Okei nämä kysymykset esitän jollekkin sellaiselle joka oikeasti osaa vastata.
1: jos ja kun tuulivoimalat ovat luonteeltaan sellaisia että ne tuottavat sähköä vain siloin kun tuulee tarpeeksi niin miksei rakenneta sellaisia keveitä tuulimyllyjä. Luulisi keveämmän myllyn jaksaa pyöriä heppoisemmassa tuulessa ja kykenemään tuottamaan silloinkin kun tuulee vähän.
2: Kun asia vain nyt on niin että tuulee silloin tällöin niin mikä siinä sitten on ettei sitä tuulen energiaa haluta varastoida taannoin esittämälläni tavalla veteen? (säätöhössötys loppuisi sen siliän tien) Onko kenties ympäristöjärjestöt taas torpedoimassa käyttökelpoisia ideoita.
3: Miksi laivaliikennettä ei laiteta toimimaan Stirling koneilla sillä luulisi sellaisessa liikenteessä Stirlingin tulevan huomattavan edulliseksi.
4: Miksi ympäristöjärjestöt ovat aina vaan vastustamassa kaatopaikkajätteen kaasuttamista ja polttamista energiaksi vaikka hyvin tietävät sen vähentävän kasvihuonepäästöjä sekä hiilen polttotarpeen muodossa että kaatopaikkojen metaanipäästöjen muodossa. Ja ympäristöjärjestöt hyvin tietävät että vaikka jätteen määrää tulisikin vähentää niin silti jätettä syntyy ja sille ei voi mitään.
1: jos ja kun tuulivoimalat ovat luonteeltaan sellaisia että ne tuottavat sähköä vain siloin kun tuulee tarpeeksi niin miksei rakenneta sellaisia keveitä tuulimyllyjä. Luulisi keveämmän myllyn jaksaa pyöriä heppoisemmassa tuulessa ja kykenemään tuottamaan silloinkin kun tuulee vähän.
2: Kun asia vain nyt on niin että tuulee silloin tällöin niin mikä siinä sitten on ettei sitä tuulen energiaa haluta varastoida taannoin esittämälläni tavalla veteen? (säätöhössötys loppuisi sen siliän tien) Onko kenties ympäristöjärjestöt taas torpedoimassa käyttökelpoisia ideoita.
3: Miksi laivaliikennettä ei laiteta toimimaan Stirling koneilla sillä luulisi sellaisessa liikenteessä Stirlingin tulevan huomattavan edulliseksi.
4: Miksi ympäristöjärjestöt ovat aina vaan vastustamassa kaatopaikkajätteen kaasuttamista ja polttamista energiaksi vaikka hyvin tietävät sen vähentävän kasvihuonepäästöjä sekä hiilen polttotarpeen muodossa että kaatopaikkojen metaanipäästöjen muodossa. Ja ympäristöjärjestöt hyvin tietävät että vaikka jätteen määrää tulisikin vähentää niin silti jätettä syntyy ja sille ei voi mitään.
Vastaukset 22
Vanhimmat
1: Virtauskoneiden (tuulimylly,höyryturbiin) hyötysuhde kasvaa mitä suurempi kone on. Eli virtausteknisesti on järkevää koittaa kasvattaa tuulivoimaloiden siipien kokoa (tehoa).
2: Norjasta on saatavilla hyvää säätövoimaa tarvittaessa. Siirtokapasiteettia vain lisää. Eli ei suomen sähköverkolle ole millään lailla haittaa tuulivoimaloista, toisin on suuresta ydinvoimayksiköstä.
3: Dieselmoottoreiden hyötysuhde on parempi kuin stirling moottorissa(Polttoaine olisi kuitenkin öljy/maakaasu). Toisin stirling mahdollistaisi esim. kivihiilen käytöön, eli laivat liikkuisivat tulevaisuudessakin.
4: Sanoppa se. Hyvin ainakin eräässä länsisuomen suuressa voimalassa palaa yhdyskuntajäte, ulkopuolelta ei millään lailla huomaa poltetaanko jätettä vai kivihiiltä.
