Täysin harhaoppinen kuva rakastavasta Jumalasta, joka vaatii meitä sapatin viettämistä vastapainona sille ettei meitä polteta tulisessa järvessä. Se uskonnollinen suorituskeskeisyys ei ole millään tavalla linjassa Raamatun kanssa. Ellei sitten lue kuten piru Raamattua.
USAn Uususkonnollisuuden Harhat
sapattisinettiharhanne
19420
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Uus-uskonnollisuus" ?
Uskonpuhdistus alkoi Martti Lutherista joka eli 1400-1500 lukujen vaihteen aikana.
Häntä ennen oli toki ollut joku harva toisinajattelija, mutta ei mitään isompaa meteliä.
Kuitenkin uskonpuhdistuksen synnyttämät protestanttiset kirkot ja järjestöt ovat syntyneet 1700-1800 lukujen vaihteessa hissukseen. Adventtikirkko on rekisteröity 1863.
Suomen valtiokirkko on aikoinaan eronnut Ruotsin vastaavasta-.
Tiedän että Suomen viimeinen katolinen piispa joka oli ennen uskonpuhdistusta oli Arvid Kurki. Muistan siitä että hän vihki Ilmajoen ensimmäisen kirkon 1516.
Ilmajoen nuijasodan aikainen kirkkoherra (josta polveudun suoraan alenevissa sukupolvissa) sai "Punaisen kirjan" josta muistaakseni Kyröön kirkkoherra oli yhtä mieltä. Punainen kirja oli uusia Jumalan palvelusohjeita sisältävä Lutheruksessa. Kirkkoherra Matti Stuut eli 1500 luvun viimeisellä vuosikymmenellä, tai kuoli silloin sillä nuijasota vallitsi 1590 luvulla kolmen vuoden ajan. Polveudun suoraan alenevissa sukupolvissa myös nuijasodan talonpoikaiskomentajasta Jaakko Ilkasta. Hän oli Venäjän sotia käynyt mies, joka oli vallesmannina ja rastutilallisena, maakauppiaana Ilmajoella valtaisan suuressa talossaan Koskenkorvan ristiltä 1 km Ilmajoelle tien poskessa on talon muistomerkki, ja jäljellä vielä kaksi Jaakon aikaista aittaa, tai ainakin Jaakon taloon aikaista aittaa. Polveudun myös nuijasodan ylhäisaatelisten komentajien suvuista; Flemingeistä, Ködigeistä, Tawasteista, Finceistä, -alenvissa sukupolvissa isä-äiti-linjaa pitkin alas.
>> Niin että Suomen valtionkirkon uskonpuhdistus on alkanut Matin Punaisen kirjan ajoista 1500 luvun viimeisellä vuosikymmenellä Matin kirjasta päätellen. Kuitenkin katolisuus oli vahvaa, ja Ilmajoella on ymmärtääkseni poltettu noitia roviolla vielä 1700 luvulla.
>>>>> Älkää hyvät ihmiset luulko että armas valtion kirkkomme on sen vanhempi -kuin muutkaan lutteruksen opin saanut kirkko !
>>>> Lopeta hyvä ihminen tuo lässytys "uususkonnosta." !
Matin ratsutila;
https://4.bp.blogspot.com/-sjDoYZbv1lk/VV1c-1yJNpI/AAAAAAABGm0/d3N3J1fY6gk/s1600/IMG_3581.JPG
Kuva 1923 ilmakuva.
Matin talon kyljessä oleva pieni lisäsiipi vastaa isoa Etelä-Pohjalaista maataloa.
Matin ratsutila on ollut valtaisan kokoinen. "Maakauppias" tarkoittaa samaa asiaa käytännössä = maalaiskunnan kauppias. Kaupungissa ollut kauppias oli kauppias, ei maakauppias siis.
