1920-luvulla oli päättäjillä omat tarkoituksensa, jotka johtivat merivoimien vahvistamiseen. Sitä vauhditti torpedovene S 2:n uppoaminen miehistöineen ja meripuolustuksen heikko tilanne.
Se johti myös ns. Suomen siltaan eli yhteistoimintaan Viron kanssa Punalaivaston sulkemiseksi miinoitteilla Suomenlahden pohjukkaan. Täsä toiminnassa oli panssarilaivoilla ja sukellusveneillä tärkeä osa.
NL sitten Viron miehityksellä kaasi tämän homman. Panssarilaivat eivät koskaan päässeet siihen tehtävään, johon ne todellisuudessa oli tarkoitettu eli uiviksi rannikkolinnakkeiksi miinasulun varmistukseen.
Arvostelu perustuu tässäkin asiantuntemattomuuteen. Ja kuten aina, innokkaimpia ovat ne,jotka vähiten tietävät.
Tänään taas ajetaan hävittäjähankintaa muusta piittaamatta.Takana on vahva lobbaus. Hävittäjät hankitaan, kuten ps-laivat aikanaan, mutta kukaan ei voi tietää, tarvitaanko niitä koskaan siihen tehtävään, johon ne on ajateltu.
Ps-laivat lobbasi aikanaan Laivastoliitto. Nyt ei liene vastaavaa hävittäjähankinnan tukena, mutta ainakin vahva poliittinen ja sotilaallinen tuki sille tuntuu löytyvän.
Ohjusten kannattajien puheenuorot hukkuvat hävittäjien jylinään.
Se johti myös ns. Suomen siltaan eli yhteistoimintaan Viron kanssa Punalaivaston sulkemiseksi miinoitteilla Suomenlahden pohjukkaan. Täsä toiminnassa oli panssarilaivoilla ja sukellusveneillä tärkeä osa.
NL sitten Viron miehityksellä kaasi tämän homman. Panssarilaivat eivät koskaan päässeet siihen tehtävään, johon ne todellisuudessa oli tarkoitettu eli uiviksi rannikkolinnakkeiksi miinasulun varmistukseen.
Arvostelu perustuu tässäkin asiantuntemattomuuteen. Ja kuten aina, innokkaimpia ovat ne,jotka vähiten tietävät.
Tänään taas ajetaan hävittäjähankintaa muusta piittaamatta.Takana on vahva lobbaus. Hävittäjät hankitaan, kuten ps-laivat aikanaan, mutta kukaan ei voi tietää, tarvitaanko niitä koskaan siihen tehtävään, johon ne on ajateltu.
Ps-laivat lobbasi aikanaan Laivastoliitto. Nyt ei liene vastaavaa hävittäjähankinnan tukena, mutta ainakin vahva poliittinen ja sotilaallinen tuki sille tuntuu löytyvän.
Ohjusten kannattajien puheenuorot hukkuvat hävittäjien jylinään.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Laivastoyhdistys ei Laivastoliitto.
Laivastolaki säädettiin Laivastoyhdistyksen tekemän pohjustustyön tuloksena 1927.
Panssarilaivojen rakentaminen annettiin turkulaiselle telakalle 1928.
Väinämöinen, vesillelasku 12/1930
Ilmarinen, vesillelasku 07/1931
Ilmarinen upposi merimiinan räjähtämisen vuoksi 13.09.1941. Syyllinen saattoi olla oma miina.
Väinämöinen "myytiin" 1947 Neukkulaan, jossa sai jostakin syystä nimen Vyborg. Romutettiin 1966.
4 sukellusvenettä rakennettiin samalla Turun telakalla.
Viides eli Saukko rakennettiin helsinkiläisellä telakalla.
Palvellessani 60- ja 70-lukujen molemmin puolin Suokin Emskissä, esimiehenäni oli henkilö, joka oli mukana Ilmarisen viimeisellä matkalla.
Hämmästeli itsekin omaa pelastautumistaan melkeimpä kuivin jaloin.
Laivastolaissa määriteltiin hankittavaksi kaksi panssarilaivaa, Ilmarinen ja Väinämöinen, neljä sukellusvenettä ja neljä moottoritorpedovenettä.
Suomen laivastoyhdistys muutti nimensä hankintojen lähdettyä liikkeelle 1931 Suomen Laivastoliitto ry:ksi sekä lopulta Meriliitto ry:ksi.
"Laivastolaissa määriteltiin hankittavaksi kaksi panssarilaivaa, Ilmarinen ja Väinämöinen, neljä sukellusvenettä ja neljä moottoritorpedovenettä."
Alunperin panssarilaivoja piti olla kolme, jolloin ne olisivat muodostaneet strategisen osaston.
