Olisi taas pari kuluttajansuojaa koskevaa kysymystä esimerkkien kera...
A:n asuntoon oli murtauduttu lomamatkan aikana. Murrosta tehtiin rikosilmoitus ja murtojäljent olivat poliisin mukaan selvästi havaittavissa. A:n puhelimesta oli erittelyn mukaan murtoajankohtana soitettu erillaisiin palvelunumeroihin 400 euron edestä. Puhelinyhtiön mukaan lasku kuului A:n maksettavaksi. Puhelintyhiö vetosi riidassa ehtojensa lisäksi siihen, ettei yhtiö voi olla vastuussa siitä, miten huoneisto ja siellä oleva puhelin on suojattu luvattomalta käytöltä. Liittymän ylläpitäminen asukkaiden poissaollessa hyödyttää sekä puhelinyhtiltä että kuluttajaa. Sekä A:lla että puhelinyhtiöllä on mahdollisuus varautua mahdolliseen väärinkäyttöön. Puhelinyhtiö ja A eivät päässeet yksimielisyyteen laskun maksamisesta. Tämän vuoksi A saattoi asian kuluttajan valituslautakunnan käsittelyyn.
Ja kysymys kuuluu: Miten KVL ratkaisi kiistan?
Sitten toinen juttu:
Kuluttajanvalituslautakunta laatii neljännesvuosittain luettelon niistä yrityksistä, jotka eivät ole noudattaneet lautakunnan suositusta. Kuluttajaliiton toimesta tiedoitusvälineet julkaisevat tämän luettelon. Miten tätä menettelyä on arvioitava:
kuluttajan?
suosituksen noudattamisesta kieltäytyneen elinkeinoharjoittajan kannalta?
Mitä oikeudellisia toimenpiteitä kuluttaja voi lisäksi tehdä, jos elinkeinoharjoittaja ei noudata kuluttajanvalituslautakunnan suositusta?
Mitä kustannuksia KVL:n käsittely aiheuttaa kuluttajille?
Sitten vielä yksi kysymys :)
Kuluttajansuojalaki aiheuttaa kustannuksia sekä tuotantolaitoksille että jakelusta vastaavalle kaupalle.
Ketkä maksavat nämä kustannukset?
Millä osuudella julkinen valta osallistuu kuluttajansuojalaista aiheutuvien kustannusten maksamiseen?
A:n asuntoon oli murtauduttu lomamatkan aikana. Murrosta tehtiin rikosilmoitus ja murtojäljent olivat poliisin mukaan selvästi havaittavissa. A:n puhelimesta oli erittelyn mukaan murtoajankohtana soitettu erillaisiin palvelunumeroihin 400 euron edestä. Puhelinyhtiön mukaan lasku kuului A:n maksettavaksi. Puhelintyhiö vetosi riidassa ehtojensa lisäksi siihen, ettei yhtiö voi olla vastuussa siitä, miten huoneisto ja siellä oleva puhelin on suojattu luvattomalta käytöltä. Liittymän ylläpitäminen asukkaiden poissaollessa hyödyttää sekä puhelinyhtiltä että kuluttajaa. Sekä A:lla että puhelinyhtiöllä on mahdollisuus varautua mahdolliseen väärinkäyttöön. Puhelinyhtiö ja A eivät päässeet yksimielisyyteen laskun maksamisesta. Tämän vuoksi A saattoi asian kuluttajan valituslautakunnan käsittelyyn.
Ja kysymys kuuluu: Miten KVL ratkaisi kiistan?
Sitten toinen juttu:
Kuluttajanvalituslautakunta laatii neljännesvuosittain luettelon niistä yrityksistä, jotka eivät ole noudattaneet lautakunnan suositusta. Kuluttajaliiton toimesta tiedoitusvälineet julkaisevat tämän luettelon. Miten tätä menettelyä on arvioitava:
kuluttajan?
suosituksen noudattamisesta kieltäytyneen elinkeinoharjoittajan kannalta?
Mitä oikeudellisia toimenpiteitä kuluttaja voi lisäksi tehdä, jos elinkeinoharjoittaja ei noudata kuluttajanvalituslautakunnan suositusta?
Mitä kustannuksia KVL:n käsittely aiheuttaa kuluttajille?
Sitten vielä yksi kysymys :)
Kuluttajansuojalaki aiheuttaa kustannuksia sekä tuotantolaitoksille että jakelusta vastaavalle kaupalle.
