Olisikin hyvä jos tämä palsta hiljenisi vähäksi aikaa ja tulisi sitten uusia ennakkoluulottomia (tässä palsta-asiassa) kirjoittajia.
Sellaisia jotka tahtovat keskustella, koska tämä nimenomaan keskustelupalsta. Ei mitään yhtä kaistaa porhaltavia jotka laittavat pelkkää linkkiä.
LINKIT LÖYTYVÄT LINKITTÄMÄTTÄKIN
Sellaisia jotka tahtovat keskustella, koska tämä nimenomaan keskustelupalsta. Ei mitään yhtä kaistaa porhaltavia jotka laittavat pelkkää linkkiä.
LINKIT LÖYTYVÄT LINKITTÄMÄTTÄKIN
Vastaukset 45
Vanhimmat
Noiden linkkien sisällöstä voisi kyllä keskustella, mutta kukaan ei vaikuta olevan kiinnostunut. Siksi kirjoitan monologia. Muutan heti monologini dialogiksi kun joku voi tarjota minulle seuraavassa linkissä esitellyn laista komminikaatiota. Siihen asti monologi jatkuu noin yleisestiottaen, En tarkoita täällä. Siis siihen asti, että joku kuulee tärkeimmän pointtini ja alkaa keskustella siitä kanssani. Muutkin saattavat odottaa jotain vastaavaa.
https://www.youtube.com/watch?v=XOU2ubWkoPw
Ei ole tuntuneet linkit löytyvän linkittämälläkään, tai ainakaan niiden sisältö aukenevan monellekaan.
Joo ne ei aukene muille kuin sulle.
"Muutan heti monologini dialogiksi kun joku voi tarjota minulle seuraavassa linkissä esitellyn laista komminikaatiota."
Aloita itse keskustelu linkkiesi tasolla.
Ainakin minulle sinun linkkiesi aiheissa suurin osa mikä minua kiinnostaisi teoriassa, on jo otsakkeiltaan sellaista minkä osaan itsekin ajatella nyt jo tällä kokemuksella ja huom! myös muiden avulla löytyneitä tietoja hyödyntämällä. Muiden kertomia asioita hyödyntämällä.
Mutta älä turhaan aloita sitä tällä palstalla tosiaan. Tämä keskustelupalsta jossa pitäisi nähdä toisten tilanne lyhyiden kirjoitusten perusteella.
Minä ainakaan en ole sen tyylinen että tahtoisin edes keskustella pelkällä teoriatasolla mistään asiasta. Minua kiinnostaa ennemminkin ihmisten reaaliaikainen tilanne ja sen perusteella keskustelu.
Varsinkin kun toinen keskustelija yrittää epärealistisesti päteä täällä.
Ylt on oikeassa siinä että sinun elämäsi suurelta osin tuntuu olevan tällä palstalla.
Ja tuo on hyvin huono juttu.
Joo. Yksikään linkki ei minulla aukene sinun linkittämänäsi.
MINUA EIVÄT NARSISTIT EIVÄTKÄ HEIDÄN KÄTYRINSÄ KOMENTELE EDES LINKKEJÄ AUKAISEMAAN.
Kaikki valetta . Narsistit juuri väittää toisesta asiota kysymättä hänelt itseltään onko hänen elämänsä täällä . EI OLE: Ja siksi en meinaa ehtiä tänne sen tarkempaa. Mutta en kyllä jaksa valeitanne lopun ikää korjailla täällä. Ei ole asiallista väittää asioita toisen puolesta. Se on juuri sitö mitä narsistit tekee,
Minulle vain ei ole mukavaa jos tänne väännetään näistä jutuista valetta. Muuta merkitystä tällä palstalla ei tässä vaiheessa minulle ole. Sovotaanko niin että määrittelemme KAIKKI ITSE ITSEMME ! ????
Sovin asioita vain luotettavien osapuolien kanssa.
Vain hirviö voi heittää elämänsä tällaiselle palstalle ja vaatia ihmisiä keskustelemaan 41n neurologisen vaivan kanssa juuri siitä ja sillä tavoin kuin tämä terroristi kaappaaja vaatii.
Hirveää että joku narsistien jälkeläinen alkaa komennella. Luojalla on tainnut olla sormensa pelissä miksi tuon sielun vaellus on vaikeuksissa.
