"Maahanmuuttaja törmää lääkärin vastaanotolla kielimuuriin ja ennakkoluuloihin – Kulttuurierot on helppo tulkita rasismiksi".
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maahanmuuttaja-tormaa-laakarin-vastaanotolla-kielimuuriin-ja-ennakkoluuloihin-kulttuurierot-on-helppo-tulkita-rasismiksi/?shared=1051242-a88a667e-500
Etenkin pakolaistaustaisista maahanmuuttajista osa on täysin kouluttamattomia ja lukutaidottomia. Kriisialueilta Suomeen saapuneen maahanmuuttajan tietämys terveydestä, anatomiasta ja sairauksista voi olla hyvinkin puutteellista.
Somalialainen lääkäri saattaa selittää sairauksia noituudella. Sairauksia hoidetaan muun muassa kuuntelemalla lääkkeitä ja sivelemällä iholle poltetuista Koraanin säkeistä nousevaa höyryä.
Suomessa lääkäri puhuukin bakteereista ja viruksista. Lääkkeet niellään tai piikitetään.
Vieraiden hoitomenetelmien hyväksyminen voi tuntua pelottavalta ja käytäntöjen erot on helppo tulkita rasismiksi.
Kourdi kertoo, että hänet yllätti myös sairaanhoitajien asema. Syyriassa lääkäri on arvostettu ammatti, kun taas hoitajilla ei ole minkäänlaista ammattitaitoa tai osaamista.
Hoitajan kanssa asiointi voi tuntua järjestelmää tuntemattoman maahanmuuttajan mielessä loukkaavalta. Hän kokee jäävänsä paitsi oikeasta hoidosta etnisen taustansa vuoksi.
Suomalainen byrokratia saattaa sekin muuttua maahanmuuttajan silmissä syrjinnäksi. Kotimaassa lääkäriajan on saattanut saada suhteilla, mutta Suomessa jokainen joutuu jonottamaan.
Väärinkäsityksiä syntyy etenkin sairaaloiden ja terveysasemien päivystysjonoissa.
Maahanmuuttaja saattaa ajatella, että valkoihoinen kantasuomalainen menee jonossa ohi syntyperänsä vuoksi. He eivät tiedä, ettei potilaita hoideta Suomessa saapumisjärjestyksessä, vaan ensin hoitoon pääsevät sitä eniten tarvitsevat.
Yksilökeskeisille suomalaisille kummastusta ovat aiheuttaneet etenkin valtavat perheet, jotka saapuvat kaikki yhdessä lääkärin vastaanotoille.
Suomessa jo 12-vuotiaat tekevät itsenäisiä päätöksiä terveyttään koskevissa asioissa, mutta esimerkiksi Lähi-idässä ja monissa Afrikan maissa suvun näkemys kulkee mukana läpi aikuisiän. Muslimiperheisiin kuuluvat niin lähtömaahan jääneet sukulaiset kuin yhteisön uskonnollinen johtaja.
Kaakkois-Aasiassa perheen päätöksin vaikuttavat jopa henget ja esi-isät, joiden näkemyksen puoleen käännytään myös terveyttä koskevissa asioissa.
Hankalimmat tilanteet liittyvät naisen asemaan, oikeuksiin ja kunniaan. Etenkin islamilaisissa yhteisöissä naisen ruumiiseen saatetaan liittää koko perheen ja suvun kunnia.
Kun musliminainen saapuu vastaanotolle, hänen miehensä tulee usein mukaan. Mies hoitaa puhumisen ja pyrkii tekemään vaimonsa hoitoa koskevia päätöksiä. Esimerkiksi raskauden ehkäisy ei ole naisen, vaan perheen yhteinen valinta.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat kertoneet myös tapauksista, joissa vanhemmat ovat tuoneet tyttärensä lääkärin vastaanotolle neitsyyden tutkimista varten.
Toisaalta kaikkia ruumiinosia ei ole soveliasta tutkia, eikä niistä haluta edes puhua. Hoitotoimenpidettä varten riisuutuminen voi tuntua ylivoimaiselta etenkin silloin, jos naispotilas kohtaa vastaanotolla mieslääkärin.