Heppoisessa tuulessa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi energiaa, että siihen kannattaisi panostaa, myös kaasuilla liike-energia kasvaa nopeuden toiseen potenssiin.
Kun vielä otetaan huomioon, että tuollainen kolmilapainen potkuri-roottori (ei parempiakaan ole keksitty) irrottaa tuulesta energian, joka on verrannollinen tuulen nopeuden KOLMANTEEN potenssiin, on selvää, ettei hiljaiset tuulet paljon sähköntuottajia kiinnosta.
Keveitä hiljaisissa tuulissa pyöriviä laitteita ovat esim pystyakselinen Savonius-roottori, mutta sen hyötysuhde on surkea propelliin verrattuna.
2. Meinaatko veden pumppaamista ylös jonnekin varastoaltaaseen?
Kyllä kai siinä kaikki moninkertaiset siirtohäviöt näyttelevät aika isoa estettä??
Sitten mistä sitä vettä pumppaat ja sitten että minne, saattavat tuntua idioottimaisilta kysymyksiltä, mutta käytännnön järjestelyt lienevät kuitenkin monimutkaisempia, kuin arvaaisikaan.
Suomessa on paikkoja joissa luonnollinen pudotuskorkeus saataisiin 100 metriin esim. Keskisuomessa Korpilahdella on sellainen. ja ainahan sen voisi tehdä sen korkeuseron meinaan. Mistä vesi saataisiin no vaikkapa jostain lähellä olevasta vesistöstä joita suomessa kyllä riittää.
Periaatteessa vaikka vesitorni olisi mahdollinen.
Tuuli-ideani kumpusi lähinnä siitä pohjattomasta vitutuksesta joka syntyy tuulimyllyn ollessa paikallaan. Ajattelin lähinnä sitä että jos hökötyksen lapojen massaa pienennettäisiin niin saataisiin mylly pyörimään joko vinhemmin silloin kun tuulee normaalisti tai ylipäätään jotenkin silloin kun tuulee heikosti.
Olen muuten ihmetellyt miksei jokeen voisi rakentaa periteisen vesimyllyn tavalla toimivaa voimalaa joka ei tarvitsisi patoa vaan toimisi veden virtauksen perusteella. tai meiksei voida kaivaa joen viereen sivu-uomaa joka yhtyy myöhemmin takaisin emojokeen ja jossa olisi kolme patoa ensimmäinen avattaisiin jotta vesi tulisi sivu-uomaan ja toinen olisi voimala pato ja kolmas avattaisiin jotta vesi pääsee sivu-uomasta pois. Tajusitko?
veden pumppaamisesta aiheutuneet siirtohäviöt ovat pienemmät kuin akuista tulevat siirtohäviöt.
kun sitä vettä sataa taivaasta ihan omastakin takaa.. Pohjoiseen oli tulossa vuosikausia yksi uusi tekoallas, mutta aluella asuu peräkärryllinen viherpiipertäjää, jotka tehokkaasti estivät koko hankkeen..
Vesivoimasta vielä.. Ainoa mikä merkitsee on potentiaaliero ja veden määrä. Käytännössä tämä tarkoittaa veden korkeuseroa ja virtauksen suuruutta. Ei ole merkitystyä mitä kautta vettä ohjailet, kok. energian määrä ei muutu, mutta voit saattaa virtauksen tilaan, jota et pysty enää muuttamaan sitä sähköenergiaksi.
Btw, pääset eroon tuulivoimasta aiheutuvasta vitutuksesta, kun tunnustat realiteetit ja unohdat tuulivoiman perusvoiman tuottajana vielä vuosikymmeneksi..
Tuolla aiemmin jo käsiteltiin vesipyöräideaasi jonka taas tuot esille.
Energiantuottoajattelussasi on jotain virhettä kuvitellessasi, että kun iso vesiratas vain saadaan näyttävästi pyörimään, tai mahtava, mutta kevytrakenteinen tuulimylly hurisemaan, niin energiaa syntyy.
Asia ei ole näin, vaan:
Vesivoimalan energia on yksinomaan ja ainoastaan peräisin voimalaitoksen läpi virtaavasta vesimäärästä kiloina ja putoamiskorkeudesta metreinä.