Kuule p. Olen syyllineen kaikkeen, jos vain suostut poistumaan.
Kuule nyt. Sinun on syytä irrottaa itsesi minun virtuaalipersoonastani ajatuksissasi. Se on samantekevää olenko minä täällä tai en. Sen ei pitäisi nyt niin vaikuttaa sinun elämääsi. Koita nyt saada ajatuksesi sille mallille.
Minun psykopaattini ei nyt osaa päättää olisiko hän psykopaatti vai ei. Kun toisaalta ei mielestään ole, kun oli jotain sellaista kuullut psykopaateista mikä ei nähdäkseen sopinut häneen, mutta sitten välillä toisaalta ei halua luopua siitäkään mahdollisuudesta, että olisi, kun siinäkin olisi omat hyvät puolensa. Ja sitten totesi, ettei tiedä aiheesta riittävästi osatakseen siitä puhua. Että näin mennään. Aihe meni melkoiseksi pyöritykseksi kunnes totesin että lopetan puhelelun ennenkuin tulen psykopaatin manipuloimaksi.
Siinä en tule muuttumaan, että minua ei samalla tavalla kiinnosta arkiset asiat kuten monia muita ihmisiä. Mua sanottiin jo nuorena filosofiksi. Luulin jo tässä väliilä etten olekaan filosofi, mutta taidampa olla sittenkin koska olen kehitellyt miltei uudenlaisen filosofisen teorian ja aion nyt tehdä siitä kaavion, jos onnistun. Teille tosin en esittele sitä.
Psykopaattini antoi luvan kertoa jos mun tarvii jossain kertoa että ovat narsistini kanssa olleet vuosikymmenet lähes kaikesta erimielisiä ja siitäkin miten siihen pitäisi suhtautua että minä olen tämmöinen Aspergeri jolla on niitä henkisyysjuttuja. Ja kysyn onko tämä minun vikani. Vastasi ettei ole. Kun kysyin mielipidettään suhteestaan minuun, ei pystynyt vastaamaan koska puhe kääntyi koko ajan itseensä ja isääni. Kysyin, että mutta mites suhteessa minuun, mutta ei vaan puhe kääntyi aina itseensä ja isääni ja heidän suhteeseensa, eikö hän saanut vastattua edes viisi kertaa kysyttyäni mitään suhteessa minuun. Sanoi että tarvii keskittyä vain itseensä.
Ja isäni myös tarvii keskittyä vain itseensä, Ja tulevat nyt paremmin toimeen kun vain ohimennen tapaavat. Suhteesta minuun he eivät voi sanoa mitään koska kaikki energia menee heillä tuohon heidän juttuun. Kerroin, että ulkopuoliset ihmiset syyttelevät tästä kaikesta minua, että onko tämä minun vikani ? Minun äitini vastasi että ei ole. Mutta että heillä ei ole voimavaroja keskittyä minua koskeviin pointteihin,
"Kuule nyt. Sinun on syytä irrottaa itsesi minun virtuaalipersoonastani ajatuksissasi. "
😃Minulle siihen riitti kaupassa käynti. Tulin kuitenkin tarkistamaan palstaa kun palasin. Jos et olisi ollut täällä niin olisin keskittynyt muuhun. Nyt vastaan tähän tyhjänpäiväiseen juttuun ja avauduin että kävin kaupoissa.
Vuosia sitten (mikä vuosi se oli?) kun tulit palstalle niin vastasin sinulle että jos ovat tuollaisia ja isälläsi aspergeria niin niillä voi olla jo keskenään niin vaikeaa että ei riitä energia enää sinuun.
Ihmiset voivat olla koko elämästä niin eri mieltä että toimeentuleminen keskenään on vain mahdotonta. Minulla kokemusta aspergermiehestä. Mikään keskustelu ei riittänyt avaamaan hirveää solmua joka meidän suhteessa oli aina siinä keskellämme. Minä jo poispäin kääntyneenä mutta riita vain jatkui kunnes pistin välit poikki vähän samaan tapaan kuin narsisti pitää hylätä.
Pidän ihan luonnollisena että yksimielisyyttä sinusta ei heille löydy, kun on noin vaikeat kombot.
