Levada-tutkimuslaitoksen tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa eli 66 prosenttia kuvaili kommunismin loppua ja vuoden 1991 tapahtumia valitettaviksi. Luku on korkeimmalla tasollaan vuoden 2004 jälkeen.
Presidentti Vladimir Putinin lausuntojen arvioidaan vaikuttaneen kansan historiakäsityksiin. Putin totesi vuonna 2005 Neuvostoliiton romahduksen olleen ”1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi”. Hän on myös useaan otteeseen kehunut neuvostojärjestelmän saavutuksia ja vähätellyt kommunismin aikaisia vainoja ja sortotoimenpiteitä.
Vladimir Putinilta kysyttiin maaliskuussa, minkä yksittäisen asian hän haluaisi muuttaa maansa historiassa. Presidentti mainitsi jälleen Neuvostoliiton hajoamisen.
https://www.verkkouutiset.fi/venajalla-ennatysmaara-pitaa-neuvostoliiton-kaatumista-katastrofina/
Presidentti Vladimir Putinin lausuntojen arvioidaan vaikuttaneen kansan historiakäsityksiin. Putin totesi vuonna 2005 Neuvostoliiton romahduksen olleen ”1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi”. Hän on myös useaan otteeseen kehunut neuvostojärjestelmän saavutuksia ja vähätellyt kommunismin aikaisia vainoja ja sortotoimenpiteitä.
Vladimir Putinilta kysyttiin maaliskuussa, minkä yksittäisen asian hän haluaisi muuttaa maansa historiassa. Presidentti mainitsi jälleen Neuvostoliiton hajoamisen.
https://www.verkkouutiset.fi/venajalla-ennatysmaara-pitaa-neuvostoliiton-kaatumista-katastrofina/
Vastaukset 21
Vanhimmat
Venäjän kannattaisi sulkea rajat ja siirtyä kommunismiin.
Onhan se Suomellekin vakava uhka jos Putinin tavoite on yhdistää Neuvostoliittoon kuuluneet maat Venäjän vallan alle.
Baltian maiden valtaaminen ei onnistu ilman että maat eristetään lännestä valtaamalla osia Ruotsista ja Suomesta ja Suwalkin käytävän Puolan ja Liettuan rajalla. Natoa estetään niin tuomasta apujoukkoja Baltiaan.
Valtaamalla nopeasti Baltian maat Venäjä asettaisi Naton tapahtuneen tosiasian eteen kuten Krimin valtauksella.
”Venäjän johtajat uskovat, että heille tarjoutuu enemmin tai myöhemmin mahdollisuus liittyä nykyjärjestyksen haastavaan koalitioon. Sitä odotellessa Venäjän armeija on riittävän kyvykäs voittaakseen minkä tahansa Euroopan Unioniin tai Natoon kuuluvista lähinaapureistaan, jos ne saadaan eristettyä. Toistaiseksi tämä naapurusto pysyy Venäjän sotilasstrategian kohteena.”
Gresselin mukaan Venäjän armeijan tarkoitus ei ole maanpuolustus. Esimerkkinä hän luettelee Venäjän viimeaikaisia sotaharjoituksia ja niiden tavoitteita. Sotaharjoituksien kohteena ovat olleet usein Suomi ja Baltian maat.
Jo ensimmäisissä uudistusohjelman aloittamisen jälkeisissä Zapad 2009 -harjoituksissa Venäjä harjoitteli nopeaa iskua Puolaan ja Baltian maihin. Iskujen osana suoritettiin simuloituja paikallisia ydiniskuja viholliskohteisiin.
Gresselin mukaan samanlaiset toimet toistuivat myös Kaukasus 2009- ja Ladoga 2009 -harjoituksissa. Niistä jälkimmäisessä harjoiteltiin hyökkäyksiä Baltiaan ja Suomeen.
Toimintaa laajennettiin entisestään Ladoga 2012 -harjoituksissa, joita Gressel luonnehtii ”2000-luvun toisinnoksi talvisodasta”.
”Venäjän Baltian maiden ja Suomen väliset rajat otettiin hypoteettiseksi etulinjaksi. Tämä jättää hyvin vähän sijaa mielikuvitukselle, kun on kyse venäläisen sotasuunnittelun viimesijaisista tavoitteista”, Gustav Gressel kirjoittaa.