Minun isoisä XIII sukupolvessa;
XIII: Matti Stutaeus, Stuteus, Kirkkoherra 1571-1597, maakauppias, kirkkoherra s. 1550 Lounais-Suomi k. 24.1.1597 Ilmajoki; XIII: Matti Laurinpoika Stuteus e. Stutaeus (360), Kirkkoherra 1571-1597, maakauppias, kirkkoherra, s. 1550 Lounais-Suomi, k. 24.1.1597 Ilmajoki. Lahden talon isäntä 1580-97,maakauppias.Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Matin omaisuudeksi luetellaan 10 markkaa rahaa, 2 lehmää, 5 lammasta ja yksi tamma. Matti oli kotoisin Lounais-Suomesta. Huovit tappoivat hänet nuijasodan aikana, heti Santavuoren taistelun jälkeen helmikuun lopulla 1597. (Köykän suku, Eteläpohjalaisia elämänkertoja) Omisti vuodesta 1580 Ilmajoen Lahden kylässä Lahden talon. 1597 Ilmajoki. Ilmajoen toinen kirkkoherra oli kevä kesällä 1574 Tukholmassa kuningas Juhanna 3:n luona valittamassa, ettei hän tullut toimeen hänelle myönnetyillä palkkaeduilla, sillä hänen seurakuntansa oli vähäinen ja sen talonpojilta saatavat antimet pienet. Kuningas myonsi kirkkoherralle puolen lästiä jyviä lisäksi siihen yhteen lästiin, mikä hänelle oli Ilmajoelta kannettavista kymmenyksistä annettu. Kirkkoherra näyttää muutenkin pyrkineen valvomaan niinhyvin seurakunnan kuin seurakuntalaisten etuja. Arvatenkin hänen toimesta kävi syksyllä 1578 lähetystyö Tukholmassa valittamassa kirkon viini- vaha- ja öylättikassaan saadun avun riittämättömyyttä. Kuningas myönsi 2 tynnyriä jyviä niiden 6 tynnyrin lisäksi, mitkä seurakunnalle siihen asti oli mainittuun tarkoitukseen annettu kymmenysjyvistä. Nimismiehen ja kuude "siivon miehen" kanssa hän v 1575 tidistaa 28 Ilmajoen verotalollisen niin köyhtyneen ja heikontuneen, etteivät kyenneet maksamaan vaadittua ylimääräistä ruokaveroa, eivätkä myöskään ruisveroa kurjuutensa ja köyhyytensä vuoksi. Muulloinkin hän kirjallisilla todistuksillansa puoltaa seurakuntalaistensa saamaan verohelpotuksia, milloin siihen raesateen, myrskyn t.m.s. vuoksi oli aihetta. Nähtävästi kirkkoherra on yrittänyt kohta Ilmajoelle tultuansa kasvattaa seurakuntalaisiansa järjestykseen v 1574 hän käräjillä vaati rengiltä Heikki Matinpojalta takaisin palkkarahaa 12 markkaa, kun renki oli karannut talosta. Rahat tuomittiin kirkkoherralle, ellei renki palannut taloon töihin. Kirkkoherra Matti Laurinpojan kovasta kohtalosta on Peldon tavannut Kauhajoenuttilassa vanhan muistiinpanon, mikä nyttemmin on hävinnyt. Sen mukaan kirkkoherran surmasivat Nuijasodan aikana "Kuningas Sigismundin miehet" joita Klaus Fleming johti. Kun kirkkoherra pappilan eteisessä tuli miehiä vastaan kannu toisessa ja kirkonavain toisessa kädessä, niin he löivät avaimilla hänen päänsä mäsäksi. Hengettömänä hän lyyhistyi portailensa. Hänen leskensä Sofia Grelsintyttärelle Kaarle herttua v 1601 myönsi Köyhyyden vuoksi 3:ksi vuodeksi vapauden vakinaisesta ja ylimääräisistä veroista hänen asumansa "torpan" puolesta Kauhajoen historia, esihistoriasta vuoteen 1918, painettu vuonna 1987, sivu 102: Ilmajoen toinen kirkkoherra oli Dominus Matthias Laurentii Stutaeus (1571-1597) eli Herra Matti Laurinpoika Stuut, jonka aikana meidänkin maamme