Sukellusveneet oli alunperin rakennettu Saksalle mutta Suomi lunasti ne itselleen.
Panssarilaivat varmistivat molempien sotien aikana linnoittamatonta Ahvenanmaata ja samalla Suomelle tärkeää merireittiä Ruotsiin varsinkin Talvisodan aikana. Panssarilaivoissa oli paljon järeämmät tykit kuin raskaissa kenttätykeissä eikä vihollisen laivasto uskaltanut lähestyä Ahvenanmaata saariston suojassa olevien panssarilaivojen vuoksi.
Panssarilaivat olivat sotien aikana vihollisen ilmavoimien ykköskohteita ja ne pyrittiin löytämään ja tuhoamaan.
"Panssarilaivoissa oli paljon järeämmät tykit kuin raskaissa kenttätykeissä "
4000-tonnisissa panssarilaivoissa oli aivan tolkuttoman raskaat tykit, peräti 10-tuumaiset!! :O
Verrokkina: suurvaltojen 14000-tonnin raskaista risteilijöistä löytyi 8-tuumaiset.
"Sukellusveneet oli alunperin rakennettu Saksalle mutta Suomi lunasti ne itselleen."
Suomelle ne rakennettiin, paitsi yksi pienoisvene, jonka senkin Suomi lopuksi lunasti.
"Panssarilaivoissa oli paljon järeämmät tykit kuin raskaissa kenttätykeissä eikä vihollisen laivasto uskaltanut lähestyä Ahvenanmaata saariston suojassa olevien panssarilaivojen vuoksi."
Hölynpölyä. Talvisodan aikana jäät sulkivat reitin. Jatkosodassa Punalaivasto suljettiin miinoituksin Suomenlahden pohjukkaan.
”Tänään taas ajetaan hävittäjähankintaa muusta piittaamatta.Takana on vahva lobbaus. Hävittäjät hankitaan, kuten ps-laivat aikanaan, mutta kukaan ei voi tietää, tarvitaanko niitä koskaan siihen tehtävään, johon ne on ajateltu. ”
Tällaisia järjettömyyksiä stallari suoltaa? Jos maalla on armeija niin se tarvitsee kalustoa! Kukaan ei voi tietää, että tarvitaanko sitä koskaan! SEN SIJAAN me tiedämme, että JOS niitä tarvitaan niin ei niitä silloin ENÄÄ keritä hankkimaan ja aseiden puute maksetaan, Talvispdan tapaan, verellä!
Stallari ei ’jostakin syystä’ ole laisinkaan huolissaan sadoista ja tuhansista Venäjän sotakaluista? Kaipa hän sitten tietää, että niitä TULLAAN TARVITSEMAAN,
Hän toimii Suomen pääministerinä silloin, kun päätös tehdään.
"Tällaisia järjettömyyksiä stallari suoltaa? Jos maalla on armeija niin se tarvitsee kalustoa! Kukaan ei voi tietää, että tarvitaanko sitä koskaan! SEN SIJAAN me tiedämme, että JOS niitä tarvitaan niin ei niitä silloin ENÄÄ keritä hankkimaan ja aseiden puute maksetaan, Talvispdan tapaan, verellä!"
Luit huonoti avaukseni. En suinkaan vastusta hankintoja, van totean, ettei voida tietää joudutaanko niitä joskus käyttämään sodassa. Ei myöskään tiedetä, olisiko ohjukset hävittäjiä parempia.
En ole stallari,
EI MISTÄÄN ASEESTA tiedetä, ETTÄ "joudutaanko niitä joskus käyttämään sodassa" JOTEN LAUSE ON EDELLEENKIN ÄLYTÖN! Voimme tietenkin varustaa armeijamme vain harjanvarsilla, jolloin jos sitä kirottua sotaa ei tulekaan niin varsilla on kuitenkin käyttöä! Se voi kuitenkin vaikuttaa ikävästi varusmiesarmeijan palverlusmotivaatioon. Talvisodan kynnyksellä joku suomalainen ministeri kerkisi kiittelemään, että oli hyvä kun ei hankittu kalustoa, joka kuitenkin vanhenee. Sodan aikana lausuntoa kirottiin katkerasti.
"Ei myöskään tiedetä, olisiko ohjukset hävittäjiä parempia."
Koskaan ei tiedetä mitään varmaa, muytta yleensä hankinnat perustuvat aiempien sotien (maailmalla) tuottamiin kokemuksiin!
Varmaa vain on se, ettei sodan jo sytyttyä enää kalustoa saada mistään.
"En ole stallari,"
Sitten erehdyin. Pahoitteluni.