”Vaikkei Venäjän hyökkäys Skandinaviaa, Baltian maita tai Puolaa vastaan olekaan todennäköinen, arvioi Venäjän selvästi tällaisen hyökkäyksen onnistumisen mahdollisuuksia ja kehittää sen vaatimia valmiuksia”, kirjoittaa Gustav Gressel.
Gressel toteaa, että Venäjällä on tiedostettu EU:n tai Naton alueelle tunkeutumisen poliittiset riskit. Vaikka yhtenäisyys suojaakin Venäjän yksinäisinä verrattain heikkoja naapureita, on se myös saanut Venäjän kehittämään ydinasedoktriiniaan.
Gresselin mukaan Venäjän käsitykset siitä, milloin ydinaseita voidaan käyttää, ovat vapautuneet merkittävästi sitten Neuvostoliiton romahduksen. Kaikkein huolestuttavimpana kehityskulkuna hän pitää ajatusta niin kutsutusta ”eskalaation purkavasta ydinaseiden käytöstä”.
Tällä tarkoitetaan nopeaa rajattua ydiniskua, jonka tarkoituksena on ehkäistä Naton puuttuminen konfliktiin, jossa Venäjä on osapuolena. Venäjän doktriinin mukaan isku pakottaisi Naton tulemaan neuvottelupöytään hakemaan poliittista ratkaisua, koska toinen vaihtoehto olisi täysimittaisen ydinsodan aloittaminen. Tähän Naton ei taas uskota olevan valmis esimerkiksi yksittäisen Itä-Euroopan tai Baltian maan vuoksi.
https://www.verkkouutiset.fi/nain-lansi-aliarvioi-venajan-armeijan-uudistukset-harjoituksien-kohteena-usein-suomi-42066/
Rauhaa palvelisi, jos Putin antaisi lausunnon, että oli hyvä asia, että Neuvostoliitto hajosi ja sen alistamat maat vapautuivat hirveästä kommunistidiktatuurista.
Venäjä ei halua rakentaa mitään Suur-Venäjää. Meille riittää nykyinen alueemme. Olkaa huoletta rakkaat naapurimme.
”Venäläisten enemmistö kaipaa Neuvostoliittoa takaisin”
Jo pelkkä avaus on virheellinen? Ei kansalaisilta kysytty, että ’haluavatko he Neuvostoliiton takaisin’? Heiltä kysyttiin, että ’pitivätkö he vuoden 1991 romahdusta haitallisena’? Eli kaksi eri asiaa?
Neuvostoliiton pystyssä pysyminen edellytti suljettua yhteiskuntaa, yhtä puoluetta ja mediaa sekä matkustuskieltoa! Kansalaisille kerrottiin, että jos meillä on niukkaa on lännessä kaikki huonommin! Elintaso on matalampi ja kaikkialla on vain lakkoja ja työttömyyttä! Neukkuvaltuuskuntia valistettiin Suomeen tullessa, että kaikilla lännessä on sukupuolitauti!
Venäjän kansalaisista on melkoinen osa jo KÄYNYT lännessä ja kertoneet yleisesti näkemästään! Neukun kaltaiseen suljettuun pulloyhteoskuntaan on enää mahdoton palata takaisin vaikka Putte-possu sitä yrittääkin!
Höpohöpö. 36 prosenttia venäläisistä sanoi kaipaavansa suurvaltaan kuulumisen tunnetta joka kansalla oli Neuvostoliiton aikana.
Tunnetta ei voi saavuttaa uudestaan muuten kuin alistamalla Neuvostoliittoon kuuluneet maat Venäjän vallan alle.
Tämä Suur-Venäjän tavoittelu muodostaa uhan Venäjän naapurimaille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Izborskin_klubi
"Jo pelkkä avaus on virheellinen? "
Ei ole. Neuvostoliittoa sinänsä ei tietenkään voi millään palauttaa mutta venäläiset kaipaavat siihen liittämiään asioita takaisin.
Kuten tunnetta kuulumisesta suurvaltaan.
Venäläiset kaipaa takaisin Neuvostoliittoa ilman kommunismia. Siitä Putinin tavoittelemassa Euraasian liitossa olisi kyse.
Mutta Ukraina kieltäytyi liittymästä ja sitä alettiin ankarasti painostaa alistumaan Venäjän tahtoon.