Ammattilaiset myös kokevat, että maahanmuuttajat sitoutuvat hoitoonsa suomalaisia löyhemmin. Elämäntapamuutokset jäävät toteutumatta ja lääkekuurit loppuvat kesken Ramadanin takia.
Välinpitämättömyydelle voi löytyä syy esimeriksi uskonnosta. Siinä missä maallistunut suomalainen kokee olevansa itse vastuussa terveydestään, harras muslimi jättää koko elämänsä ulkoisen voiman, jumalan, käsiin.
Sovituilta vastaanotoilta myöhästely liittyy puolestaan poikkeaviin aikakäsityksiin. Suomalaiset arvostavat suunnitelmallista ajankäyttöä ja noudattavat aikatauluja tarkasti.
Syklisessä aikakäsityksessä ajalla ei ole alkua tai loppua, eikä mikään hetki ole korvaamaton. Ihmiset elävät hetkessä, hoitavat useita asioita samanaikaisesti ja venyttävät aikataulujaan suuntaan jos toiseen.
Toisinaan myös maahanmuuttajien kynnys hakeutua hoitoon on suomalaisesta näkökulmasta katsottuna liian matalalla. Tämä johtuu osin siitä, ettei palvelujärjestelmää tunneta.
Osa hakeutuu ensiapuun pelkän flunssan takia. Osa turvaa lääkärin vaikutusvaltaan yllättävissäkin yhteyksissä, esimerkiksi matkustamisessa tai asuntoon liittyvissä asioissa.
Toisessa ääripäässä maahanmuuttaja ei luota tuntemattomaan järjestelmään tai viranomaisiin ollenkaan. Hoitoon ei hakeuduta, vaikka oireet olisivat kuinka pahoja.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maahanmuuttaja-tormaa-laakarin-vastaanotolla-kielimuuriin-ja-ennakkoluuloihin-kulttuurierot-on-helppo-tulkita-rasismiksi/?shared=1051242-a88a667e-500
Etenkin pakolaistaustaisista maahanmuuttajista osa on täysin kouluttamattomia ja lukutaidottomia. Kriisialueilta Suomeen saapuneen maahanmuuttajan tietämys terveydestä, anatomiasta ja sairauksista voi olla hyvinkin puutteellista.
Somalialainen lääkäri saattaa selittää sairauksia noituudella. Sairauksia hoidetaan muun muassa kuuntelemalla lääkkeitä ja sivelemällä iholle poltetuista Koraanin säkeistä nousevaa höyryä.
Suomessa lääkäri puhuukin bakteereista ja viruksista. Lääkkeet niellään tai piikitetään.
Vieraiden hoitomenetelmien hyväksyminen voi tuntua pelottavalta ja käytäntöjen erot on helppo tulkita rasismiksi.
Kourdi kertoo, että hänet yllätti myös sairaanhoitajien asema. Syyriassa lääkäri on arvostettu ammatti, kun taas hoitajilla ei ole minkäänlaista ammattitaitoa tai osaamista.
Hoitajan kanssa asiointi voi tuntua järjestelmää tuntemattoman maahanmuuttajan mielessä loukkaavalta. Hän kokee jäävänsä paitsi oikeasta hoidosta etnisen taustansa vuoksi.
Suomalainen byrokratia saattaa sekin muuttua maahanmuuttajan silmissä syrjinnäksi. Kotimaassa lääkäriajan on saattanut saada suhteilla, mutta Suomessa jokainen joutuu jonottamaan.
Väärinkäsityksiä syntyy etenkin sairaaloiden ja terveysasemien päivystysjonoissa.
Maahanmuuttaja saattaa ajatella, että valkoihoinen kantasuomalainen menee jonossa ohi syntyperänsä vuoksi. He eivät tiedä, ettei potilaita hoideta Suomessa saapumisjärjestyksessä, vaan ensin hoitoon pääsevät sitä eniten tarvitsevat.
