Tarvis apuu fysiikan tehtävään

"Jopa minäkin osaisin laskea tuon helposti joten yrittäisit edes."
Kaltaistesi mulkkujen on parempi pysyä housuissa ettei ihmisten ilma pilaannu.

Kiitos, asia selvisi.

Ei ollut helppo vedätys, koska vieläkään ei ole tullut oikeaa vastausta, vai onko nämä vastauksetkin vedätyksiä...tuo vierihoitoo saattaa olla jopa alkuperäisen kysyjänkin...

Halkaisijahan oli 0,62 m joten säde on vaan 0,31 m , ja w=-112 rad/s, ja clockwice.
Ja n on siten 112/(2pi)= 17,8 (1/s), joka on noin 1070 kierrosta /minuutissa.
(Tarkistetaan vielä: v=pi*d*n= pi*0,62*112=218 m/s= 34,7 m/s=125 km/h)

rotator kirjoitti:

Ei ollut helppo vedätys, koska vieläkään ei ole tullut oikeaa vastausta, vai onko nämä vastauksetkin vedätyksiä...tuo vierihoitoo saattaa olla jopa alkuperäisen kysyjänkin...

Halkaisijahan oli 0,62 m joten säde on vaan 0,31 m , ja w=-112 rad/s, ja clockwice.
Ja n on siten 112/(2pi)= 17,8 (1/s), joka on noin 1070 kierrosta /minuutissa.
(Tarkistetaan vielä: v=pi*d*n= pi*0,62*112=218 m/s= 34,7 m/s=125 km/h)

Lue lisää

clockwise on myötäpäivään (suom.huom.)

rotator kirjoitti:

clockwise on myötäpäivään (suom.huom.)

Toisella menee halkaisija ja säde sekaisin, toisella kierrokset ja radiaanit. (v=pi*d*n= pi*0,62*112=218 m/s )

No onhan tehtäväkin todella haastavan vaikea.

Oikeet vastaukset on 110 1/s ja 18 r/s

Todellista-tohelointia kirjoitti:

Toisella menee halkaisija ja säde sekaisin, toisella kierrokset ja radiaanit. (v=pi*d*n= pi*0,62*112=218 m/s )

No onhan tehtäväkin todella haastavan vaikea.

Toisella menee halkaisija ja säde sekaisin, toisella kierrokset ja radiaanit. (v=pi*d*n= pi*0,62*112=218 m/s ), tuossa on n:paikalle lipsahtanut w, eli v=pi*0,62*17,8=34,67 m/s=124,8 km/h

https://www.tut.fi/ms/muo/vert/11_tyre_as_car_component/handling_input_rolling_radius.htm

Efektiivinen säde muuttuu

Minimerkki kirjoitti:

https://www.tut.fi/ms/muo/vert/11_tyre_as_car_component/handling_input_rolling_radius.htm

Efektiivinen säde muuttuu

Lue lisää

Eikö sitten renkaan pintaa kulje 2*pii*r kierrosta kohden, jossa r on kuormittamaton säde, vaikka rengas olisi kuinka mutkalla??

Ainakin jos rengas ei veny pituussuunnassa...

joomutta kirjoitti:

Eikö sitten renkaan pintaa kulje 2*pii*r kierrosta kohden, jossa r on kuormittamaton säde, vaikka rengas olisi kuinka mutkalla??

Ainakin jos rengas ei veny pituussuunnassa...

Lue lisää

Olet periaatteessa oikeassa, renkaan vyö ei juurikaan veny, mutta tietä vasten olevalla suoralla osalla vyön ulkopuolella oleva kumi joutuu supistumaan vyön mittaiseksi, ts lamellien välit ja kumi joustaa, joten vierintämatka on hieman lyhyempi kuin kuormittamattomana.

Linkin kuvasta näkyy mainiosti, kuinka pieni vaikutus kuormitetulla säteellä (Rl - tien pinnan etäisyys keskiöstä) on renkaan vierintämatkaan.

