Mikä Suomen ulkopolitiikassa nyt sitten on niin kauhean pielessä ?
Nato jäsenyyskö porun ainoa aihe ?
Vai YK:n roolin puolustaminen ?
Selkeitä vastauksia kiitos !
nimim. asiasta ihan pihalla
Nato jäsenyyskö porun ainoa aihe ?
Vai YK:n roolin puolustaminen ?
Selkeitä vastauksia kiitos !
nimim. asiasta ihan pihalla
Vastaukset 26
Vanhimmat
Suomen tilanteessa mättää eräiden etupiirien mukaan se että vaikka Suomi on käytännöllisesti katsoen amerikkalaisomistuksessa, maata ei ole natotettu eivätkä amerikkalaiset asekauppiaat ole vielä päässeet osingoille.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Ajastaan jääneet natottajat haluavat puhua vielä liittoutumisesta, kun todellinen ongelmana on se ettei käytännössä enää ole "isänmaata" joka johonkin liittoutuisi.
Syynä ulkopolitiikan väitettyihin kamaluuksiin
on ainoastaan se,ettei kokoomus viiteryhmineen
(EVA ym..) ole vaikuttamassa hallituksen
politiikkaan. Päälinjat ovat edelleen samat
kuin silloin kun KEPU oli puolestaan oppositiossa.
Kauna kohdistetaan nyt entiseen kumppaniin=
demarit ja entiseen ulkoministeri Haloseen,joka
silloin kelpasi kokoomukselle.
Siis kokoomuksen kenkkuilua ja turhautumista.
Suomi on ajautunut poliittiseksi kääpiöksi oltuaan merkittävä tekijä niin EU:ssa kuin laajemminkin.
Koiviston ja Ahtisaaren aikana USA:n ja Venäjän johtajien tapaamisia briiffattiin suomalaisten toimesta ja kokouksia pidettiin Helsingissä.
Kuvaavaa on että nyt Ruotsin pääministeri sai pitkän puheenvuoron EU:ssa Bushin vierailun yhteydessä, Halonen sai keskustella minuutin Bushin kravatista. Venäjän ja USA:n johtajat tapaavat Slovakiassa.
Suomalaiset ovat kelvanneet välittäjiksi erilaisiin kriiseihin, välittäjinä ovat toimineet mm. Holkeri, Rehn ja Ahtisaari. Kukaan nykypolitiikoista ei kelpaa tärkeisiin kansainvälisiin tehtäviin, Lipposta lukuunottamatta. Globalisaatiohömppä- työryhmä sai kelvata Haloselle.
Johtajamme puuhastelevat maamiinojen kieltämisen ym. omia etujamme heikentävien asioiden parissa, unohtaen täysin maan kokonaisedun.
Maamme kokonaisetu pitää sisällään hyvät suhteet Venäjään ja USA:han sekä eturivin paikan EU:ssa. Nato ei ole välttämätön, mutta ei poissuljettukaan.
Toisaalta Nato jäsenyys tulee ainoaksi uskottavan puolustuksen vaihtoehdoksi kun maamiinat poistetaan ja Kääriäinen saa varuskuntien määrän ja asevelvollisuusarmeijan supistettua.
Jopa kepulehdistö on huomannut missä mennään ja yhtyy arvosteluun:
"Presidentti Ahtisaaren toimiston työtä tuettava - 24.02.2005 00:01
Kun Martti Ahtisaari jätti tasavallan presidentin tehtävät, hän uudisti valtiollista kulttuuria. Hän ei tyytynyt harvakseltaan urahtelevan senioripresidentin tuoliin, vaan hän suostui muutaman arvostetun pörssiyrityksen hallituksen jäseneksi ja perusti toimiston, jonka palvelukseen hän pestasi nuoria turvallisuuspolitiikan kykyjä. Tämä toimisto tunnetaan nyt Crisis Management Initiativen (CMI:n) nimellä. Näinä viikkoina CMI on kunnostautunut rauhan hakemisessa Indonesian hallituksen ja Acehin alueen selkkaukseen.