”Höpohöpö. 36 prosenttia venäläisistä sanoi kaipaavansa suurvaltaan kuulumisen tunnetta joka kansalla oli Neuvostoliiton aikana.”
Entä sitten! Siinäkään ei vastattu kysymykseen, että ’haluatko Neuvostoliiton takaisin?’
”Tunnetta ei voi saavuttaa uudestaan muuten kuin alistamalla Neuvostoliittoon kuuluneet maat Venäjän vallan alle.”
Voi olla, mutta gallupeja tulkitaan kysymysten ja vastausten perusteella eikä sepitetä itse lisää asioita mitä ei kysytty! Väittämä ”stallari valehtelee aina ” sen kuin vahvistuu!
”Tämä Suur-Venäjän tavoittelu muodostaa uhan Venäjän naapurimaille.”
Se n totta! Putin selkeästi tavoittelee jotain nykyrajoja suurempaa!
Demokratiaa ei naapurissa ole koskaan ollut, siksi ei yllätä kaipuu menneeseen. Kultaahan aika muistot Monessa neukkujärjestelmän ongelmat ovat toteutuneet, kuten lehdistön, kansalaisliikkeiden, rauhallisten mielenosoitusten vaikeutena. Suurten tuloerojen, eliitin etuoikeuksien ja korruption runsautena. Mitä jää jäljelle entisestä järjestelmästä jota haikaillaan on mielenkiintoista. Sen nähneenä ja kokeneena mieleen jäi tyhjät kaupat, pitkät jonot, yleinen ankeus, yhteiskeittiöt ja kova halu kuulla kuinka lännessä asutaan, koska omaan mediaan ei silloinkaan voinut luottaa.
Venäläishistorioitsija: Venäjä peittelee Stalinin rikoksia, Ukraina lähti avoimuuden tielle
Petrov kritisoi erityisesti Venäjän järjestelmää. Ensinnäkin arkistoihin pääsyä on voimakkaasti rajattu. Mutta nekin tapaukset, joista on runsaasti arkistotietoa ja historiantutkimusta, on onnistuttu jotenkin pitämään poissa laajan yleisön tietoisuudesta.
– Sepä se onkin kysymys. Miksi niin harvat ihmiset ymmärtävät, että Neuvostohallinto rakentui yksinomaan sorrolle, sorron pelolle ja pakkotyölle? Ihmiset eivät halua luopua mukavista kuvitelmista, jotka koskevat ristiriidatonta menneisyyttä; menneisyyttä, jota he muistelevat hyväksi. Stalin rikkoi johtamansa maan lakeja, mikä merkitsee sitä, että hän oli rikollinen ja siitä on vuoren verran todisteita. Mutta onko tämän pohjalta arvioitu juridisesti Neuvostohallintoa ja sen johtajia? Ei ole.
Kaikki maat ympärillämme ovat jo arvioineet uusiksi Neuvostoliiton menneisyyden, ja ainoastaan Venäjä ei tahdo sitä tehdä. Venäjä pitää kiinni Neuvostoliiton menneisyydestä ja näkee sen jonkinlaisena historiallisena inspiraationa. Tämä kertoo meidän juuttuneen menneisyyteen, ja Kreml tietää, miten käyttää hyväkseen tätä nostalgiaa. He lietsovat sitä antamalla meille satuja Neuvostoliiton suuruudesta ja kieltäytymällä julkaisemasta arkistoja.
https://yle.fi/uutiset/3-7946610
https://www.verkkouutiset.fi/vladimir-putin-epaonnistui-ukrainassa-se-pelasti-venajan/
Palattuaan vuonna 2012 takaisin presidentiksi Putin nosti ulkopolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi Ukrainan integroimisen Venäjään.
Tavoitteensa toteuttamisessa hän Treninin mukaan nojasi miltei yksinomaan presidentti Viktor Janukovytšiin ja tämän hallitukseen.
Putinin politiikka kärsikin vuoden 2014 aikana haaksirikon, kun Venäjä ei kyennyt estämään Janukovytšin syrjäyttämistä, vaan käänsi toimillaan ukrainalaisten enemmistön ystävistä vihollisiksi tavalla, joka on vaikeasti paikattavissa.