kirkollista elämää sävytti luterilaisuuden ja hallitsijain katolisuuteen taipuvaisten pyrkimysten ristiriita. Juhana III julkaisi 1577 uuden jumalanpalvelusjärjestyksen eli Punaisen kirjan, jonka kannattajiin kuului mm. Isonkyrön kirkkoherra Jaakko Geet (hno: 24507) (1550-1586), Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan kontrahtirovasti. Piispa Eerik Sorolaisen (1583-1625) maltillisesti johtamassa Turun hiippakunnassa käytettiin kuitenkin edelleen Juusteenin 1575 laatimaa suomalaista messua vähäisin muutoksin. Vuonna 1593 Upsalan kirkolliskokous hylkäsi Punaisen kirjan ja tämän päätöksen allekirjoitti Turussa pidetyssä pappeinkokouksessa myös kirkkoherra Stutaeus. Ilmajoen kappalaisina mainitaan hänen aikanaan Dnus Clemeth (1571) eli Herra Klemetti, Dnus Ericus (1583!) eli Herra Eerik ja Dnus Thomas Laurentii (1593.1602,1606) eli Herra Tuomas Laurinpoika. Santavuoren taistelun jälkeen Klaus Flemingin sotilaat löivät kirkkoherra Stutaeuksen raa'asti kuoliaaksi pappilan portaille, kun tämä tuli heitä vastaan porstuaan kannu toisessa ja kirkonavain toisessa kädessään. Samassa yhteydessä hänen puolisonsa Sofia Grelsintytär halvautui., STUUT (Stutaeus), Matti Laurinpoika, kirkkoherra 1571—97, maakauppias.
Korjaus; Tarkoitan Jaakko llkan taloa siinä linkin valokuvassa.
Minun kaksi isoisää nuijasodan komentaja ja nuijasodan aikainen kirkkoherra Matti Stuut elivät samaan aikaan.
Jaakosta polveudun äitini isän kautta, ja Matti Laurinpojasta saman isoisäni vaimon äitini äidin kautta.
Lisäys;
Matin sukunimi Stuteus on appiukko Hämeenkyrön kirkkoherra Gregorius Michaelius Stuteukselta ilmeisesti, -Sofia tyttären kanssa Matti oli naimisissa. Polveudun Sofiasta, eli minun esipolvet johtavat sitten tätä reittiä pitkin muutaman kirkkoherran kupeista aina 1420 syntyneeseen Olaf Mulleen, joka oli Köylilön (Euran) kirkkoherra, -ja tulivat Saksasta ilmeisesti porvariksi Turkuun. Mullet isännöivät lukuisia keskiajan kirkkoja kirkkoherruudessa. Turun isoa kirkkoa; Porvoon kirkkoa, Naantalin kirkkoa, Tammelan kirkkoa- jne, jne, Hämeenkyröön- ja yksi Mulle Stuteus sitten Ilmajoellakin-.
Ilmajoen toisen kirkkoherran Matti Laurinpoika Stuutin syntyperää ei tunneta, mutta mahdollisesti hän oli kotoisin Lounais-Suomesta niin kuin monet muutkin Pohjanmaan 1500-luvun papit. Ilmajoelle tultuaan hän näyttää valvoneen tarmokkaasti sekä omia että nuoren seurakuntansa etuja. Niinpä hän kävi kesällä 1574 Tukholmassa anomassa viljapalkkaansa korotusta ja saikin Juhana III:n myöntämään puoli lästiä (24 tynnyriä) sen yhden lästin lisäksi mikä hänelle entuudestaan pitäjän viljakymmenyksistä kuului. Nelisen vuotta myöhemmin kirkkoherra Stuut sai hankituksi lisäjyviä kirkon ylläpitoon. Melko usein hän kirjoitti anomuksia ja todistuksia seurakuntalaistensa puolesta. Tukholman matkoillaan hän lienee käynyt ahkerasti kauppaa sillä hänet on merkitty virallisesti mm. vuoden 1591 maakauppiasluetteloon. Hänen hallussaan oli tällöin koko manttaalin talo, jossa oli 2,3 punnanalaa (2,4 ha) peltoa 1 hevonen, 10 lehmää ja 6 eläintä nuorta nautakarjaa.