Hallituksen puheenjohtajana työskentelevä Ahtisaari on saanut rahoituksen CMI:n yhdistykselle useista kansainvälisistä lähteistä. Ahtisaari on aktiivinen persoona monissa järjestöissä. Ne ovat ovat tukeneet taloudellisesti Ahtisaaren taustatoimistoa, kiitokseksi presidentin palkattomasta työstä, ja näin presidentille läheisen yksikön taloudellinen kapasiteetti on varmistettu.
Ahtisaari on matkannut ulkomailla jopa kaksisataa päivää vuodessa. Hän tuntee keskeiset turvallisuuspolitiikan vaikuttajat. Ahtisaari lienee edelleen parhaimmin maailmanpolitiikasta informoitu suomalainen. Hänen yhteytensä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeriin Kofi Annaniin on jatkuva. Hän pääsihteerin luottomies, joka on monesti kutsuttu vaikeiden solmujen avaajaksi.
Nyt presidentti hiljentää matkaajan tahtiaan ymmärrettävistä syistä. Näin myös CMI:n rahoitus kaipaa järjestelyjä. Se haki viime syksynä avustusta eduskunnalta, mutta päätös oli ”ei”, sillä ulkoministeriö harasi vastaan.
Pääministeri Matti Vanhasen kabinetti tuskin on kovin perusteellisesti harkinnut CMI:n tilaa ja merkitystä. Asia lienee ollut ulkoministeri Erkki Tuomiojan yksinomaisella vastuulla. Ehkä myös hän on sivuuttanut hakemuksen turhan vähäisellä harkinnalla.
CMI:n kaltainen toiminta tukee Suomen ulkopoliittista arvostettua roolia. CMI on yksityinen organisaatio, jonka työstä viranomaiset eivät ole vastuullisia, mutta sen työn hyödyllisyys on kiistaton. Sitä paitsi on selvää, että tasavallan presidenttinä toimineen valtiomiehen paimentama organisaatio toimii kansallisen etumme mukaisesti. Muihin olettamuksiin ei ole pienintäkään aihetta.
Valtio rahoittaa lukemattomia vapaita kansalaisjärjestöjä ja mielipidesuuntia. Näin se kunnioittaa moniarvoisuutta ja kansanvaltaista ajattelua. CMI on työllään ansainnut valtion jatkorahoituksen. CMI täydentää ulkoasiainhallinnon ja virallisten vastuuhenkilöiden saavutuksia. Ristiriitaisuuksia ei ole. Eikä perusteita oikeutettuun mustasukkaisuuteen löydy, joten hallituksen ja eduskunnan pitäisi asennoitua suotuisasti CMI:n turvaamiseen.
Keskisuomalaisen I pääkirjoitus 24.2.2005"
Mikä on huonontanut Suomen suhteet USA:han, Venäjään ja EU:un ? Miten asia korjataan ?
...
...se, ettei ulkopolitiikasta keskustella avoimesti ja oikeilla sanoilla eikä myönnetä sitä, että nyt on linjan tarkistamisen tarve ja tästä tarkistuksesta vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä jopa kaikkien puolueiden sisälläkin.
EU:n suhteen tarkistuksilla on jo kiire, Nato-päätös joutaa odottaa, mutta seuraavan presidentin kaudella 2006-2012 ja seuraavan eduskunnan kaudella 2007-2011 tulevat päätökset eteen.
Tästä syystä tarvitaan avointa keskustelua ulkopolitiikassa, jossa mättää ainoastaan se, että kriittinen keskustelu yritetään tukahduttaa.
Pahiten mättää se, että puhutaan sisällyksettömistä käsitteistä kuten liittoutuminen vs. liittoutumattomuus, vaikka pitäisi puhua täysin sisällyksettömäksi muuttuneesta isänmaallisuudesta.
