Keskiajalla eurooppalainen yhteiskunta ammattimaistui, ja samalla kasvoi tarve papiston ammattimaiselle koulutukselle. Ennen 1200-lukua Euroopan henkinen elämä keskittyi luostareihin, jotka olivat erikoistuneet lähinnä liturgian ja rukouksen kehittämiseen. Vain harvat luostarit kasvattivat todellista älymystöä ja toimivat teologisen ja filosofisen tutkimuksen koteina.
Paavi Gregorius VII:n toimeenpanemien uudistusten seurauksena kirkon kanonisen lain ja sakramenttien opiskelun painotus lisääntyi, ja piispat perustivat katedraalikouluja papiston koulutusta varten. Kanonisen lain lisäksi niissä opetettiin myös maallisempia asioita, kuten kirkon hallintoa ja taloutta, sekä logiikkaa ja väittelytaitoa saarnaamisen ja teologisten keskusteluiden tueksi.
Opiskelusta tuli oleellinen osa kirkon hierarkiassa ylenemistä. Opettajilla oli myös suurta arvovaltaa. Kysyntä kasvoi kuitenkin suuremmaksi kuin mihin katedraalikoulut kykenivät vastaamaan, ne kun toimivat yleensä yhden opettajan alaisuudessa. Samoin pienemmissä kaupungeissa katedraalikoulujen opiskelijoiden ja kaupunkilaisten välinen jännitys kasvoi usein suureksi. Näin katedraalikoulut siirtyivät suurempiin kaupunkeihin, kuten Pariisiin ja Bolognaan.
Nykyaikaisen yliopiston edeltäjä syntyi Pariisiin vuonna 1150 erityisesti Pierre Abélardin ohjauksessa.
Pierre Abélard (1079 – 1142) oli ranskalainen teologi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_yliopisto
Paavi Gregorius VII:n toimeenpanemien uudistusten seurauksena kirkon kanonisen lain ja sakramenttien opiskelun painotus lisääntyi, ja piispat perustivat katedraalikouluja papiston koulutusta varten. Kanonisen lain lisäksi niissä opetettiin myös maallisempia asioita, kuten kirkon hallintoa ja taloutta, sekä logiikkaa ja väittelytaitoa saarnaamisen ja teologisten keskusteluiden tueksi.
Opiskelusta tuli oleellinen osa kirkon hierarkiassa ylenemistä. Opettajilla oli myös suurta arvovaltaa. Kysyntä kasvoi kuitenkin suuremmaksi kuin mihin katedraalikoulut kykenivät vastaamaan, ne kun toimivat yleensä yhden opettajan alaisuudessa. Samoin pienemmissä kaupungeissa katedraalikoulujen opiskelijoiden ja kaupunkilaisten välinen jännitys kasvoi usein suureksi. Näin katedraalikoulut siirtyivät suurempiin kaupunkeihin, kuten Pariisiin ja Bolognaan.
Nykyaikaisen yliopiston edeltäjä syntyi Pariisiin vuonna 1150 erityisesti Pierre Abélardin ohjauksessa.
Pierre Abélard (1079 – 1142) oli ranskalainen teologi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_yliopisto
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ennen eurooppalaisten koulujen syntyä oli jo vuosisatojen ajan toiminut lukutaidon kehittäjänä mm. juutalainen synagoga:
<<<Synagogassa on erilliset huoneet rukoukselle sekä pienempiä huoneita opiskelulle (בית מדרש, beit midraš, ’opiskeluhuone’. Jiddišiksi synagoga on שול, shul, ’koulu’.>>>
https://fi.wikipedia.org/wiki/Synagoga
^Juutalainen opiskelu perustuu Raamattuun ja Talmudiin:
<<<Talmud on antanut ratkaisuja juutalaisen yhteisön käytännön asioihin ja muovannut juutalaisten ajattelutapaa ja arvoja ensimmäisen vuosituhannen alusta nykypäivään asti. Sitä on kutsuttu Raamatun jälkeen juutalaisten tärkeimmäksi teokseksi ja joskus Raamattuakin tärkeämmäksi. Talmud on nähty juutalaisuuden eri osia koossa pitävänä selkärankana ja yhteisön jäsenten aktivoijana. Moni juutalainen yhteisö onkin historian kuluessa hajonnut tai sulautunut muuhun väestöön sen jälkeen, kun se syystä tai toisesta lakannut opiskelemasta Talmudia. Talmud on myös ohjannut ja rohkaissut juutalaista ajattelua teoreettiseen, erittelevään ja arvostelevaan suuntaan. Talmudin opiskelija joutuu alinomaa tekemään kysymyksiä, esittämään epäilyksiä sekä etsimään uusia näkökulmia ja totuutta lukemastaan.>>>
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talmud
Kirjassa "Juutalaisten historia (Gaudeamus1989)" kerrotaan keski-ajan juutalaisten sivistystasosta:
-- - - Vaikka opetus vahvasti keskittyi juutalaisen sisällön ympärille, voidaan sanoa, että juutalaisten sivistystaso oli keskimäärin selvästi korkeampi kuin kristittyjen ja muslimien. Juutalaiset miehet olivat keski-ajalla poikkeuksetta luku- ja kirjoitustaitoisia, mikä oli tuohon aikaan harvinaista. He osasivat myös usein useampia kieliä - vaikkei hepreaa tai arameaa laskettaisikaan mukaan.