Teen kuitenkin huomion, että ovat siitä samaa mieltä että eivät kiellä sinun johtopäätelmiään heistä eivätkä yritä estää sinua ajattelemasta itseksesi kaikkea vaikka vähän kummaakin, myös heistä.
Se että ihminen tutustuu narsismiin ihmisessä, syventää yleistä käsitystä ihmisyydestä.
Moni on sanonut että oma mieli kypsynyt narsistikokemuksen myötä kun on siitä selvinnyt.
"Kerroin, että ulkopuoliset ihmiset syyttelevät tästä kaikesta minua, että onko tämä minun vikani ?"
Ketkäköhän sinua syyttelevät heidän tilanteestaan? Aika kummaa jos noin on.
Ovat ilmeisesti tilanteessa jossa voivat pelastaa vain itsensä.
Minä en halunnut aspergermiehen kanssa missään nimessä lapsia. Tiesin että elämä ei tule onnistumaan. Minusta olisi pitänyt meidän keskenään tulla toimeen. Lapsia pitää arvostaa ja se ei olisi hänen kanssaan onnistunut. Ei olisi tullut mitään muuta kuin vielä hullumpi hulina kun oli jo.
Minun aspergermiesystäväni oli sitä mieltä että minussa on kaksi puolta. Toinen puoli on pehmeä ja toinen puoli erittäin kova. No tuo toinen kova puoli oli sellainen jonka hän loihti minussa esiin. Minun oli pidettävä kiinni tietyistä elämän arvoista ja myöskin omasta suunnastani vähän samaan tapaan kuin hän olisi ollut narsisti, koska yhteisymmärrystä ja sen muota yhteistä säveltä ei elämään löytynyt.
Min ua syytellään paljon vanhempieni syyttämisesti niin netissä kuin aiemmin luureissa, minkä koin tosi epäreiluksi minun kuormittamisekseni syytöksillä joukolla ollessani henkihieverissä, vaikka en ole mitenkään mistään syyttänyt vanhempiani vaan ihan rehellisesti kuvaillut tapahtumia ja siitä sitten tehnyt johtopäätöksiä että viittaisi narsismiin. Olen asiaa tutkinut yhtä neutraalisti kuin mitä tahansa ilmiötä tai filosofiaa kuten minulla on tapana,
Ja minun kokemukseni mukaan tässä asiassa ei ole tapahtunut varsinaisesti minun ja vanhempeni välillä kumminkaan päin syyttelyä. Vain ulkopuoliset väittävät, että tähän liittyisi syyttelyä, minkä minä koen heidän omien elämänkokemuksiensa projisoinniksi minuun, Eli että miltä heistä tuntuisi jos heitä tai vanhempiaan sanottaisiin narsistiksi. Mutta minun vanhemmat tuntee minut yltiörehelliseksi. Heillä on myös pitkä kokemus, että tutkin kaikkia outoja maailman ilmiöitä neutraalilla asenteella, en mitenkään vihamielisesti koska en tunne vihaa outoja ilmiöitä kohtaan vaan minulla on tutkimusasenne. Joten minun vanhemmat ymmärtää varmasti, että samaan tyyliin olen tutkinut heidän mahdollista narsismiaan, eikä se ole mitenkään vihamielistä. Meidän perheessä nyt vaan on tämmöset vähän erilaset kuviot, kun me ei nyt olla kukaan perheessäni aivan niitä ns. taviksia, eikä me niin oleteta tai odoteta että oltaisiin. Ne on ne ulkopuoliset jotka odottaa ja olettaa, mikä on nähdäkseni vain lisärasite. Sinänsö minusta vähän typerää, että miksi he välttämättä haluaisi taviskertomuksen perheestä, joka ei nyt ihan semmonen ole.
Tässä asiassa ymmärrän sinua. Minun ajatuksilla on juuttumistaipumusta harmillisesti. Siihen osaan jopa empaattisesti eläytyä miten ärsyttävää se on kun joku tosi tympeä ihminen juuttuu ajatuksiin vain joidenkin aistiärsykkeiden takia, joku ääni tai jotain, Ymmärrän sen että minunkin juuttuminen ajatuksiin voi olla ärsyttävää, jos niin käy. Mutta teillä on lupani irrottaa minut aivoistanne. Minulla ei ole tarvetta sinne päästä.