—Kuten useimmat Etelä-Pohjanmaan papit kirkkoherra Stuut asettui nuijasodan aikana sanankuulijainsa puolelle, mutta sai maksaa rohkean kannanottonsa hengellään. Helmikuun 5. päivänä 1597 eli vajaat kolme viikkoa ennen Santavuoren taistelua marski Klaus Fleming lähetti Tammerkoskelta Ilmajoelle muutamia huoveja tiedustelemaan ja tuomaan kirkkoherra Stuutille varoitusta, ettei hän johtaisi laumaansa yhtä huonosti, kuin Rautalammin pappi, joka oli joutunut Flemingin vangiksi. Seuranneet tapahtumat osoittavat, ettei Stuut ottanut marskin varoituksesta vaarin. Heti Santavuoren taistelun jälkeen hän joutui perheineen rartsumiesten pahoinpitelyn kohteeksi. Pohjanmaan vanhojen pappisluetteloiden mukaan ”kuningas Sigismundin puoluelaiset” löivät kirkkoherra Stuutin kuoliaaksi hänen tullessaan omassa eteisessään heitä vastaan toisessa kädessään olutkannu ja toisessa kirkonavain. Näyttää siltä kuin hän olisi yrittänyt hyvittää vainoajiaan oluella, mutta ei saanut enää armoa. Eivätpä Flemingin huovit säästäneet hänen vaimoaankaan. Majaillessaan joulukuussa 1601 Turun linnassa Kaarle herttua myönsi kirkkoherra Stuutin leskelle Sofia Grelsintyttärelle kymmenen vuoden verovapauden nimenomaan siksi, ettei hän muuten kyennyt sotamiesten rammaksi lyömänä elättämään pieniä lapsiaan. Myöhemmin eräästä näistä lapsista, Jaakkima Matinpoika Stutaeuksesta tuli Turun koulun rehtori ja kaupungin kirkkoherra. Kirkkoherra Salomon Hannelius kirjoitti Historica Descriptio Paroecia Ilmola:an 1700-luvun puolivälissä 2 (kirkkoherra) Matthias Laurentii 1571. Kai Hannelius olisi lisännyt nimen Stuut jos olisi tiennyt Matthias Laurentiin nimeä käyttäneen.
Stuut tai Stutaeus-nimi on Matthias Laurentiille lisätty 1700-luvun puolivälin jälkeen. Matin sukunimi saattaa olla Matin appiukolta Greorius Stuutilta otettu. Gregoriuksella oli kaksi avioliittoa. A. L. Vanhemmat taulusta 613 Laurentius Matsson Stuut, s. noin 1520 ja -. Puoliso: Sofia Grelsintytär ? (361), Taulusta 611, 754, Isännöi 1604-1607, k. 1607. Turun linnassa Kaarle herttua myönsi kirkkoherran leskelle Sofia Grelsintyttärelle kymmenenvuoden verovapauden nimenomaan siksi, ettei hän muuten kyennyt sotamiesten rammaksi lyömänä elättämään pieniä lapsiaan. Myöhemmin eräästä lapsesta tuli Jaakkima Matinpoika Stutaeuksesta, Turun koulun rehtori ja kaupungin kirkkoherra. Vanhemmat taulusta 617 Gregorius Michaelis Stuut (Stuth, Stut) ja -. Lapset: Joakim Stutaeus e. Stuteus, Tuomiokapitulin jäsen 1606-1633, Kirkkoherra, s. 1580 Ilmajoki, k. 1633 Turku Matti Lahti e. Stuut, s. 1583 Ilmajoki. Tauluun 611. Erkki Stuteus, s. 1585 Ilmajoki Antti Stuteus, Lahden isäntä 1594-1503, s. Ilmajoki Barbro Stuteus ?, s. noin 1595 Ilmajoki.
Isänäiti: Sofia, Isännöi 1604-1607 k. 1607
Ilmajoen kirkkoherra Matti Stuutista ei ole sukunimeä sellaisissa virallisissa kirjoissa mitä sukututkimus käyttää. Matti signeerasi kaiken patronyymillaan; "Matti Laurinpoika."
Oletetaan että Stuut- Stuteus nimi on sitten otettu Gregoriuksen tyttären isästä joka oli Hämeenkyrön ensimmäisen kirkon kirkkoherra. Ensimmäisen kirkon paikkaa Hämeenkyrössä ei tiedä kukaan.