Tuulivoimalan energia puolestaan riippuu yksinomaan ja ianoastaan tuulimyllyn siipien läpi virtaavasta ilmamäärästä kiloina ja ilman nopeudesta metreinä.
Suosittelisin, että perehtyisit tähän perusfysiikkaan hiemen tarkemmin.
Jotenkin ajatuksissani kirjoitin edellä nimimerkikseni "Variola", kun kirjoitukseni oli Variolalle tarkoitettu. Pahoittelen !
"Vesivoimalan energia on yksinomaan ja ainoastaan peräisin voimalaitoksen läpi virtaavasta vesimäärästä kiloina ja putoamiskorkeudesta metreinä. "
No yleensä noin onkin, mutta onko tuo sittenkään se ainoa mahdollinen tapa?
Voidaankin kysyä, että miten vesi eroaa ilmasta?
No tietenkin vesi on paljon tiheämpää, jne... Mutta jos kerran tuulen energiaa voi hyödyntää yksinkertaisesti pystyttämällä jonkun propellin, niin miksei sama onnistuisi vedessä?
Se on sitten ihan toinen asia, että onko siinä mitään järkeä.
Jos veteen pystyttää propellerin tai rataksen niin se aiheuttaa korkeuseron. Pienen mutta korkeuseron kuitenkin. Saato energia on minimaalinen verrattuna siihen että virta padottaisiin.
On olemassa toimivia vuorovesivoimalakokeita joissa veden alle on ikäänkuin pystytetty "vesituulimyllyjä"
Kumpi on tällöin määrääva liike-energia mv^2/2 vai potentiaalienergia mgh on pohdiskeltava kysymys.
Yleisesti ottaen:
veden suhteen pätee potentiaalienergia
ilman suhteen liike-energia
Ilman suhteen on vain kysymys paine-erosta. Paine ennen tulivoimalaa on surempi kuin sen jälkeen.
Tosin tämä on totta myöskin vesivoimalassa. Tässä vain suurempi paine ilmenee surempana vedenkorkeutena.
"Ilman suhteen on vain kysymys paine-erosta. Paine ennen tulivoimalaa on surempi kuin sen jälkeen. "
Paineesta tulikin mieleeni, että yksi paineen yksikköhän onkin "vesimetri".
Putouskorkeus on siis suorastaan lapsellisen helppoa muuttaa paine-eroksi. Ja mikäli en nyt ole ihan hakoteillä, niin 1 vesimetri = 0.1 kg/cm², eli muunto vähän tavallisempiin yksiköihinkin on aika helppoa...
Paineen yksikkö on N/m2 eikä kg/m2.
Mutta ehkä kg/m2 on havainnollisempi, varsinkin jos sitä ei käytä laskuissa.
"Paineen yksikkö on N/m2 eikä kg/m2. "
Jos nyt tarkkoja ollaan, niin minä kyllä puhuin yksiköstä: kg/cm²... Vesimetrihän on nimittäin aika tarkkaan 1000 kg/m².
Kyllä ainakin maajussit mittailevat renkaiden paineita "kiloissa", eli kg/cm². Ehkäpä se ei ole ihan jonkin tietyn standarin mukainen käytäntö... Ja ehkäpä monissa laskuissa olisi helpompi käyttää jotain muuta, mutta kyllä se nk. "kilo" on aika yleisesti käytetty paineen yksikkö...
Vesimetri taitaa kuitenkin kuulua jo historiaan... Mutta silläkin yksiköllä oli hyvät puolensa, nimittäin esimerkiksi joskus muinoin oli pannuhuoneessa mittari, mikä mittasi patteriverkon painetta vesimetreissä... Se on todella kätevää siitä syystä, että se kertoo heti, että kuinka korkealla veden pinta on. Nykyiset mittarit mittaavat vain niitä "kiloja", ja se on huomattavasti "hämärämpi" yksikkö kuin vanhan ajan vesimetri...
Mutta jos joku rupeaa käyttämää yksikköä voimalan tehon laskemiseen, niin voi tulla ongelmia.