Joskus luin iva-sävyistä kirjoittelua kuinka joku "tyhmä insinööri" oli päästänyt suustaan sammakon, että nykyinen vyörengas muka toimii kuin telaketjun tela, etenee kierroksella lähes saman matkan, riippumatta painumasta !
Vilkaisu mittaustuloksiin osoittanee, kuka oli 'tyhmä'.

joomutta kirjoitti:

Eikö sitten renkaan pintaa kulje 2*pii*r kierrosta kohden, jossa r on kuormittamaton säde, vaikka rengas olisi kuinka mutkalla??

Ainakin jos rengas ei veny pituussuunnassa...

Lue lisää

Mitä jos ihan itse klikkaisit annetun linkin auki, ja katsoisit siinä olevaa kuvaa.
Kuormittamaton säde on kuvan tapauksessa noin 0,32 metriä.
Onko efektiivinen vierintäsäde todellakin mielestäsi vakio ja yhtäsuurikuin 0,32 m kaikilla pyöränkuormilla, eli onko efektiivisen vierintäsäteen kuvaaja mielestäsi todellakin vaakasuora viiva?
Kuvaa vilkaistuasi joudut toteamaan olleesi väärässä, eli renkaan pinta ei kulje matkaa 2*pii*R_kuormittamaton jokaista kierrosta kohti pyörän navan suhteen mitattuna.
Lisäksi on huomioitava kuvassa käytetyt oletukset, eli kyseessa on vapaasti vierivä rengas (ei jarruteta eikä kiihdytetä) ja lisäksi oletetaan (todellisuudesta välittämättä) renkaan pinnan kulmanopeuden pysyvän vakiona koko kierroksen. Todellisuudessa se muuttuu nopeasti tiekosketuksen aikana, ja olennaisessa määrin. Efekti on piilotettu efektiiviseen vierintäsäteeseen olettamalla tarkasteltavan renkaan pinnan pisteen kulmanopeus vakioksi.

e.d.k kirjoitti:

Olet periaatteessa oikeassa, renkaan vyö ei juurikaan veny, mutta tietä vasten olevalla suoralla osalla vyön ulkopuolella oleva kumi joutuu supistumaan vyön mittaiseksi, ts lamellien välit ja kumi joustaa, joten vierintämatka on hieman lyhyempi kuin kuormittamattomana.

Linkin kuvasta näkyy mainiosti, kuinka pieni vaikutus kuormitetulla säteellä (Rl - tien pinnan etäisyys keskiöstä) on renkaan vierintämatkaan.

Joskus luin iva-sävyistä kirjoittelua kuinka joku "tyhmä insinööri" oli päästänyt suustaan sammakon, että nykyinen vyörengas muka toimii kuin telaketjun tela, etenee kierroksella lähes saman matkan, riippumatta painumasta !
Vilkaisu mittaustuloksiin osoittanee, kuka oli 'tyhmä'.

Lue lisää

Lainaus annetusta linkistä: "The effective rolling radius varies significantly with tyre load."
Kuvaajasta näkyy, että pienillä pyöränkuormilla (0 N ... 500 N) efektiivinen vierintäsäde voi muuttua yli viisinkertaisen määrän kuormitettuun säteeseen verrattuna (käyrä increased D).
Ei se ole pieni vaikutus, vaikka vierintäsäteen muutos onkin pieni, sillä vaikutus kuormitettuun säteeseen on silloin paljon pienempi.
Telaketjun telalla ei ole tällaista toimintaa. Vielä paljon suuremmat erot syntyvät silloin kun tievoimat ovat suuria, eli esim täysjarrutuksessa pitävällä kesäkelillä.

se.totuus kirjoitti:

Lainaus annetusta linkistä: "The effective rolling radius varies significantly with tyre load."
Kuvaajasta näkyy, että pienillä pyöränkuormilla (0 N ... 500 N) efektiivinen vierintäsäde voi muuttua yli viisinkertaisen määrän kuormitettuun säteeseen verrattuna (käyrä increased D).
Ei se ole pieni vaikutus, vaikka vierintäsäteen muutos onkin pieni, sillä vaikutus kuormitettuun säteeseen on silloin paljon pienempi.
Telaketjun telalla ei ole tällaista toimintaa. Vielä paljon suuremmat erot syntyvät silloin kun tievoimat ovat suuria, eli esim täysjarrutuksessa pitävällä kesäkelillä.

