Tuossa alkaa adventtiaika. On kauppa lauluhymistelyä täysi- rasitukseen asti. Ihmiset juoksevat pää kolmantena jalkana tavaroiden perässä, lapset itkevät ja kiukuttelevat.
Siis on --joulu--.
On tottulakkia, pukkipukua. Siis ---joulu--.
Jeesus lapsi taas syntyy seimeen ja sitten määrätyn ajan jälkeen pannaan seimi taas varastoon, seuraavaan perinnejuhlaan, kun kristityt niin haluavat.
Adventti - ja joulu, Suomen eniten kansoitettu kirkkopäivä, muusta ei niin väliä.
Tämä on sitä uskonnollisuuden humppaa, vailla pohjaa ja elämää.
Tällä en kiistä Jeesuksen syntymää, mutta kiistän muotouskonnollisuuden haalean perinnejutun, jolla rikastuu vaan viihdeteollisuus ja kauppa. Sillä todella "tonttuiset ukot hyppii" ja varsinkin aattona autokaistalla on pukki partoineen autossa ja toisessa liikkeellä.
Onhan se pukki tosi, koska heitä on niiiin paljon. Eihän sitä voi kiistää.
Valitettavasti tuon siemenen olen kylvänyt jälkipolviin ja se orjuus näkyy heitäkin vaivaavaan. Nyt jo kiirehditään sinne ja tänne - lahjoja sinne ja tänne.
Siis - sitä onnea'ko tuomaan? Tuskin.
Mielestäni elämässä on muutakin, kun tämä jokavuotinen, käytämpä sanaa sou- maailma. Rahan maailma.
Tv.n saa kiinni, radion, mutta kaupassa, siellä ihmisiä kiusataan, siis kyllääntymisen lisäksi tuputetaan vain lisää, ja lisää - korva-evästä.
Joulu on taas, [pakanallinen juhla] joulu on taas! Hyvät asiakkaat tule osta sitä ja osta tätä, kuluta, tuhlataan, ostetaan kuusi, paperia sinne ja paperia tänne. Siis saastutetaan jo saastunutta maata.
Tavaraa - joka pian on kaatiksella, jonka tuottamiseen on käytetty energiaa ja sekin saastuttaa. Kuljetukset, kaikki turhuus.
Siis tämä pakanallisen joulun harha, johon tämä "jeesustelu" on syntynyt Baabelista.
Jos lepäät, ja nautit rauhallisesti, syömällä, sekä perheenä yhdessä iloiten.
Se on sitä arvokkuutta elämässä. Vanhusta katsoen, sairasta, tai joku nälkäinenkin, jonka huoli pitäisi olla meille jokapäiväinen, niin sen kutsut pöytääsi.
Sitä vastaan en ole. Syökää vaikka sitä kinkkua, karjalanpaistia, jopa jouluolutta nauttien. Leipää, kalaa, piimää, maitoa niin ettei aivan ähkyksi syö. Sillä lailla voi vaikka tämän valonvaihtumisen viettää, kun sitä vapaata on.
Ja jos joku käy kirkossaan, olkoon se minkäniminen tahansa, lukekaa sanaa, mutta jättäkää se harha pois, että juuri silloin tapahtui näin.
Palturinpuhumisen voi jättää väliin. Jos syntymästä on pakko puhua, voi todeta - "lehtimajajuhlan" aikaan, ehkä kun vielä siihen vuodenaikaan paimenia oli kedolla jne.
Sanalla raviten on ok. Hengelliset humpatkin voi jättää väliin. Se voi hapattaa Baabelista ihmisen. Se ei kuulu hengelliseen huoneeseen.
Siis on --joulu--.
On tottulakkia, pukkipukua. Siis ---joulu--.
Jeesus lapsi taas syntyy seimeen ja sitten määrätyn ajan jälkeen pannaan seimi taas varastoon, seuraavaan perinnejuhlaan, kun kristityt niin haluavat.
Adventti - ja joulu, Suomen eniten kansoitettu kirkkopäivä, muusta ei niin väliä.
