Tshernobyl

Asukkaat kokesivat tulleensa hylätyiksi

"Venäläinen eläkeläinen Anna Venderenko sanoo, että hänen kotikylänsä kamppailee päivittäin Tshernobylin katastrofin jälkiseurausten kanssa. Hän pelkää hetkeä, jolloin Moskovasta tuleva rahallinen tuki katkaistaan."

Kyläläiset, kuten myös Brjanskin alueen satojen muiden kylien ja kaupunkien asukkaat, taistelevat yhä tänä päivänä katastrofin kuolemanperinnön kanssa. Uutena haasteena on viranomaisten päätös elintärkeiden avustusten leikkaamisesta.

– Meidät on hylätty. Täällä ei enää ole lääkäreitä tai sairaaloja. Pian ei ole enää lääkkeitäkään, Vendarenko sanoi AFP:lle.

Katastrofin jälkeen Vendarenkon kotikylä luokiteltiin virallisesti ”kielletyn vyöhykkeen” sisällä olevaksi. Asukkaat kuitenkin kieltäytyivät pakkaamasta tavaroitaan ja lähtemästä."
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2016042021446082

Tshernobylin raato (rakennettu sargofagi) hengittää
https://www.talouselama.fi/uutiset/tshernobylin-raato-hengittaa-yha/52d839ea-b885-3da3-be20-f11579ec1faa

Lainauksia:

"Maailman pahimmasta ydinvoimalaonnettomuudesta on kulunut nyt 23 vuotta. Tuhoutunut reaktori työllistää edelleen tuhansia ihmisiä.

´”Keskimäärin 2 000”, arvioi laitoksen varajohtaja Konstantin Šefer . Tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Välillä työntekijöitä on yli 3 000."

”Työt katolla eivät olleet teknisesti vaikeita, mutta niiden tekeminen 75 metrin korkeudessa 10 mikrosievertin tuntisäteilyssä toivat lisähaasteita. Yksi työntekijä sai olla siellä kerrallaan 10–12 minuuttia. Sen jälkeen seuraava tuli jatkamaan”, Marusitš kertoo."

Kun sähköntuotannon vaihtoehdoksi asetetaab vain kaksi pahinta (ydinvoima ja fossiiliset energia)), Tshernobylin ydinkatastrofikaan ei muuta uskoa ydinvoimaan.

"– Oman urani kannalta Tšernobylin räjähdys oli käänteentekevä. Sen myötä aloin hahmottaa, mitä ryhdyn tekemään: yritän ymmärtää kokonaisvaltaisesti, mitä tapahtuu maan pinnan ja ilmakehän välillä."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4786cfca-3d46-4af1-b0c3-c2d28335d316

Artikkelin kirjoittaja ei näe asiaa riittävän kauas. Ydinvoima on radioaktiivisesti vaarallinen satoja tuhansia vuosi - siis kirjoittajan mahdollisille omille jälkeläisllekin. Ydinvoima on siis jyrkässä ristiriidassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa.

Tshernobylin ydinkatastrofin hinta on paljon luultua suurempi
https://www.aamulehti.fi/maailma/saksalaistutkimus-tshernobylin-ydinkatastrofin-hinta-on-paljon-luultua-suurempi-23607308
(2016)

Poimintoja:

"Tutkijoiden arvioima 2–6 prosentin hyvinvointivaje tulee onnettomuuden Ukrainalle suoraan aiheuttamien kustannuksien päälle.

Ukrainan valtion budjetista käytetään yhä 5–7 prosenttia uhreille maksettaviin korvauksiin, onnettomuuden jälkien siivoamiseen ja jälleenrakennukseen.

Tutkimus perustuu Ukrainassa 2000-luvulla tehtyihin laajoihin väestökyselyihin. Tutkimukseen ei otettu Tshernobylin onnettomuuden jälkeen syntyneitä, onnettomuudelle vakavasti altistuneita tai sen takia muuttamaan joutuneita henkilöitä."

"Onnettomuus aiheutti Suomessa ensimmäisen vuoden aikana enimmillään 15–20 prosentin lisäyksen ihmisten saamaan normaaliin ulkoiseen taustasäteilyannokseen. Nykyään tämän ylimääräisen säteilyn osuus on laskenut jo hyvin pieneksi."

Eräs kertomus siitä, mitä tapahtui Tshernobylin nelosreaktorissa 26.4.1986:
https://historianet.fi/yhteiskunta/katastrofit/tsernobyl-rajahdys-tuhosi-turvallisuudentunteen

Mainio pätkä:

"Tšernobylin voimalan turbiinihallin edustalla olevassa jäähdytysaltaassa vesi oli aina lämmintä ja kirkasta sinne laskettujen lauhdevesien ansiosta.

Hyvät olosuhteet olivat houkutelleet sinne tänäkin yönä kaksi miestä kalaan. Yö oli lämmin ja rauhallinen. Vain kalat sätkyttelivät verkossa, kun miehet kiskoivat sitä veneeseen. "

"Yhtäkkiä miehet alkoivat kuulla kumeaa jyrinää ja veden pinta alkoi väreillä. Miehet katsoivat toisiinsa ja ihmettelivät ääneen, mistä oikein oli kyse. He tarrautuivat veneen laitaan.

26. huhtikuuta, klo 01.24, Saša Juvtšenkon toimisto

Toinen räjähdys repäisi auki rakennuksen katon ja sinkosi 50 tonnia radio­aktiivista ainetta kilometrien korkeuteen.

Juvtšenko katsoi tyrmistyneenä ympärilleen. Tšernobylissä ei tapahtunut räjähdyksiä. Olisiko rysäys voinut johtua rakennuksen ulkona kaatuneesta nostokurjesta?

Hän ei ehtinyt ajatella pidemmälle, kun kuului entistä voimakkaampi räjähdys. Juvtšenko singahti kuin räsynukke lattian yli ja iskeytyi ovenkarmiin. Noustessaan ylös hän näki toimiston toisen seinän romahtaneen. Huone oli täynnä pölyä. Juvtšenko huusi käytävään: ”Onko syttynyt sota?!”

Juvtšenko yritti soittaa valvomoon, mutta kukaan ei vastannut. Hän juoksi käytävään, jossa hän melkein törmäsi yhteen pumppuyksikössä työskentelevään työtoveriinsa. Miehen kasvoissa ja käsissä olevista haavoista valui verta.

”Nopeasti apuun! Tuolla on useita vakavasti loukkaantuneita”, mies huusi ja juoksi eteenpäin."

Sieltä atmit hakemaan itselleen säteilevä muija!