Olen pitänyt taukoa pyöräilymatkallani reikäleivän syöden ja teen kanssa Hämeenkyrön kirkolla, jossa on toisen kirkon aikaista muistoa, ja maamme ainoan Nobel kirjailijan muistaakseni Frans Sillanpään hieno hauta.
Olen löytänyt Köyliön paikallishistoriasta pappisluetteloista mahdollisen Olaf Mullen isän vielä;
Olaf Mullen isä ilmeisesti Köyliön Pyhän Henrikin kirkon kappalainen; Torkel Mulle (Torkkeli Mulle) oli pappisvirassa 1415-1844 Pyhän Henrikin kirkossa.
_ Vaikka en itse suoria pappisluetteloita tutki, niin tuo tieto on pappisluetteloista otettu ja paikallishistoriasta löysin. Siinä äidin äitini kautta polveutumiseni kaukaisin henkilö.
Tällä tavalla ajatellen että Matin sukunimi olisi appiukosta peräisin, johtaa polveutuminen tuohon. Siinä on kaksi Tammelan kirkkoherraa ja kaksi Köyliön kirkkoherraa Hämeenkyrön jälkeen ja päättyy siis Torkel Mulleen joka oli pappisvirassa 1445-1844 kirkossa jonka rakennutti piispa Henrik., jonka talonpoika tappoi järven jäälle.
Aamen.
Toinenkin minun isoisä XXIV sukupolvessa on saapunut Turkuun porvariksi;
Hän oli Turun pormestari 1300 luvulla ja oli perustamassa Piritan luostaria !
Jaakko Ilkasta, Edellä mainitsemistani kirkkoherroista, ja sitten tästä XXIV porvarista polveudun yhteensä kolmen isovanhempani kautta.
TAULU 381 XXIV: Ulfhard Ulfhardsson Rosendal, s. noin 1310, k. noin 1412 Tallinna. Synt. aika ? Saksalainen. Asui Tallinnasssa ainakin 1378 asti. Turun porvari 1386- Turun pormestari 1394-396. N. v. 1400 oli mukana perustamassa Piritan luostaria, missä vietti munkkina loppuelämänsä. ( Aninkainen 2/2017 Pirjo Terho.). Puoliso: NN (239876), Taulusta 379, 378,. Lapset: Karin, s. noin 1330 Laitila Tauluun 379, ja NN Rosendal, s. noin 1340.
Kuinka aloittaja tuo esille ehdotonta rakkauttaan Jumalaa kohtaan?
Onko sapatti Jumalan rakkauden tärkein mittari 7-pv. adventismilahkon mukaan?
Jeesus Kristus on tärkein tietysti.
Adventtiliikkeen 7:s päivä tuntuu korostuvan perinteisenä ja erikoisena nykyajan ihmiselle.
Eivät ole tehneet mitään väärin siinä että ovat pitäneet 1 Moos 2:1-4 säädetyn päivän.
Katekismusta on suomennettu.
TAULU 342 XII: Jakob Paulsson Raumannus, Rovasti, FM, Pirkkalan kirkkoherra, s. noin 1600 Rauma, k. 1678 Pirkkala. Rauman historian I osassa s. 232 Lähteenoja kirjoittaa huomatuista raumalaisista mainiten mm. Turun kymnaasin kollegana toimineen Jacobus Pauli Raumannuksen suomennostyöt. Suomen kansallisbiografia 8:ssa s. 136-137 (Tuija Laine) antaa hyvän selvityksen Jacobus Pauli Raumannuksen toiminnasta Pirkkalan kirkkoherrana ja suomentajana.
Kuitenkin Martti Lutherin Katekismuksen suomensi minun isoisä 12:sta XII sukupolvessa; (hän ei ole samaa pappis-sukua mitä Mulle-Stuteus-) -mutta polveutumista on tätä reittiä pitkin minulla isä-äiti linjassa kirkkoherroissa monituista sukupolvea Hämeen ja Ylöjärven- Harjun- Mouhijärven- mm. kirkkoherrat, ja mm.