Yksilökeskeisille suomalaisille kummastusta ovat aiheuttaneet etenkin valtavat perheet, jotka saapuvat kaikki yhdessä lääkärin vastaanotoille.
Suomessa jo 12-vuotiaat tekevät itsenäisiä päätöksiä terveyttään koskevissa asioissa, mutta esimerkiksi Lähi-idässä ja monissa Afrikan maissa suvun näkemys kulkee mukana läpi aikuisiän. Muslimiperheisiin kuuluvat niin lähtömaahan jääneet sukulaiset kuin yhteisön uskonnollinen johtaja.
Kaakkois-Aasiassa perheen päätöksin vaikuttavat jopa henget ja esi-isät, joiden näkemyksen puoleen käännytään myös terveyttä koskevissa asioissa.
Hankalimmat tilanteet liittyvät naisen asemaan, oikeuksiin ja kunniaan. Etenkin islamilaisissa yhteisöissä naisen ruumiiseen saatetaan liittää koko perheen ja suvun kunnia.
Kun musliminainen saapuu vastaanotolle, hänen miehensä tulee usein mukaan. Mies hoitaa puhumisen ja pyrkii tekemään vaimonsa hoitoa koskevia päätöksiä. Esimerkiksi raskauden ehkäisy ei ole naisen, vaan perheen yhteinen valinta.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat kertoneet myös tapauksista, joissa vanhemmat ovat tuoneet tyttärensä lääkärin vastaanotolle neitsyyden tutkimista varten.
Toisaalta kaikkia ruumiinosia ei ole soveliasta tutkia, eikä niistä haluta edes puhua. Hoitotoimenpidettä varten riisuutuminen voi tuntua ylivoimaiselta etenkin silloin, jos naispotilas kohtaa vastaanotolla mieslääkärin.
Ammattilaiset myös kokevat, että maahanmuuttajat sitoutuvat hoitoonsa suomalaisia löyhemmin. Elämäntapamuutokset jäävät toteutumatta ja lääkekuurit loppuvat kesken Ramadanin takia.
Välinpitämättömyydelle voi löytyä syy esimeriksi uskonnosta. Siinä missä maallistunut suomalainen kokee olevansa itse vastuussa terveydestään, harras muslimi jättää koko elämänsä ulkoisen voiman, jumalan, käsiin.
Sovituilta vastaanotoilta myöhästely liittyy puolestaan poikkeaviin aikakäsityksiin. Suomalaiset arvostavat suunnitelmallista ajankäyttöä ja noudattavat aikatauluja tarkasti.
Syklisessä aikakäsityksessä ajalla ei ole alkua tai loppua, eikä mikään hetki ole korvaamaton. Ihmiset elävät hetkessä, hoitavat useita asioita samanaikaisesti ja venyttävät aikataulujaan suuntaan jos toiseen.
Toisinaan myös maahanmuuttajien kynnys hakeutua hoitoon on suomalaisesta näkökulmasta katsottuna liian matalalla. Tämä johtuu osin siitä, ettei palvelujärjestelmää tunneta.
Osa hakeutuu ensiapuun pelkän flunssan takia. Osa turvaa lääkärin vaikutusvaltaan yllättävissäkin yhteyksissä, esimerkiksi matkustamisessa tai asuntoon liittyvissä asioissa.
Toisessa ääripäässä maahanmuuttaja ei luota tuntemattomaan järjestelmään tai viranomaisiin ollenkaan. Hoitoon ei hakeuduta, vaikka oireet olisivat kuinka pahoja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toivottavasti tohtori rokottaa.
Zyklon_b on hjuva rokote.
Muslimien ei pidä elää kauan.
Eiköhän ruveta jo sopeutumaan tähänkin kulttuuriseen muutokseen. Omitaan me nuokin lääkärissäkäyntitavat, niin ongelmat poistuu. Menkää äijät vaan muijanne kanssa tohtorin vastaanotolle ja päättäkää siellä, mitä oireita muijallanne on. Eihän nainen osaa mitään sanoa, saati sitten päättää, ottaako itse paidan pois stetoskooppia varten!
STOP RASISMI !