Kasvoin Espoossa kaksikielisessä perheessä alueella, jossa oli paljon ruotsinkielisiä. 70-luvulla lapset leikkivät pihoilla yhdessä, ja sosiaalinen elämä oli muutenkin vilkasta. Tuolloin kaikki tuntemani täysin ruotsinkielisistä perheistä kotoisin olevat lapsetkin osasivat yleensä hyvin myös suomea, kun oppivat sitä näin jatkuvasti "luonnonmenetelmällä".
Minulla on se vaikutelma, että nykyään, kun lapset yhä enemmän ovat vain sisätiloissa netti seuranaan, kieltäkään ei opita välttämättä yhtä helposti. Kouluun mennessä ei ole ehkä oltu suomen kielen kanssa kovin paljoa tekemisissä niilläkään aluilla, joissa on paljon suomenkielisiä (ruotsinkieliset alueet ovat tietenkin eri asia).
Millaisia kokemuksia teillä on tästä asiasta? Oletteko huomanneet saman, vai onko teillä ehkä ihan eri kokemus?
Minulla on se vaikutelma, että nykyään, kun lapset yhä enemmän ovat vain sisätiloissa netti seuranaan, kieltäkään ei opita välttämättä yhtä helposti. Kouluun mennessä ei ole ehkä oltu suomen kielen kanssa kovin paljoa tekemisissä niilläkään aluilla, joissa on paljon suomenkielisiä (ruotsinkieliset alueet ovat tietenkin eri asia).
Millaisia kokemuksia teillä on tästä asiasta? Oletteko huomanneet saman, vai onko teillä ehkä ihan eri kokemus?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Du har så rätt, ännu i slutet av 1900talet var gårdarna fyllda av både småbarn och äldre barn.
Nu är det bara småbarn som är ute och deras mammor sitter och sällskapar mera med sina smarttelefoner än med sina barn.
Tämä on niin totta! Jopa isoäidit, joiden pitäisi keskustella lastenlastensa kanssa (mahdollisesti jopa juuri harjoittaa lasten kanssa suomea/ruotsia), ovat mieluummin Facebookissa.
Se, m ikä myös huolestuttaa, on se että nykylapset eivät lue juuri mitään. Lukutaito ei kehity eikä tiedon käsittelyn taito. Lukemalla kirjoja saa myös omaan elämään rakennuspalikoita.
Det var effektiva språkduschar vid sandlådan ,det stämmer. Barn lär sig så fort ett nytt språk med jämnåriga kompisar.
Ingen fara fastän språkena blandades ibland.
Numera är varken finska svenska attraktiva språk bland litet äldre barn,det är bara engelska för hela slanten.
Allt sker på engelska i deras "värld ",svenska och finska använder man hemma,i skolan och där som det nu är nödvändigt.
Klart att ungarna går i de vuxnas fotspår,om nu någon tex. grundar en liten firma så är det väldigt viktigt med ett engelskt namn.
Alla yrkestitlar hörs också mycket "finare"när de är på engelska.
På trendiga restauranger i Helsingfors har man importerad personal som enbart betjänar på
engelska-
Det finns inte så mycket attraktivt "material"på finska om man inte kan finska flytande eller har finskspråkiga kompisar.
Finska används mera när man sköter vardagliga bestyr.
Niinpä. Jo tuolloin PK-seudun rusut olivat kaksikielisiä ja nykyään enemmän suomenkielisiä. Suomessa on 140 eri kielivähemmistöä ja kaikkien tulee tietysti opetella maan ylivoimainen ja ainoa pääkieli. Ja ilman mitään vastavelvollisuutta pääväestöltä. Kuten muissakin maissa on tapana.
"Ja ilman mitään vastavelvollisuutta pääväestöltä."
Ei kieliä opetella koulussa "vastavuoroisuuden" perusteella, vaan kieliä opetellaan erityisesti työelämää varten. Kysytyimmät työkielet ovat yhä suomi, ruotsi ja englanti.
Niinhän asian demokratiassa PITÄISI olla, mutta ei tässä svekokratiassamme ole!
Pakkoruotsitusta EI perustella millään todellisella tarpeella, vaan pääasiassa rusujen kielipalvelun tarpeella.
Muuten. EK:n mukaan ruotsi ei ole viiden tarvituimman kielen joukossa. Sen tarve perustuu pakkovirkaruotsiin ja muuhun keinotekoiseen kaksikielisyyteen.
Hela Finlands svenskspråkiga befolkning består av riktiga levande människor.
Vi är inte "konstgjorda " och vårt modersmål är lika värdefullt som finskspråkigas.
Det att våra beslutsfattare (majoriteten )anser att det bör finnas obligatorisk svenska är inte vårt fel.
Ni måste välja bättre representanter i nästa riksdagsval.
"Muuten. EK:n mukaan ruotsi ei ole viiden tarvituimman kielen joukossa."
Laita tästä faktaa pöytään, eli linkki.
Aina kun pyytää linkkiä tai lähdettä, niitä ei koskaan tule. Väitetään ties mitä, mutta kun pitäisi oikeasti keskustella, tulee suuri hiljaisuus.