Lue lisää

Taisit ymmärtää tahallasi tai tahattomasti asian väärin.

Kun tietä vasten oleva suora renkaan osa on noin 15 cm, jolloin kuormitettu säde on suunnilleen 1 cm pienempi kuin vapaana pyörivä, ja vastaa tiettyä dynaamista sädettä, joka taas kuvaa pyörähdysmatkaa, niin jos kuormaa lisätään 200 %, ja rengas on painunut silloin n. 3 cm, niin dynaaminen säde on edelleen lähes sama, eli vierintämatka ei juurikaan muutu !

Tuo oli se vertaus telaketjuun, ja mielestäni selitin, miksi matka ei ole 2piiR, ja puuttuminen liikesuuntaisen voiman vaikutukseen liittyy lamellien väliseen - ja jouston aiheuttamaan ns. renkaan sortoon, ja on aivan eri asiaa.

e.d.k kirjoitti:

Taisit ymmärtää tahallasi tai tahattomasti asian väärin.

Kun tietä vasten oleva suora renkaan osa on noin 15 cm, jolloin kuormitettu säde on suunnilleen 1 cm pienempi kuin vapaana pyörivä, ja vastaa tiettyä dynaamista sädettä, joka taas kuvaa pyörähdysmatkaa, niin jos kuormaa lisätään 200 %, ja rengas on painunut silloin n. 3 cm, niin dynaaminen säde on edelleen lähes sama, eli vierintämatka ei juurikaan muutu !

Tuo oli se vertaus telaketjuun, ja mielestäni selitin, miksi matka ei ole 2piiR, ja puuttuminen liikesuuntaisen voiman vaikutukseen liittyy lamellien väliseen - ja jouston aiheuttamaan ns. renkaan sortoon, ja on aivan eri asiaa.

Lue lisää

Et siis ymmärtänyt lainatun englanninkielisen tekstin sisältöä: "The effective rolling radius varies significantly with tyre load."
Lainattu väite tarkoittaa suomeksi että dynaaminen vierintäsäde muuttuu huomattavasti pyöränkuorman mukana. Kuten jo totesin todellisuudessa tuo pätee pienillä pyöränkuormilla, ei suurilla, mutta sitä tuossa lainatussa ei sanota, mutta kuvaajasta tai siihen liittyvästä kaavasta asia selvästi ilmenee.

Kirjoitit: "puuttuminen liikesuuntaisen voiman vaikutukseen liittyy lamellien väliseen - ja jouston aiheuttamaan ns. renkaan sortoon, ja on aivan eri asiaa."

Ei ole eri asiaa, kuten alla olevasta samaan sivustoon liityvästä linkistä ilmenee:
https://www.tut.fi/ms/muo/vert/11_tyre_as_car_component/handling_braking.htm
"The tyre will experience a slip speed of wheel w.r.t. ground, reducing the angular speed and therefore increasing the effective rolling radius Re."
Kyse on täsmälleen samasta asiasta, eli dynaamisen vierintäsäteen muutoksesta renkaan muodonmuutosten seurauksena. Dynaaminen vierintäsäde taas on tekniikassa käytetty abstraktio, eikä kuvaa mitään renkaan konkreettista ominaisuutta. Todellisuudessa sekä kulmanopeus että säde muuttuvat, mutta tekniikassa pyritään mahdollisimman yksinkertaiseen laskelmaan, eikä mahdollisimman tarkkaan todellisuuden mallintamiseen, joten ko abstraktio kelpaa tekniikan kontekstissa hyvin. Yllä olevan linkin tilanteessa dynaaminen vierintäsäde voi olla vaikkapa kuormittamattoman renkaan sädettä suurempi.

se.totuus kirjoitti:

Et siis ymmärtänyt lainatun englanninkielisen tekstin sisältöä: "The effective rolling radius varies significantly with tyre load."
Lainattu väite tarkoittaa suomeksi että dynaaminen vierintäsäde muuttuu huomattavasti pyöränkuorman mukana. Kuten jo totesin todellisuudessa tuo pätee pienillä pyöränkuormilla, ei suurilla, mutta sitä tuossa lainatussa ei sanota, mutta kuvaajasta tai siihen liittyvästä kaavasta asia selvästi ilmenee.