Mitä tarkistuksia tarkoitat ?
...
Rauhanturvalakiin tehtäviä tarkistuksia, joita mm. puolustusvoimien komentaja tarvitsee, että EU:n valmiusjoukkojen Suomen osaston koulutus päästään kunnolla aloittamaan.
Tässähän on kyse mm. niistä tarkistuksista, jotka oikeuttavat joukkojen lähettämiseen ja itsepuolustuksen lisäksi myös kulloisenkin toimintavaltion siviilien puolustamiseen.
Toisin sanoen, silloin kun Suomi on mukana EU:ssa päättämässä joukkojen toiminnasta pitää Suomellekin riittää EU:n mandaatti. Vai haluammeko, että EU:n ulkopuoliset maat YK:ssa saavat veto-oikeuden EU:n päätöksiin?
Ja aseen käyttöoikeus tulisi laajentaa vain sotilaiden omasta itsepuolustuksesta niiden siviilien puolstamiseen, joita puolustamaan joukot mahdollisesti aikanaan joudutaan lähettämään.
Tarpeellisia tarkistuksia, joista vallitsee erimielisyyttä ainakin SDP:n ja keskustan sisällä.
Katainen on kunnallisvaali menestyksen nostattamassa humalassa.
Kuten jokainen tietää humala on olotila,joka saa monen luulemaan itsestään suuria.
Kataisen kunnallisvaalihumala on saattanut hänet olotilaan, jossa hän luulee ymmärtävänsä jotain ulkopolitiikasta.
Puoluetoimiston väki on yrittänyt,ikäänkuin vaivihkaa saada Kataista selviämään.
Tulokset eivät kuulemma vielä ainakaan ole mitenkään rohkaisevia.
Ovat vissiin laittaneet puoluetoimiston seinälle Kokoomuksen jäsenkortilla avattavan kullatun kaapin.
Saamieni luotettavien tietojen mukaan kun oven avaa. paljastuu kullatuin kirjaimin tekstattu otsikko.
KOKOOMUSLAISET ULKOMINITERIT JA MUUT ULKOPOLIITTISET VAIKUTTAJAN VUOSINA 1955-2005.
Sen alapuolella tyhjä A-4 arkki nitropurkki ja lasi kylmää vettä.
Kuulemma joku oli laittanut oven ulkopuolelle liimalapun jossa lukee. EI HEIKKOHERMOISILLE.
...
Katainen saa laajaa ja arvovaltaista kannatusta näkemyksilleen ulkopolitiikkamme tilasta sekä kotimaasta että ulkomailta, mutta kuka puolustaa Halosen & Tuomiojan linjaa - vain Keskusta.
Olen sama mieltä Kataisesta. Mies on hyvä puheenjohtaja kokoomukselle tässä tilanteessa ja on ottanut esiin aivan oikeita kysymyksiä.
Kysymys on siitä, että "isänmaalliset" rahamiehet, kuten nuo Ehrnroothit, haluavat tienata lisää rahaa. Raha on heidän todellinen isänmaansa. Nämä heppulit uskovat, että Bushia ja Natoa nuoleskelemalla tämä olisi mahdollista. Kokoomuslaiset on mukana osittain hölmöyttään.
Tässä totuus näin lyhykäisyydessään.
Tiedätkö, mitä raha tuo - hyvinvointia. Hyvinvointivaltiota siis ei ole olemassa ilman -rahaa.
Vapaassa markkinataloudessa JOKAISELLA on mahdollisuus rahanansaintaan. Jos joku Ehrnrooth onnistuu asiassa paremmin kuin Sinä, niin ei kai se Enrnroothin vika ole, vaan Sinun.
Lainsäädäntö,verotus ja julkiset palvelut, kuten koulutus, huolehtivat siitä että ääri-ilmiöitä ei Suomessa pääse syntymään varallisuuden suhteen - meillä ei ole upporikkaita eikä köyhyysloukun alapuolella olevia. Mutta kateellisia valittajia kansastamme löytyy aina.