(Karl-Johan Illman - Tapani Harviainen)
^Uskon että juutalaiset ovat osanneet hallita tätä ilmiötä tehokkaammin kuin muut:
https://www.akavalainen.fi/akavalainen/arjessa/tyoelamassa/arkisto_2013/syntipukki_halvaannuttaa_parhaankin_porukan
Hei opettajasetä, opettajasetä! Mahtaako sinulla mennä yliopisto- ja sivistyshistoriat sekaisin jumalatodistusten kanssa?
Marokossa sijaitsevan Al-Karaouinen yliopisto on perustettu vuonna 859, eli noin 300 vuotta ennen avauksessa mainittua Pariisin syntynyttä nykyisten yliopistojen edeltäjää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Al-Karaouinen_yliopisto
"Sitä on pidetty maailman vanhimpana edelleen käytössä olevana yliopistona ja eurooppalaisten yliopistojen esikuvana, jossa monet Euroopan vaikuttajat kävivät opiskelemassa mm. filosofiaa ja matematiikkaa, ennen kuin arabialaiset numerot olivat vielä käytössä Euroopassa."
Eli jos puhutaan yliopistojen synnystä ja vanhoista yliopistoista, niin miksiköhän oli ilmeisen tarkoitushakuisesti jätetty pois vanhin edelleen toimiva yliopisto, joka nimenomaan oli esikuva eurooppalaisille yliopistoille. Ei ilmeisesti sovi aloittajan maailmankuvaan kertoa oikeita totuuksia, tästäkään asiasta.
<<<miksiköhän oli ilmeisen tarkoitushakuisesti jätetty pois vanhin edelleen toimiva yliopisto, joka nimenomaan oli esikuva eurooppalaisille yliopistoille. >>>
Koska se syntyi juutalaisten, varhaisten kristittyjen ja muslimien toiminnan tuloksena. Siksi menin suoraan vanhempaan aikaan. Synagoga-opiskelun merkitys oli tässä prosessissa kaikkein ratkaisevin tekijä.
<<<Al-Karaouinen yliopisto on perustettu vuonna 859>>>
Kyseisen yliopiston syntyä edelsi tällainen kehityskulku:
---Arabiheimot valloittivat Mesopotamian, Egyptin, Syyrian ja Persian alueet joissa oli jo vuosituhantisetkorkeakulttuurin perinteet. Syntyi ns. islamilaisen tieteen kulta-aika. "Kulta-aikana" tuotettua tiedettä on tosin harhaanjohtavaa kutsua islamilaiseksi sillä tieteenharjoittajien joukossa oli monia juutalaisia, kristittyjä ja zarathustralaisia. Ja tieteellistä keskustelua käytiin myös muilla kielillä kuin arabiaksi (Toby E. Huff 2003).
Maailman vanhimman edelleen toimivan yliopiston on perustanut naispuolinen muslimi Fatima al-Fihri. Varat hän peri isältään. Miksi sotket tähän väkisin kristittyjä ja juutalaisia?
<<<Miksi sotket tähän väkisin kristittyjä ja juutalaisia?>>>
Selitin sen jo aiemmin. Yliopisto ei syntynyt tyhjiössä vaan se oli seurausta "tieteen kulta-ajasta" jonka mahdollistivat jo pitkään tieteen parissa toimineet juutalaiset, kristityt, zarathustralaiset ja islamin uskoa tunnustavat tiedemiehet.
Jäljet johtaa antiikin Kreikkaan ja kreikasta Mesopotamiaan. Ei tietenkään niin, että Kreikkalaiset vain kopioivat mesopotamialaisilta, vaan he myös jalostivat ja keksivät uutta. Kulttuuri on aina myös lainaamista. Varmasti juutalainenkin kulttuuri on palosta velkaa Mesopotamialle.
<<<Varmasti juutalainenkin kulttuuri on palosta velkaa Mesopotamialle.>>>
Raamatun vanhimmat sukuluettelot ovat täsmälleen samanlaisia kuin Mesopotamian alueella sijainneen muinaisen Sumerin kuningasluettelot. Ja Raamatun mukaan mm. Aabraham oli kotoisin Urin kaupungista- joka oli Sumerin kaupunki.
Joten kaikki jäljet johtavat alueelle jossa Raamatun ensimmäisen kirjan mukaan sijaitsi Eedenin puutarha.