Kirjoitit: "puuttuminen liikesuuntaisen voiman vaikutukseen liittyy lamellien väliseen - ja jouston aiheuttamaan ns. renkaan sortoon, ja on aivan eri asiaa."

Ei ole eri asiaa, kuten alla olevasta samaan sivustoon liityvästä linkistä ilmenee:
https://www.tut.fi/ms/muo/vert/11_tyre_as_car_component/handling_braking.htm
"The tyre will experience a slip speed of wheel w.r.t. ground, reducing the angular speed and therefore increasing the effective rolling radius Re."
Kyse on täsmälleen samasta asiasta, eli dynaamisen vierintäsäteen muutoksesta renkaan muodonmuutosten seurauksena. Dynaaminen vierintäsäde taas on tekniikassa käytetty abstraktio, eikä kuvaa mitään renkaan konkreettista ominaisuutta. Todellisuudessa sekä kulmanopeus että säde muuttuvat, mutta tekniikassa pyritään mahdollisimman yksinkertaiseen laskelmaan, eikä mahdollisimman tarkkaan todellisuuden mallintamiseen, joten ko abstraktio kelpaa tekniikan kontekstissa hyvin. Yllä olevan linkin tilanteessa dynaaminen vierintäsäde voi olla vaikkapa kuormittamattoman renkaan sädettä suurempi.

Lue lisää

Edelleen puhut eri asioista.

Renkaan pinnan muutoksista johtuva pyörähdysmatkan muutos on juuri se pinnan lyheneminen suoralla osalla, siihen liittyy muitakin syitä, mutta se on se muutos, kun rengas ei ole enää pyöreä.
Se on eri asia kuin muutos kuormituksen tai kuormitetun säteen suhteen, katso sitä linkin kuvaa, dynaamista sädettä kuvaavat käyrät ovat lähes vaakasuoria, vaikka kuormaa ja "litistymää" kuvaava kuormitettu säde kasvaa kuorman suhteessa.

Useissa amerikkalaisissa rengasesitteissä on jopa mainittu halkaisijan lisäksi renkaan pyörähdysmatka (LRD), oka on käytännöllisesti riippumaton kuormituksesta ja keskimäärin 4...6 % lyhyempi kuin vapaan halkaisijan mukainen.

Renkaan sortoon ja siihen liittyvät muutokset ovat varmuudella aivan eri asiaa.

Sdsllinen kirjoitti:

Edelleen puhut eri asioista.

Renkaan pinnan muutoksista johtuva pyörähdysmatkan muutos on juuri se pinnan lyheneminen suoralla osalla, siihen liittyy muitakin syitä, mutta se on se muutos, kun rengas ei ole enää pyöreä.
Se on eri asia kuin muutos kuormituksen tai kuormitetun säteen suhteen, katso sitä linkin kuvaa, dynaamista sädettä kuvaavat käyrät ovat lähes vaakasuoria, vaikka kuormaa ja "litistymää" kuvaava kuormitettu säde kasvaa kuorman suhteessa.

Useissa amerikkalaisissa rengasesitteissä on jopa mainittu halkaisijan lisäksi renkaan pyörähdysmatka (LRD), oka on käytännöllisesti riippumaton kuormituksesta ja keskimäärin 4...6 % lyhyempi kuin vapaan halkaisijan mukainen.

Renkaan sortoon ja siihen liittyvät muutokset ovat varmuudella aivan eri asiaa.

Lue lisää

Edelleen puhun aivan samasta asiasta kuin annetut linkitkin, eli renkaan dynaamisesta vierintäsäteestä.
Sen suuruus on seurausta renkaan muodonmuutoksista, vaikka kyseinen teknillinen suure on pelkkä absraktio.