Psykopaateilla on sinne tarve päästä niin ymmärrän että psykopaattien jäljiltä aivot voi olla herkistyneet. Ei kuitenkaan ole totta että haluaisin kenenkään aivoihin kuten psykopaatti. Minun tekstimääräni ei johdu siitä. Minut sopii poistaa aivoistaan mielihyvin. En halua sinne, koska en voi vastata kaikista vaikutuksistani jonkun omassa mielikuvituksessa.
Onneksi vanhempani tulivat hankkineeksi lapsen vaikka voivatkin välittää vain itsestään. Niin mä pääsin maailmaan mm. tutkimaan narsismia.
Aika kummallista. On hyvin yleinen tieto olemassa siitä, että lapset syyttävät itseään ihan pääsääntöisesti vanhempiensa konflikteista, varsinkin avioerosta. Heille tulee sellainen: ...jos olisin ollut parempi lapsi tätä ei olisi käynyt...
Eli kyllä jokaisella joka nyt jossain auttavassa puhelimessa työskentelee pitäisi olla näkemys asiaan.
Mutta he syyttävät sinua siitä että sinulla liian tarkka näkemys vanhemmistasi ehkä?
Rasittavinta on ne ulkopuolisten mielikuvitusodotukset perheestäni. En ala niitä kellekään näyttelemään. Kysyin psykopaatiltakin että jos ihmiset kysyy perheestäni niin pitäiskö minun sitten keksiä joku keksitty ok vastaus ?
Hän oli sitä mieltä että ei semmonen mitään auta mitään alata keksimään. Ja itsekin kokisin semmoisen tuskalliseksi.
Minä olisin halunnut ihan normaalia perhe-elämää. Sellaista kukoistavaa. Se juttu sai sitten odottaa. Mutta en kerro enempiä itsestäni enkä lasteni lukumäärää joka on 0-4... Leppoisia hetkiä kesäisin puutarhassa, kuten lapsuudenkodissani oli tapana viettää. Talvella raikasta ilmaa ja lumen tuoksu...
Joo nytten sinä olet tarkkanäköinen. Jotenkin heidän mielestään kai heidän pitäisi tuntea vanhempani paremmin kuin minä , mikä on minulle se todella käsittämätön juttu koska se on mielestäni aivan järjetöntä, kun ei voi verratakaan ihmistä joka on melkein 50 vuotta ollut intensiivisessä yhteydessä tai joku puhunut puoli tuntia puhelimen välityksellä- Ja sitten se on tehdä minun hulluksi kun heillä ei vaikuta olevan minkäänlaista suhteellisuudentajua ja osa ei huomaa tuota heidän ajatuksensa suhteettomuutta selittämälläkään.
Minä en kertakaikkiaan kehtaisi sanoa kenenkään äidistä muuta väitöstä kuin mitö henkilö itse kertoo äidistään. Mulle tulee olo että jos yrittäisinkään saisin varmaan nyrkin nenääni, eikä ole tullit mieleenkään. Niin kuin mulle semmosta tehdään solkemaan ihan pokkana.
Itse varon edes mainitsemasta toisten ihmisten äitiä- Koen että äiti koetaan jotenkin silleen pyhäksi, ettei toisen äitiä voi mennä kommentoimaan hänen ylitseen. Mun mielestä lapsi saa kuvata äitinsä ihan niinkuin on kokenut. Siinä mun vanhemmat on mun mielestä oikeassa että on antaneet sen minun tehdä.
Sanoin psykopsaatilleni etten toki voi sitä varmuudella sanoa onko hän psykopaatti, mutta että suhteessa minuun hän toiminut kuten millaisia psykopaattien kuvataan olevan. Ja tuo loppuosa katson että minulla on täysi oikeus sanoa, mutta en väitä häntä varmuudella psykopaatiksi vastoin hänen tahtoaan ja hän piti siitä minun kertomastani ajatuksesta että vaihtoehtona on myös se ettei ihmisille tehdä mitään diagnooseja riippumatta siitä millaisia he on. Niin hän oli tuollakin kannalla mikä on mulle ok.