Kovin jäi laihaksi tuo konkretiapuoli näissä vastauksissa. Ei kai tässä sitten suurempaa kriisiä ole olemassakaan.
Oppositiopolitiikka on mielikuvilla pelaamista. Ei siinä konkretiaa tarvita.
Anteeksi että jäi vastaamatta alkuperäiseen kysymykseesi, kun piti jollekin pikkuvintiölle noteerata ylempänä vähän elämän pelisääntöjä.
Ulkopolitiikassa meillä on ongelma: Halosen-Tuomiojan linja. Tämä 70-luvun hippipari pyrkii rakentamaan kahteen pekkaan maailmanrauhaa käsikassarinaan YK.
Tämä sinällään yksinkertainen,idealistinen haavekuva tuo seuraavat ongelmat mukanaan:
- Suomen presidentin ja ulkoministerin edellistä ensisijaisempi tehtävä on kuitenkin Suomen turvallisuuden varmistaminen kaikissa maailmanpolitiikan eri tilanteissa.
- Halonen ja Tuomioja eivät vakuuta edes YK:n pikkuisia alajärjestöjä, koska YK:tä pyörittävät kaksi isoa tekijää: sen toimintaan rahaa antavat suurvallat sekä vastavuoroisuuden nimessä kolmannen maailman nousevat valtiot.
- Halonen ja Tuomioja ovat useita kertoja syyllistyneet joko tahattomaan tai tahalliseen toisen valtion mollaamiseen, lähinnä USA:n. Tästä tämänhetkinen maailmanpolitiikkaa johtava USA ei tietenkään tykkää, ja sen saamme kokea poisjääntinä isoista neuvottelupöydistä ja ettemme saa suuria kauppoja esim. Irakissa ja muissa jälleenrakentamiskohteissa.
- Suomen sijainti suuren itänaapurin kyljessä, jossa poliittinen tilanne ei ole vieläkään rauhoittunut ja jonka pidemmän tähtäimen poliittisia ambitioita emme enää saa selville YYA:n hengessä, on riskialtis tilanne, mitä tahansa maailmanrauhan tasapainossa tapahtuukaan lähinnä suurvaltojen tai hiljaa, mutta vääjäämättömästi länsimaihinkin siirtyvän terrorismin osalta.
Summa summarum: nykyiselle ulkomaanpolitiikan johdollamme eli Halonen/Tuomioja/Vanhanen ei ole realistista kuvaa tämän hetken tilanteesta ja riskeistä, ei ymmärrystä asemoida Suomen tilannetta em. skenaarioihin, joten päällä on edelleen ns. hippiajan uhittelutyyli "länsisuurvaltoja" kohtaan, kun sen sijaan pitäisi kiireesti luoda hyvät ja kestävät suhteet merkittävimpiin tämän hetken poliittisiin kenttiin maailmassa: USA, Venäjä, EU, NATO ja muut suurvallat.
Epärealismi, ymmärrättömyys, diplomaattinen osaamattomus ja systemaattinen pyrkimys hiljentää kaikki kritiikki kotoisissa medioissamme ovat tämän hetken ulkopolitiikan hoitomme pahimmat ongelmat. Voiko enää enempää mennä vikaan?
Tällä hetkellä ne jotka ovat maailmanparantajia, näkevät esim. USA:n nykyisen hallinnon kulissien taakse.
Maailmanparantajat ovat niitä, jotka tietävät parhaiten miten härskiä USA:n politiikka maailman öljyalueilla todellisuudessa on.
Maailmanparantajilla ei ole sinisiä eikä punaisia silmälaseja, joiden läpi ei näy se raaka tosiasia, että sotia on pantu pystyyn aseteollisuuden tarpeita varten. Eikä se että niitä rahoitetaan myös valloitetuilla alueilla tapahtuvalla huumeviljelyllä.