Ketkä maksavat nämä kustannukset?
Millä osuudella julkinen valta osallistuu kuluttajansuojalaista aiheutuvien kustannusten maksamiseen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
vitsi kun mä en tota tajunnut itse silloin kun olin koulussa...
Tällä palstalla on kai tarkoitus kysyä neuvoja mieltä askarruttaviin kuluttajansuojaa koskeviin kysymyksiin. Ei tämä ole mikään tentteihin valmistautumispaikka. Älkää nyt kukaan vaan vastatko tuohon kysymyspatteriin. Etsiköön itse vastaukset.
Kotitehtävien laittaminen nettiin osoittaa huomattavaa aloitekykyä, mistä pidän, joten tässä vastauksia joita minun puolesta saat käyttää vapaasti koulussa, ole hyvä. Sinunkaltainen ihminen tulee aina pärjäämään elämässään koska olet johtaja-ainesta, delegoit tehtävät muille.
Ja kysymys kuuluu: Miten KVL ratkaisi kiistan?
V: KVL antoi päätöksen jonka mukaan A ei ole
velvollinen maksamaan koko laskua koska se olisi
kohtuutonta hänen jouduttua rikoksen uhriksi.
A:n katsottiin kuitenkin olevan velvollinen maksamaan lähipuheluhinnoittelun mukainen korvaus puhelinyhtiölle soitoista (perustuen virasto-oikeuden aikaisempaan päätökseen jossa marketin omistaja joutui maksamaan myymälään piiloutuneen varattoman asiakkaan ennen kiinnijäämistään neuvontapisteestä soittamat puhelut).
Puhelinyhtiökään ei joutunut maksamaan palvelulinjan omistajalle koska se niinikään katsottiin olevan kohtuutonta koska tällöin palvelulinjan voisi katsoa hyötyvän rikoksesta.
Puhelinyhtiö joutui kuitenkin maksamaan palvelulinjan omistajalle se soittojen aikainen laskennallinen osuus minkä palvelulinjalla vastannut naishenkilö oli saanut palkaksi.
Kuluttajaliiton toimesta tiedoitusvälineet julkaisevat tämän luettelon. Miten tätä menettelyä on arvioitava:
kuluttajan?
V: Neuvoa antavana, kuluttaja voi halutessaan käyttää kyseistä tietoa kulutuspäätöstensä tueksi sekä siviilioikeuskanteen liitteenä.
suosituksen noudattamisesta kieltäytyneen elinkeinoharjoittajan kannalta?
V: Vakavasti otettavana kehoituksena jatkossa noudattaa hyviä liikemiestapoja koska julkaiseminen on kaikkien asiakkaiden luettavissa. Valitusten jatkuessa voidaan myöskin perua mahdollinen toimintalupa (ei kuitenkaan taksilupaa tai anniskelulupaa)
määrä-ajaksi ( enintään 5 arkipäivää )tai antaa maksimissaan 713 euron (+alv 22%)uhkasakko.
Mitä oikeudellisia toimenpiteitä kuluttaja voi lisäksi tehdä, jos elinkeinoharjoittaja ei noudata kuluttajanvalituslautakunnan suositusta?
V: Hakea vahingonkorvauksia siviilioikeudesta
90 päivän kuluessa KVL:n päätöksen tiedoksisaannista.
Mitä kustannuksia KVL:n käsittely aiheuttaa kuluttajille?
V: Varsinainen virkasuorite on ilmaista, poislukien 17 euron käsittelykustannus postituskustannusten kattamiseksi.
Kuluttajansuojalaki aiheuttaa kustannuksia sekä tuotantolaitoksille että jakelusta vastaavalle kaupalle.
Ketkä maksavat nämä kustannukset?
V: Kaupan keskuskilta kattaa osan
(noin 35%) lakisääteisistä kuluttajansuojalaki-kustannuksista kauppiasyhdistysten vastemaksuista ja elämysmatkailuyrittäjien erätuotoista koodusta suojeluvakuusrahastosta, loput kustannukset tuotantolaitokset sekä kauppa siirtävät kuluttajien katettavaksi hinnoitelulla.
Millä osuudella julkinen valta osallistuu kuluttajansuojalaista aiheutuvien kustannusten maksamiseen?
V: Ei osallistu, kyseessä on lainsäädäntöasia. Viittaan edelliseen vastaukseen.