Raumannuksen suomennos Dr. Martinus Lutheruksen Catechiemus se suurempi ja samana vuotena Getzeliuksen painattaman virsikirjan liitteenä: Avenariuksen aamu- ja iltarukoukset, sekä Schmalkaldin artikkelit. Raumannus julkaisi 1651 Tukholmassa suomennoksensa Ausburgin Tunnustus, joka muodostaa pääosan Upsalan kokouksen päätöstä. "Cofessio Fidei, se on Ausburgin Uscon Tunnustos, Suomexi, nijn että ne colmet yhteiset Cristilliset Symbolat ia Tunnstoxen Artikkelit Ruotsin ja Suomen kielen Hyvin ia soveliaat yhten Sovitetut" (Pipping nro 67). Esipuhessaan hän lausuu: "O Sinä suloinen Suomen maa nyt on sinulle tapahtunut/Ruma kyllä sinä olet ulcoa, sillä tällä verisell` sodan aigalla/ia cowill` wuosille/olet sinä palio nöyrentynyt ia rypitynyt; Mutta se on Sinun Syndis tehnet. Waan caunis ia suloinen olet Sinä sisäldä; Sillä Herald, Jumalda/ia armolisimald` Esiwalladas/olet Sinä Jumalan sanalla ylhäiset lahjoitettu/sangen hyvin ia suloisest Caunistettu! Nan talier factum omni nationi. Ei nijn ole caikille kansoille tehty! Herätä sen tähden sinus, ia sinun sielun/ia älä unohda mitä minulle tehnyt on. Joka Sinun ilolla täytä/että Sinun nuoredes uudistetaan." Kristina eli vielä 1690 luvulla poikansa Johanin luona tämän omistamalla Eerolan ratsutilalla Ylöjärvellä. Haudattu Pirkkalan kirkon alttarin alle. Julkaisussa on Suomen- ja Ruotsinkielen teksti rinnakkain, laajassa alkulauseessa tehdään selkoa mm. vastauskonpuhdistusen yrityksestä voittaa takaisin Ruotsin valtakunta ja ylistää Gustav II Adolfin sankaritaistelua evankelisen opin puolesta. Raumannus kustansi oasan itse, köyhtyen sentähden. Viimein hallitus myönsi hänelle 1664 elinkaudekseen vapauden kruununveroista, sekä anteeksi maksamattomia veroja 133 hopetaalaria. Kirjallisista töistään hän sai korvaukseksi 18 tynnyriä viljaa. Turun tuomiokapitulin pöytäkirjat (Consistorii ecclesiastici aboenis protokoller) kertovat Pirkkalan pappien välisestä jupakasta 1600-luvun puolimaissa. Rovasti Raumannus ei ollut tyytyväinen Joakim Sigfridinpoikaan joka toimi kappalaisena, koettaen saada hänet siirretyksi muualle. Niinpä hän syyskuussa 1656 teki valituksen konsistorille, tehden joitakin syytöksiä häntä vastaan. Konsistori on tietoinen siitä että Raumannus on toimessa vävynsä Laurentius Forluniuksen puolesta ja sen vuoksi Joakimia vastaan. Yli kolmen vuoden kuluttua asia saa ratkaisun: Pirkkalan pitäjä jaetaan kahtia ja Forlundius nimitetään Harjun kappalaiseksi, muun osan jäädessä Joakimille. Vanhemmat taulusta 343 Paul Mathiasson Raumannus, s. noin 1570, k. noin 1677 ja Agneta Henrikintytär. Puoliso: Kristina Jöransdotter Speitz (35391), Taulusta 340, s. noin 1610, k. 1703 Sääksmäki, Kärjenniemi. Vanhemmat taulusta 348, 349 Göran Henriksson Speitz, s. 1590, k. 1636 ja Elina Kristoffersdotter, s. Sääksmäki. Lapset: Georg Birkman, Pirkkalan kappalainen Elisabet Birkman Henrik Birkman, s. noin 1641, k. 1.6.1724 Margareta Birkman. Tauluun 340. Annika Birkman Johan Birkman Elin Birkman, k. 2.4.1697 Daniel Birkman, Turun hospitaalinsaarnaaja, k. 1685 Turku Thomas Birkman, k. 22.6.1685 ….