"Vuonna+2014+Elinkeinoelämän+keskusliitto+EK+julkaisi+henkilöstö-+ja+koulutustiedustelun+nimeltä+”Kielitaito+on+kilpailuetu”,+jossa+selvitettiin+yritysten+nykyisiä+ja+tulevia+kielitaitotarpeita.+Kyselyyn+vastanneiden+yritysten+mukaan+nykyisin+käytössä+olevien+kielten+osaamistarve+tulee+kasvamaan+seuraavasti+lähivuosina+(s.+12):
"Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan nykyisin käytössä olevien kielten osaamistarve tulee kasvamaan seuraavasti lähivuosina"
Huom! Nyt tässä puhutaan siitä, minkä kielien osaamistarve tulee kasvamaan, eli kasvun oletettuja prosentteja. Kyse ei siis ole siitä, mitkä kielet ovat käytetyimpiä kieliä Suomessa työelämässä. Esim. kiina ei ole käytetyimpien kielten joukossa työelämässä, vaikka se tärkeä onkin.
Olisi tärkeää panostaa ennen kaikkea siihen, että luettaisiin kieliä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Tämä on se ongelma, ei opetettavien kielten tarjonta - kieliähän meillä on pilvin pimein jo tarjolla.
Nyt esim. lukioissa kielten luvun saa keskeyttää milloin itselle sopii. Tämä ei lisää kielten oppimista. Tähän pitäisi saada muutos ja kielten lukuun määrätä minimimäärä (useampi kurssi), jonka jokainen suorittaa.
Todellisuudessa suomi ja englanti.
Tuota Venäjän kielen tarvetta vähän epäilen, En siksi että jotenkin vihaisin tai inhoaisin sitä, mutta kun Suomi lähtee noihin USA:n boikotteihin täysin rinnoin mukaan, nii eipä paljon tarvitse kauppaakaan Venäjän kanssa tehdä.
Sikäli Venäjän kielen osaaminen olisi ehkä hyödyksi joillekin USA-Nato trolleile, että sitten osaisivat vihata Venäjää ja Venäläisiä niiden omalla kielellään vaikka Venäjä24 palstoilla.
Viharikasta Joulua kaikille USA-Nato trolleille.
Ruotsinkielen tarve työelämässä perustuu siihen että suomessa on kummallinen "virkamiesruotsivaatimus" ilman sitä ruotsia ei tarvitsisi .
Ruotsinkielen pakko-opetus kaikille suomalaisille on haitalline koska se vie ajan ,tilan ja resurssit tarpeellisen vieraan kielen opetukselta .
Mitkä olikaan perustelut sille että ahvenanmaalla lopetettiin suomenkielen opetus kouluista ?
Minulla on ruotsin tarpeesta aivan toinen kokemus. Olen akateemisesti koulutettu ja olen tarvinnut ruotsia yksityisissä yrityksissä työskennellessäni.
Ruotsi on kieli siinä missä muutkin, ei se vie 'tilaa ja resursseja' muilta kieliltä, eikä se varsinkaan ole 'haitallinen'. Koska sitä selvästi työelämässä kysytään, sitä myös opiskellaan paljon. Ruotsia valitaan nykyään ranskan ja englannin ohella sekä a1- että a2-kieliksi. Ruotsia ei välttämättä enää edes mielletä aina 'pakkoruotsiksi'.
Ruotsi voisikin olla vapaa-ehtoinen kieli , sitä monet opiskelisivat innokkaasti ja hyvällä menestyksellä .
Onko muka yhtä helppoa lukea pelkkää venäjää kuin sekä ruotsia että venäjää. Jos on, niin kaikkikielet pitäisi tehdä pakollisiksi, koska yhden uuden kielen lisääminen ei ole koskaan mistään poissa.
Lukioissa+luetaan+keskimäärin+kolmea+vierasta+kieltä,+ja+jos+ajattelee,+että+tutkimuksen+mukaan+45%+lukisi+ruotsia,+vaikka+se+olisi+vapaaehtoinen,+niin+on+oletettavaa,+että+nämä+3+kielen+lukijat+lukevat+ihan+mielellään+myös+ruotsia.+Kielikombinaatio+voi+olla+vaikkapa:+englanti,+venäjä,+ruotsi+-+tässä+järjestyksessä.+Ei+tässä+ole+mitään+uutta+ja+ihmeellistä,+ennen+on+luettu+kieliä+enemmän.
Ei ole ennen luettu enempää .
Tarpeettoman ruotsin pakottaminen kaikille on väärin .
Ruotsista olisi hyvä ottaa tässäkin asiassa mallia , miten siellä on hoideltu suomenkieliset .
Ennen on opiskeltu määrätietoisemmin ja suoritettu enemmän. Nykyään nk. lyhyitä kieliä kirjoittaa vain murto-osa oppilaista, niiden määrät ovat viimeisen 10 vuoden aikana romahtaneet. Ennen lähestulkoon kaikki kirjoittivat yo:ssa 3 vierasta kieltä. Nyt moni kirjoittaa vain yhden kielen, englannin.
On muuten aika merkillistä, että te kieliaktiivit valitatte joka toinen päivä siitä, että EI saa lukea tarpeeksi kieliä. Ja sitten toisena päivänä olettekin sitä mieltä, että NYT luetaan enemmän kieliä kuin ennen. Minä en oikein tiedä, mitä mieltä te asioista loppujen lopuksi olette. Tiedättekö itse?