Minä olisin halunnut elämän jossa voin kuunnella omia tunteitani siinä mitä haluan, eikä joku muu/muut sanele mitä minä kuulemma haluan.
Mun tunteita on valehdeltu jopa virallisissa asiakirjoissa kysymättä mielipidettäni asiaan.
Nyt mä suuntaudun vihdoin aihealueeseen joka mua oikeesti kiinnostaa: tunteet
Tuo aihe ei ole ollenkaan kiinnostanut ihmisiä joiden kanssa olen tähän asti ollut tekemisissä. Joten koen etteivät he olleet oikeaa seuraa.
Nyt minä nautin eniten elämässä tuon aiheen tutkimisesta vaika tutkinkin yksinäni, Ja tämä narsismiaihe liittyy aiheeseen sikäli että narsismi tietyllä tavalla tukkii tunteita ja koen sen narsismissa suurimmaksi ongelmaksi.
Eli tavallaan narsismista vapautuminen vapauttaa tunteet ja siksi koen näin taiteilijana niin tärkeäksi narsismista ja narsistien vaikutuksesta vapautumisen. En mitenkään vihatakseni tai syrjiäkseni narsisteja ja psykopaatteja vaan tutkin aihetta ihan vain vapauttaakseni omat tunteeni noiden ilmiöiden vaikutuksesta,
Olen käsittänyt että poiulla on ikää yli 50 vuotta. Vanhemmatkin siis lähellä 80? Tai yli. Eikö ole törkeää ahdistella vanhuksia tuolla jauhamisella? Minusta on. 50 vuotias on kyllä ihan itse jo vastuussa itsestään.
Äly ja etiikka ainakin on tuosta ainakin kaukana: pelkkää kiusaamista ja kostoa. Itsensäkorostamista.
Itse minun vanhempani jauhavat, et ole vieläkään käsittänyt millaisia he ovat. En minä heitä ole mitenkään ahdistellut. Törkeitä tuommoiset puheet.
Minullakaan ei ole lainkaan tuollaisia luonteenpiirteitä tai tuollaista tunne-elämää kuten kuvaat. Voisitko lopettaa, tunne-elämästäni on valehdeltu kohtuuttomat määrät. Voin kyllä itse kuvata tunteeni.
Kertovat ilmaisesti omasta tunne-elämästänne nuo tulkinnat.
Äitini voi puhua paljon ja minua nopeammin ja kuulijalta pään äkkiä pyörälle iästään huolimatta.
Kuulemma ainoa aihe josta isäni kanssa pystyvät keskustelemaan on politiikka., mutta ei siitäkäään jotakin politiikan osa-alueita.
MInö kammoan kauheasti kaikkia pahoja ja rumia tunteita. Olen kammonnut nuoresta tytöstä asti, enkä semmoisia sisimpääni halua. Ja mun tulee tosi paha olo semmoisia kuvaavia sanoja lukeakaan . Että voisitteko ainakin minuun liittyen lopettaa sellaisten kirjoittamisen ? Ne ei see sielunelämälle hyvää semmoiset,
Minun käsittääkseni hän esiintyy muunlaisena kun oikeasti on, tosin se ja sama minulle, tällä muutenkin sekopäistä touhua. Poiu ei ole vielä vastannut kysymykseeni, miksi valpastui oudosti kirjoittaessani masennus lääkkeitä syövästä työkaverista? Mitä hän yhdisti itsensä sillä hetkellä? Sitä en pelkää, että hän minun työkaveri olisi. Epäluotettavan kuvan hänestä saanut olen. Onko tämä teidän kimppa leikki?
Minä+en+syö+masennuslääkettä+eikä+minulla+ole+masennuslääkettä+syövää+työkaveria,++Kannatan+100%+raittiutta.
Etkö sä poiuyt-jne. voisi vaan pitää omaa blogia tms?
Joskus harvoin käyn täällä, ja sitten monta monologia vain sulta...luot tänne hapettoman tilan.
Toki voit mielipiteesi kertoa mutta yhdessä kommentissa kuten muutkin.
Mikä mättää? On täällä muitakin fyysisesti ja psyykkisesti vajaakuntoisia, mutta sitä normaalisti toimivaakin osaa pitää arvostaa. Normaaleja vuorovaikutustaitoja.