Tämä on sitä uskonnollisuuden humppaa, vailla pohjaa ja elämää.
Tällä en kiistä Jeesuksen syntymää, mutta kiistän muotouskonnollisuuden haalean perinnejutun, jolla rikastuu vaan viihdeteollisuus ja kauppa. Sillä todella "tonttuiset ukot hyppii" ja varsinkin aattona autokaistalla on pukki partoineen autossa ja toisessa liikkeellä.
Onhan se pukki tosi, koska heitä on niiiin paljon. Eihän sitä voi kiistää.
Valitettavasti tuon siemenen olen kylvänyt jälkipolviin ja se orjuus näkyy heitäkin vaivaavaan. Nyt jo kiirehditään sinne ja tänne - lahjoja sinne ja tänne.
Siis - sitä onnea'ko tuomaan? Tuskin.
Mielestäni elämässä on muutakin, kun tämä jokavuotinen, käytämpä sanaa sou- maailma. Rahan maailma.
Tv.n saa kiinni, radion, mutta kaupassa, siellä ihmisiä kiusataan, siis kyllääntymisen lisäksi tuputetaan vain lisää, ja lisää - korva-evästä.
Joulu on taas, [pakanallinen juhla] joulu on taas! Hyvät asiakkaat tule osta sitä ja osta tätä, kuluta, tuhlataan, ostetaan kuusi, paperia sinne ja paperia tänne. Siis saastutetaan jo saastunutta maata.
Tavaraa - joka pian on kaatiksella, jonka tuottamiseen on käytetty energiaa ja sekin saastuttaa. Kuljetukset, kaikki turhuus.
Siis tämä pakanallisen joulun harha, johon tämä "jeesustelu" on syntynyt Baabelista.
Jos lepäät, ja nautit rauhallisesti, syömällä, sekä perheenä yhdessä iloiten.
Se on sitä arvokkuutta elämässä. Vanhusta katsoen, sairasta, tai joku nälkäinenkin, jonka huoli pitäisi olla meille jokapäiväinen, niin sen kutsut pöytääsi.
Sitä vastaan en ole. Syökää vaikka sitä kinkkua, karjalanpaistia, jopa jouluolutta nauttien. Leipää, kalaa, piimää, maitoa niin ettei aivan ähkyksi syö. Sillä lailla voi vaikka tämän valonvaihtumisen viettää, kun sitä vapaata on.
Ja jos joku käy kirkossaan, olkoon se minkäniminen tahansa, lukekaa sanaa, mutta jättäkää se harha pois, että juuri silloin tapahtui näin.
Palturinpuhumisen voi jättää väliin. Jos syntymästä on pakko puhua, voi todeta - "lehtimajajuhlan" aikaan, ehkä kun vielä siihen vuodenaikaan paimenia oli kedolla jne.
Sanalla raviten on ok. Hengelliset humpatkin voi jättää väliin. Se voi hapattaa Baabelista ihmisen. Se ei kuulu hengelliseen huoneeseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miksi lähdet mukaan tuon humpuukin viettoon kärvistelemällä se sivutuotoksista? Minua ei kiinnosta kulutusjuhlat eikä mässäily. Joulun ajan mainonta ei toimi minuun tippaakaan enkä myöskään ärsyynny siitä. Pistän korvani narikkaan. Yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta minua säälittää nykyisen stressiyhteiskunnan sosiaalisessa paineessa kärvistelevät ihmiset, joille ei tunnu riittävän mikään. On oltava kaikki standardin mukaiset hankinnat, jotta joulu tuntuisi joululta. Mahtaakohan heillä olla joulurauhaa...
Perinneruoat toki maistuvat ja käyttötavaroita voi ostaa jouluna niin kuin muulloinkin...tarpeeseen. Mutta joulussa on oma tunnelmansa. Minusta joulussa on parasta se, kun naapurusto hiljenee ja saa olla rauhassa. Saa rauhassa tavata ystäviään ja sukulaisiaan.