Helsingin uutisissa oli viikko sitten juttu, jossa kerrottiin, että Helsingin kaupunki sai ilman perillisiä ja ilman testamenttia kuolleiden varoja valtiolta 2,8Me edestä, ja kassassaan Helsingillä on noita rahoja 4,1Me.
Hakemuksessaan kunnan tulee määritellä sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarkoitus omaisuudelle.
Jutussa luetellaan tuen saajia ja kärjessä ylivoimaisesti suurimmalla summalla on Diakonissalaitoksen säätiö (820 000e), hyvänä kakkosena Loisto setlementti 500 000e), Helsinkimissio saa 254 000e.
Muutama esim. muista tuen saajista. SPR:n Nuorten turvatalo saa 260 000e, MLL:n Uudenmaan piiri 130 000e, ja mielenterveysyhdistys Helmi 130 000e.
Joitain kysymyksiä herää: Onko tässä rahanjaossa kyse ensisijaisesti järjestöjen tukemisesta, vai onko kaupunki sitä mieltä, että järjestöt tekevät parempaa, tuloksellisempaa työtä, kuin kaupunki itse.
Onko syy siihen, että uskonnollisesti sitoutuneet järjestöt saavat suurimmat avustukset, niiden avustustyön muita korkeampi laatu, vai onko tarkoitus tietoisesti tukea uskonnollisesti, kristillisesti, sitoutuneita järjestöjä.
Eli paikata sitä tosiasiaa, (kirkon heikkenevä talous), että evl. kirkko on kovin kitsas rahoittamaan diakoniatyötään omasta rahakirstustaan?
Joka tapauksessa. Tässä taas hyvä esimerkki siitä, että kirkon hyvänteko ei ole hyvä peruste olla kirkon jäsen. Kirkollisveroeuroja ei juurikaan hyvänteekoon käytetä - kirkko auttaa enimmäkseen vain, jos joku muu sen auttamisen maksaa ja kustantaa.
Hakemuksessaan kunnan tulee määritellä sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarkoitus omaisuudelle.
Jutussa luetellaan tuen saajia ja kärjessä ylivoimaisesti suurimmalla summalla on Diakonissalaitoksen säätiö (820 000e), hyvänä kakkosena Loisto setlementti 500 000e), Helsinkimissio saa 254 000e.
Muutama esim. muista tuen saajista. SPR:n Nuorten turvatalo saa 260 000e, MLL:n Uudenmaan piiri 130 000e, ja mielenterveysyhdistys Helmi 130 000e.
Joitain kysymyksiä herää: Onko tässä rahanjaossa kyse ensisijaisesti järjestöjen tukemisesta, vai onko kaupunki sitä mieltä, että järjestöt tekevät parempaa, tuloksellisempaa työtä, kuin kaupunki itse.
Onko syy siihen, että uskonnollisesti sitoutuneet järjestöt saavat suurimmat avustukset, niiden avustustyön muita korkeampi laatu, vai onko tarkoitus tietoisesti tukea uskonnollisesti, kristillisesti, sitoutuneita järjestöjä.
Eli paikata sitä tosiasiaa, (kirkon heikkenevä talous), että evl. kirkko on kovin kitsas rahoittamaan diakoniatyötään omasta rahakirstustaan?
Joka tapauksessa. Tässä taas hyvä esimerkki siitä, että kirkon hyvänteko ei ole hyvä peruste olla kirkon jäsen. Kirkollisveroeuroja ei juurikaan hyvänteekoon käytetä - kirkko auttaa enimmäkseen vain, jos joku muu sen auttamisen maksaa ja kustantaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Helsingin kaupungin ja evlut kirkon välillä näyttää olvan jokin yhteys.
Ei ole eka kerta kun kaupunki tukee kirkkoa avokätisesti.
Kampin narikkatorin tontinkin kirkko sai muistaakseni lähes ilmaiseksi.
Kyllä. Tontin vuokra n. 5000e/VUOSI. Hki maksaa myös pömpelin vartioinnin, ja vuokraa siitä, että pömpelissä päivystää Hgin sos. tt., vaikka siellä ei ole edes työtiloja, ja sieltä vain ohjataan ihan oikeaan Hgin sosiaalitoimistoon saamaan ihan oikeaa palvelua.
Aika halpaa.
S-market/HOK halpuuttanut :-)
Helsinki on miehitetty hyvä veli-verkostolla.