Renbkaan sorto kuvaa poikittaisvoimien aikaansaamia muodonmuutoksia ja niiden seurauksia, kun taas luisto kuvaa pitkittäisvoimien aikaansaamia muodonmuutoksia ja niiden seurauksia.
Vieläkö jäi jotain ymmärtämättä?
Kysy vain rohkeasti jos tarvitset vaikkapa käännösapua niiden linkkien ymmärätmiseen.

"katso sitä linkin kuvaa, dynaamista sädettä kuvaavat käyrät ovat lähes vaakasuoria, vaikka kuormaa ja "litistymää" kuvaava kuormitettu säde kasvaa kuorman suhteessa."

Katso itse, niin huomaat tuon pätevän vain suurilla pyöränkuormilla. Pienillä kuormilla dynaamista sädettä kuvaava käyrä on paljon jyrkempi kuin kuormitetun pyörän sädettä kuvaava suora. Se ei kuitenkaan ollut annettu väite, ja oman itsekeksimänsä väitteen ampuminen alas taas on tunnetusti olkiukko, jolla vain nolaa itsensä.

se.totuus kirjoitti:

Edelleen puhun aivan samasta asiasta kuin annetut linkitkin, eli renkaan dynaamisesta vierintäsäteestä.
Sen suuruus on seurausta renkaan muodonmuutoksista, vaikka kyseinen teknillinen suure on pelkkä absraktio.

Renbkaan sorto kuvaa poikittaisvoimien aikaansaamia muodonmuutoksia ja niiden seurauksia, kun taas luisto kuvaa pitkittäisvoimien aikaansaamia muodonmuutoksia ja niiden seurauksia.
Vieläkö jäi jotain ymmärtämättä?
Kysy vain rohkeasti jos tarvitset vaikkapa käännösapua niiden linkkien ymmärätmiseen.

"katso sitä linkin kuvaa, dynaamista sädettä kuvaavat käyrät ovat lähes vaakasuoria, vaikka kuormaa ja "litistymää" kuvaava kuormitettu säde kasvaa kuorman suhteessa."

Katso itse, niin huomaat tuon pätevän vain suurilla pyöränkuormilla. Pienillä kuormilla dynaamista sädettä kuvaava käyrä on paljon jyrkempi kuin kuormitetun pyörän sädettä kuvaava suora. Se ei kuitenkaan ollut annettu väite, ja oman itsekeksimänsä väitteen ampuminen alas taas on tunnetusti olkiukko, jolla vain nolaa itsensä.

Lue lisää

Puhut pienistä kuormista ja suurista muutoksista kerropa joku esimerkki, missä tilanteessa linkissä olevan kaltaisella renkaalla on 1000 N kuorma

Oletko-aivan-tosissasi kirjoitti:

Puhut pienistä kuormista ja suurista muutoksista kerropa joku esimerkki, missä tilanteessa linkissä olevan kaltaisella renkaalla on 1000 N kuorma

Kaarreajossa korkealla kuormatulla pakettiautolla, jossa on korkea painopiste sisäkaarteen puolella renkaan pyöränkuorman saa aina nollaan asti valitsemalla pitävällä tienpinnalla riittävän suuren ajonopeuden tiettyyn kaarresäteeseen.
Et selvästikään ole vielä ajokortin omistaja jos tuollaisen esimerkin keksiminen tuottaa vaikeuksia.

helppoa kirjoitti:

Kaarreajossa korkealla kuormatulla pakettiautolla, jossa on korkea painopiste sisäkaarteen puolella renkaan pyöränkuorman saa aina nollaan asti valitsemalla pitävällä tienpinnalla riittävän suuren ajonopeuden tiettyyn kaarresäteeseen.
Et selvästikään ole vielä ajokortin omistaja jos tuollaisen esimerkin keksiminen tuottaa vaikeuksia.

Lue lisää

Tuollaisiin selityksiin sitä sitten päätyy, kun lukee vain Google kääntäjällä kokonaisuudesta irrotettuja lauseita.

Niin, ja voihan olla kyseessä varapyörä takakontissa.

Samaa mieltä. Yksinkertaiseen perustehtävään rientää lauma pikkueinsteineja osoittamaan tietävyyttään asioissa, joita tehtävässä ei lainkaan kysytä.