Olisi kiva tietää tarkemmin tietää millainen käsitys antiikin ihmisillä oli kuolemasta ja miten he määrittelivät kuolleett. Ainoastaan siitä voidaan olla varma että heidän määrittelynsä kuolemasta ei ollut yhtä tieteellinen ja tarkka kuin meillä, vaan primitiivinen meidän aikamme tietoon verrattuna. Raamatusta tiedämme sen, että ensimmäisen vuosisadan juutalaiset käsittivät kuoleman unen kaltaiseksi tilalsi, josta saattoi ja pystyi herätä. Ainoa looginen ratkaisu tälle uskomukselle on, että tajuttomia ihmisiä erehdyttiin luulemaan kuolleiksi ja haudattiin elävältä. Mutta emme takerru nyt siihen. Kuoleman jälkeen ruumis ja sielu siirtyivät yhdessä tuonpuoleiseen tilaan jota kutsutaan nimellä Sheol. Tästä tilasta juutalaisilla oli eri käsityksiä, joista monet poikkeavat toisistaan. Kuitenkin, osa juutalaisista uskoi että viimeisinä päivinä Sheolissa ottava väki nousisi sieltä ylös (ylösnousemus) ja palaisi juhlimaan "hääateriaa" uuteen tai uudistettuun Jerusalemiin. Kuolema ei siis uskomusten mukaam ollut kaikille lopullinen. On arveltu että usko ylösnousemuksesta on lainattu juutalaisuuteen muista idän uskonnoista kute zarathustralaisuudesta, joissa myyttinen jumalolento herää kuolleista traagisen kuolemansa jälkeen.
Antiikin ihmisen kuolemankäsitys
AntiikinIhmiset
10195
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tärkeä aihe pohtia kristinuskonkin takia mistä ylösnousemus on tullut.
Niin olis mutta kristityt eivät sitä pohdi. Juuriin meneminen voisi olla rehellisyyden koitinkivi.
Yleensä myyteissä ylösnousemus koskee vain yhtä henkilöä, joka on jo valmiiksi jumalallinen tai puolijumala. Ja tämäkin tapahtui yleensä kaukana myyttisessä menneisyydessä. Kuulostaa siis jotenkin teenäisseltä vetä yhtäsuuruus merkki niiden ja juutalaisen uskomuksen väliin. Osa juutalaisista kun uskoivat, että joskus tulevaisuudessa aivan MAAILMAN LOPUSSA KAIKKI KUOLLEET NOUSEVAT YLÖS TUONELASTA ja palaavat elävinä kaupunkeihin. On suuri mysteeri, mistä juutalaiset ovat keksineet tämän kaikkia koskevan ylösnousemus uskomuksesen. Ainoa vastaava löytyy antiikin Kiinasta, jossa keisari haudattiin hoveineen ja aarteineen odottamaan paluuta. Ja Egyptissäkin vastaava koski vain ainoastaan yksin faaraota.
Ps.88:11 Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? Sela. Jes.14:9
Helvettiä eikä ikuista elämää ei Vt tainnut liiemmin markkinoida.
Se on vähän häilyvää. Viittauksia tuonpuoleiseen ja varjoelämään kyllä löytyy, mutta vähän. Joossain kirjoissa puhutaan tästä tuonpuoleisesta paikasta, jota kutsutaan Sheol -nimellä. On myös kertomus jossa kuningas Saul kutsuu pappi Samuelin kuolleista. Samuelin henki ei kuitenkaan pidä tästä, vaan kiroaa Saulin kuolemaan filistealaisten käsiin.
Todella häilyvää ja epävarmaa.
Jes.26:14 Kuolleet eivät virkoa eloon vainajat eivät nouse.......
Saar. 4:18 Näin tapahtuu ihmisten vuoksi. Jumala koettelee heitä, jotta he ymmärtäisivät olevansa pelkkiä luontokappaleita. 19 Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta. 20 Kaikki menee samaan paikkaan: kaikki on tullut tomusta ja kaikki palaa tomuun. 21 Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki ylös ja vajoaako eläinten henki alas maahan?
Raamatusta löytää kaiken jolla voi lyödä toista ihmistä henkisesti. Ja sen kyllä fundisuskovat osaavat.
500- vuotta eKr. ja 500-vuotta jKr. eli antiikin aikanahan on Raamattu pääosin kirjoitettu. Silloin oli barbaariset olot ja taikausko rehotti. Ja se näkyy Raamatussa.