Tähän ideaan en ole saanut vastausta.
Eli ns. tekokoski.
Olen muuten ihmetellyt miksei jokeen voisi rakentaa periteisen vesimyllyn tavalla toimivaa voimalaa joka ei tarvitsisi patoa vaan toimisi veden virtauksen perusteella. tai meiksei voida kaivaa joen viereen sivu-uomaa joka yhtyy myöhemmin takaisin emojokeen ja jossa olisi kolme patoa ensimmäinen avattaisiin jotta vesi tulisi sivu-uomaan ja toinen olisi voimala pato ja kolmas avattaisiin jotta vesi pääsee sivu-uomasta pois. Tajusitko?
veden pumppaamisesta aiheutuneet siirtohäviöt ovat pienemmät kuin akuista tulevat siirtohäviöt.
Jos tarkkoja ollaan, niin esim kg/cm2 on väärä.
Pitää olla kp/cm2 eli kilopondia neliösenttiä kohden jne.
kg tarkoittaa massaa
kp puolestaan voimaa joka tarkemmin ilmaistuna kp = kgm/s^2
mutta mitäpä näistä kiistelemään. Pääasia niin veden kuin tuulen energiatuoton suhteen on, että kysymyksessä on mahdollisimman paljon massaa mahdollisimman korkealta potentiaalienergiana tai vauhdikkaasti liike-energiana.
"Heppoisessa tuulessa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi energiaa, että siihen kannattaisi panostaa,"
Paljonko 'heppoisessa tuulessa' on energiaa?
Paljonko sitä pitäisi olla, että 'kannattaisi panostaa'?
Mitä tarkasti ottaen tarkoitat 'kannattavuudella'?
"Heppoinen tuuli" on tietysti kovin venyvä käsite, se myonnettäköön.
Kovin tieteellinen määritelmä ei siis ollut, mutta sanotaan nyt, että mielessäni oli nyt tuollainen 0-3 sekuntimetrin tuuli, jossa voimaloiden lavat yleensä pysyvät(pidetään?) paikoillaan. Tässä tuulennopeudessa nuo mainitsemani pystyakseliset roottorit kyllä pyörivät "iloisesti" (taas teknisesti eksakti ilmaisu), mutta niiden vääntö on "heppoinen", joten mitenkään "hulppeita" generaattoreita ne eivät pyöritä.
Jonkin kesämökin dynamoa kyllä olisi "kannattavaa" pyörittää.
Paljonko "heppoisessa" 3m/s tuulessa sitten on energiaa, sen voisi laskea ilmeisesti siitä normaalista liike-energian kaavasta E=o,5mV2, jos tietää lapojen pinta-alan ja muistaisi ilman tiheyden; varmaan sinä muistat, minä en.
Kuitenkin ero hiljaisesta ja navakasta tuulesta saatavien energiamäärien välillä on "hulppea", tätä lähinnä ajoin kirjoituksellani takaa.
Jos 3 m/s tuulesta saadaan energia A, niin 18 sekuntimetrin tuulesta saadaan 216A.
Paljonko sitä energiaa sitten pitäisi olla, riippuu tietysti panostajasta, onko se voimayhtiö vai kesämökin telkkarin kattoja, jolle riittää hyvin se A.
Määritteleppä itse tarkasti ottaen, mitä "kannattavuudella tarkoitetaan, niin ehdotan sinulle taloustieteen Nobelia.
tuulta
lapojen peittämän pinta-alan.
"Heppoisessa tuulessa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi energiaa, että siihen kannattaisi panostaa,"
onko joku sitten halunnut panostaa heppoiseen tuuleen?
nimenomaan ihmeteltiin miksi heppoiseen tuuleen ei panosteta esim. lapoja keventämällä; ymmärsin, että hän puhui juuri tuulista, joilla nykyiset myllyt seisovat.
Hänelle oli vastaukseni tarkoitettu.
Kommenttisi oli niin outo, että tekisi mieli kysyä, että heppoinen tuuliko näppistäsi läpsytteli, vai ihanko itse.
Over and out.