Aloittaja on valehtelija.
Eipä tuo kuva ole kovin heikko. Kirjoittihan eräs Profeetta, että Bel (Elohim) menee polvilleen ja Nebo (Marduk) vaipuu aivan maan tomuksi asti Jumalan edessä.
Ilmeisesti Jumala ei hyväksy sellaisia teistejä, jotka ovat joutuneet kovaan ahdingoon ja tulleet eläviksi uhreiksi ikään kuin teuraslampaiksi enää yhteyteensä elleivät nämä suostu kumartamaan Jumalaa.
Kyse on siitä, että esim. Herra Sebaot antoi minulle Ylijumalan aseman muutama vuosi sitten ja sanoi, että olen juuri se jonka edessä koko ihmissuku tulee kumartamaan. Tunnen itseni ja tiedän, että se olisi iljettävää sydämessäni ja iljetysten palvontaa. Vaikka olisin kuinka hyvä, oikeudenmukainen tai muuta vastaavaa niin EN TODELLISUUDESSA VOI VAATIA IHMISIÄ KUMARTAMAAN. Kaikki sellainen on utopiaa , että joku voisi hyvittää elävälle uhrille, teuraslampaalle tai ikuisesti kärsiville uhreille, jotka ovat viattomina kärsineet jotakin.
On syntejä jotka jäävät iäti sovittamatta. Armon liitto ja sovun liitto purkautuvat. Itse Elämän ruhtinas ristiinnaulitaan ja häntä pilkataan jne.
Ei, vaan nuo jotka kumartavat ja palvovat ovat iljettävässä asemassa. He ovat olleet eläviä uhreja ja teuraslampaita ja heille Jumala ei voi koskaan sovittaa tai maksaa takaisin sitä minkä he ovat menettäneet. Esim. väitetään Raamatussa, että Etiopia ja Libya ovat eläviä uhreja. Islam puolestaan puhuu, että Irakista tulee elävä uhri.
Olen kuullut huhuja, että jopa Suomi on saattanut jo tulla tai olla tulemassa eläväksi uhriksi. Johanneksen evankeliumin viimeisessä luvussa Jeesus on nuotiolla ja paistaa pientä kalaa (elävää uhria) ja sen avulla saavat kalastajat 153 isoa kalaa saaliiksi.
Joidenkin on pakko hyväksyä Jumalan sovitustapa, joka on sapattina ja uutena kuuna kumartamaan tuleminen.
Aloittajalla itsellään on harhaoppinen kuva Jumalasta.
Jumala on PYHÄ ja hänen lakinsa on PYHÄ.
Sapatti tuntuu adventisteille olevan henki ja elämä sillä se on otettu kirkon nimeenkin ja jopa omaksi sapattiopinkohdakseen.
Adventisteilla on täysin harhaoppinen kuva rakastavasta Jumalasta, joka vaatii meitä sapatin viettämistä vastapainona sille ettei meitä polteta tulisessa järvessä.
Myös adventismiusko väärään profeettaan ja sapattiin sinettinä kertoo paljon tästä harhaoppisuudesta ja poikkeavuudesta kristinuskoon.
Jumala vaatii jokaisen 10 käskyn noudattamista, siis myös sapatin.
Olet isästä perkeleestä. Tee parannus!
seitsemännen päivän adventismin tunnistaa
>>> sapatin jumaloimisesta
>>> "oikeaoppisesta" helvetistä
>>> Ellen White uskosta että sapattikäsky loistaaa kirkkaimmin Taivaassa
Terveisiä oikaoppisten adventistien päämajasta amerikasta
Pilkkasanasi joudut nielemään kyynelien kera tuomiopäivänä.
Adventismi on syntynyt harhan perustalle (v.1844 Jeesus ei tullut takaisin).
Adventistit rikkovat jatkuvasti 10 käskyä vastaan - ilman parannuksen tekoa.
Kanattaa varoa ja karttaa (jos ei ole aivopesty) väärään profeettaan, adventismiin ja jehovalaisuuteen = amerikkalaisiin uususkontoihin.
Valheesi ei meitä hetkauta.