Sulhon veli tuli harjoituksiin myöhässä, eikä luvannut varmaksi että tulisi häihin. Sulho vihjasi, että et ole enää veljeni jos et tule.
Parilla oli pieni tytär, joka oli sulattanut sulhon äidin sydämen, ja tämä hyväksyi avioliiton vaikka olisi halunnut poikansa morsiamen kääntyvän ennen häitä juutalaisuuteen. Toivoi että se tapahtuisi myöhemmin.
Jossain toisessa ohjelmassa taas juutalaisen morsiamen tuli leikkauttaa pitkät hiuksensa ennen häitä. Jonkinlainen traditio ilmaisesti. Se oli naiselle kova paikka, mutta hän suostui, ja hän hankki peruukin.
Ei ihan aukea minulle, ateistille, uskontojen, tässä tapauksessa juutalaisuuden kummalliset pakkotraditiot.
Toinen uskonnollinen traditio,joka ei minulle aukene on nimen muuttaminen 'musliminimeksi' kääntymyksen jälkeen. Mitä ihmeen tekemistä nimellä on uskonvakaumuksen kanssa.
En kyllä oikein sitäkään tajua, miksi naisen tulisi ottaa miehensä sukunimi naimisiin mennessä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lasten hankkimisen ajankohdastakin piti neuvotella rabbin kanssa.
Voihan sitä elää vaikka susiparina, ja mitä hullutusta onkaan mennä uskovaisnaimisiin, jos olivat amerikkalaisia menisivät sinne missä muutkin ne hankkii pika-avioliittoja.
Jos sulhon isä sen jälkeen pomppii tasajalkaa ja sanoo että et ole enää poikani ja repii testamentin, niin mitäpäs siitä.