Talvisodasta Suomessa ja Venäjällä ollaan suurinpiirtein nykyään samaa mieltä. Talvisodan jälkeisen ajan painostus ja Suomen uhkaaminen sivuutetaan yhä täysin Venäjällä.
Suomi halutaan sillä tavalla tietenkin saada näyttämään syylliseltä jatkosotaan ja Neuvostoliitto syyttömältä.
Poikkeuksia on ollut mutta heidät on pyritty vaientamaan. Kuten V M Holodkovski.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=203&author=6
Neuvostoliitto painosti Suomea 1940 - 41 hyvin uhkaavasti. Helsingissä ei tunnettu Stalinin uutta hyökkäyssuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen hän yritti saada marraskuussa 1940 Hitlerin luvan, mutta hallitus saattoi päätellä, mistä oli kysymys. Koska Suomen puolustuskyky tiedettiin heikoksi, tarvittiin sotilaallista tukea joltakin suurvallalta. Ranska oli kuitenkin menettänyt itsenäisyytensä ja Englanti oli eristettynä. Yhdysvallat oli kovin kaukana ja haluton sekaantumaan Euroopan asioihin.
Oli siis vain yksi mahdollisuus, ja kun Hitler alkoi kesästä 1940 lähtien tukea Suomea, aluksi hyvin varovasti, apu otettiin vastaan. Valtaosa suomalaisista ei hyväksynyt Hitlerin ideologiaa eikä hänen väkivaltaisuuttaan, mutta hallituksen politiikalle ei ollut vaihtoehtoa. Kun etevä venäläinen historiantutkija V. M. Holodkovski totesi tämän 1981, hänet erotettiin Neuvostoliiton tiedeakatemiasta, mutta 1989 hän ilmaisi saman käsityksen jälleen expressis verbis.
Suomi halutaan sillä tavalla tietenkin saada näyttämään syylliseltä jatkosotaan ja Neuvostoliitto syyttömältä.
Poikkeuksia on ollut mutta heidät on pyritty vaientamaan. Kuten V M Holodkovski.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=203&author=6
Neuvostoliitto painosti Suomea 1940 - 41 hyvin uhkaavasti. Helsingissä ei tunnettu Stalinin uutta hyökkäyssuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen hän yritti saada marraskuussa 1940 Hitlerin luvan, mutta hallitus saattoi päätellä, mistä oli kysymys. Koska Suomen puolustuskyky tiedettiin heikoksi, tarvittiin sotilaallista tukea joltakin suurvallalta. Ranska oli kuitenkin menettänyt itsenäisyytensä ja Englanti oli eristettynä. Yhdysvallat oli kovin kaukana ja haluton sekaantumaan Euroopan asioihin.
Oli siis vain yksi mahdollisuus, ja kun Hitler alkoi kesästä 1940 lähtien tukea Suomea, aluksi hyvin varovasti, apu otettiin vastaan. Valtaosa suomalaisista ei hyväksynyt Hitlerin ideologiaa eikä hänen väkivaltaisuuttaan, mutta hallituksen politiikalle ei ollut vaihtoehtoa. Kun etevä venäläinen historiantutkija V. M. Holodkovski totesi tämän 1981, hänet erotettiin Neuvostoliiton tiedeakatemiasta, mutta 1989 hän ilmaisi saman käsityksen jälleen expressis verbis.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täytyy muistaa, että Neuvostoliitto halusi liittää koko Suomen Neuvostoliittoon ennen kuin Suomessa oli saksalaisia sotilaita.
Suomessa siis pelättiin täysin aiheellisesti Neuvostoliittoa kesällä 1940 ja tukeuduttiin siksi Saksaan syksystä 1940 alkaen.
http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html
"Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen. "
Suomettunut hstoriankirjoitus perustui ja perustuu Neuvostoliitolle epäedullisten faktojen yli hyppimiseen.
Suomi saatiin sillä tavalla näyttämään sotasyylliseltä.
pari stallaria valehtelemaan NL:n puolesta.