Putinin Ukraina-politiikan suurin virhe oli Treninin mukaan silmien ummistaminen yhdeltä keskeiseltä tosiseikalta: siltä, että poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen eliitti suuressa osassa Ukrainaa on uskonut kansalliseen itsenäisyyteen ja halunnut viedä loppuun ikivanhan poliittisen projektin – irrottautumisen Venäjän otteesta.
Kun Venäjä sitten kaappasi Krimin ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa selittäen, että se haluaa yhdistää ”venäläisen maailman”, ukrainalaisten vastareaktio oli tavattoman voimakas.
Venäjän Ukraina-erityissuhteen itse aiheutettu tärveltyminen saattaa hänen mukaansa kuitenkin vähitellen kääntyä myönteiseksi asiaksi myös Venäjän omalta kannalta. Kun Ukraina muuttuu ”pikkuveljestä” naapurimaaksi muiden joukossa, päättyy samalla vaihe, jossa venäläiset ovat yhä elätelleet toiveita entisten neuvostotasavaltojen palauttamisesta yhteen Venäjän johdolla.
Nyt Venäjän voi olla aiempaa helpompi edetä pois jälki-imperialistisesta tilastaan kohti venäläistä kansakuntaa, Trenin arvioi.
Venäjän jälki-imperialistinen tila näyttää valitettavasti kuitenkin vain pahenevan.
https://www.verkkouutiset.fi/venaja-painostaa-valko-venajaa-presidentilta-tyly-vastaus-kremlille/
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3409233-neuvostonostalgia-jarruttaa-venajan-kehitysta
Neuvostonostalgia jarruttaa Venäjän kehitystä
Johtavat ryhmät ovat kiinnostuneita ennen kaikkea siitä, että juuri ne voivat sanella politiikan ja talouden työjärjestyksen. Tämä työjärjestys ei näytä olevan suunnattu tulevaisuuteen, vaan menneeseen. Konservatismia on monella taholla, tavoissa hallita valtiota ja kehittää taloutta, Vladimir Gelman sanoo.
Hänen mukaansa neuvostonostalgia sopii tämän kanssa yhteen.
– Siihen liittyvä neuvostoaikaisten symbolien ja ideoiden uudelleenlämmitys sekä voimaperäinen valtiollinen propaganda ja ”tarkka-ampujamaisesti” tapahtuva puuttuminen vallanpitäjien vastustajien tekemisiin.
Nostalgia ei ole vain vallanpitäjien ylläpitämää. Gelmanin mukaan monet venäläiset ovat toistaiseksi valmiit jopa hillitsemään muita haaveitaan pitääkseen yllä myyttejä menneestä ihanuudesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nostalgia
Nostalgia tarkoittaa menneen ikävöintiä, kaihoa ja haikeutta.[1] Nostalgiaan liittyy usein menneen aikakauden ihannointia. Sananmukainen merkitys sanalle nostalgia on koti-ikävä, kotimaan kaipuu. Se on johdettu kreikan kielen sanoista nostos, kotiinpaluu ja algos, tuska.
Neuvostoliittoa kaivataan takaisin vaikka tajutaan että se ei ole mahdollista.
Voi ryssä rukka mikä tilanne.
Haluais niin saatanasti olla taas suuri ja mahtava.
- vaan kun ei enää ole suuri ja mahtava.
"kaksi kolmasosaa eli 66 prosenttia kuvaili kommunismin loppua ja vuoden 1991 tapahtumia valitettaviksi"
Jokainen osa varmasti tehdä tuosta selkeät johtopäätöksensä.
Muistuttaa saksalaisten haikailua Weimarin tasavallan aikana.
Ja mihin se johtikaan.
Putin-Jugend marssii jo. Putin lohduttaa kansaa että ydinsodassa kuolleet venäläiset menevät taivaaseen.
Jos historiaa enää kohta kirjoitetaan pallollamme niin kirotaan ettei Putinia pysäytetty kun se oli mahdollista.
Edes jälkiviisaudella on hankala kuvitella keinoa, jolla Stalin ja Hitler olisi voitu pysäyttää ajoissa. Ilman muuta Putinin katoaminen poistaisi tämän raskaasti painavan epävarmuuden olotilan.
Hitlerin pysäyttäminen oli monella suunnitelmissa ja kerrankin ihan minuuteista kiinni. Kuin jännäriä lukisi kun lukee tätä osaa historiasta.
Mutta miten se sanonta menikään: Saatana suojelee omiaan (kunnes ei enää tarvitse)