Sen sijaan nämä usaihanteelliset propagandistit ovat valmiita nielemään minkä bushilaisen ylevän valheen tahansa. Se tapahtuu muka "hyvien suhteiden" nimissä. On huvittavaa kun juuri nämä EVA:n, lipposdemareiden ja Kokoomuksen miehet nimittävät itseään "realisteiksi". Yhteensä näitä natoon-hinnalla-millä-hyvänsä -tyyppejä on kuitenkin Suomessa vain kourallinen.
Maailman ihmiset eivät ole ihan samanlaisia "realisteja" kuin amerikkalaiset sotahaukat. 60% maailman ihmisistä pitää Bushia suurimpana uhkana maailmanrauhalle.
Maailman ihmiset ovat maailmanparantajia. Joka heidät ottaa huomioon, on oikea realisti. Rikkaan miehen taloudellinen etu ei ole "taloudellinen realiteetti".
Realismiin pohjautuva päätöksenteko huomioiden päätösten välittömät ja välilliset vaikutukset ei ole missään vaiheessa propagandaa, vaan sitä harjoittaa se, joka asiaa muuksi väittää.
Kansojen hyvinvoinnin edistäminen ja rauhanrakentaminen maailmassa ovat ihmisarvoja kunnioittavaa aatetta, johon soisi yhtyvän koko maailmankansan, mutta ne jotka väittävät tätäkin propagandistiseksi välistävedoksi, syyllistyykin siihen itse.
Mitä enemmän jatkat tämän asian huopaamista, sitä syvemmälle uppoat itse siihen, mistä muita nyt syyttelet: haukut vain muita, etenkin Bushia, muttet osoita mitään ideoita, joilla rauhan ja hyvinvoinnin tavoitteet toteutuisivat - sitä Bushkin kuitenkin etupäässä ajaa, vain toisin keinoin kuin mistä Sinä satut tykkäämään.
siirtymällä kokoomuksen linjoille.
Ote Kokoomus-puolueen puheenjohtajan Jyrki Kataisen puheesta Paasikivi-seurassa 16.2.2005 koskien ulkopolitiikkaa:
"2. Ulkopolitiikan kolmijako
- Viimeaikaisessa keskustelussa minua on eniten häirinnyt se, että hallituksen ja presidentin taholta pyritään väittämään, ettei mikään ole muuttunut viime vuosien aikana, eli hallituksen vaihdoksen yhteydessä.
- Tämä on erikoinen näkökulma. Koska ulkopolitiikka ei ole immuuni ihmisten ja puolueiden tahdolle, arvostuksille ja maailmankatsomuksille on luonnollista, että henkilöiden ja puolueiden vaihtuminen vaikuttavat myös politiikka sisältöön.
- Tämä siitäkin huolimatta, että meillä on hyvänä pyrkimyksen toimia ennakoitavasti, eikä suunnan muutokset ole dramaattisia hallitusten vaihtuessa.
- Mielestäni oikea kysymys muutoksen arvioimiseksi on se, harjoitammeko nyt samanlaista EU- ja ulkopolitiikkaa kuin Lipposen hallitusten aikana ja eikö todellakaan mikään ole muuttunut. Täsmennettynä, onko Suomi samanlainen toimija EU:ssa kuin aiemmin ja onko suhteemme Yhdysvaltoihin edelleen samanlaiset kuin aiemmin.
- Virallinen vastaus on, että maamme suhteet ovat hyvässä kunnossa. Päinvastaista on vaikea osoittaa. Sen sijaan on helppo kuulla kritiikkiä, joka tulee asiantuntijoiden ja Suomen toimintaa ammatikseen seuraavien taholta.
- Kun kerran muutos on ilmeinen, luulisi hallituksen olevan muuttuneesta linjasta ylpeä ja kertovan siitä avoimesti.
- Olen pyrkinyt kuvaamaan erilaisia suhtautumistapoja ulkopolitiikkaan soveltaen professori Harto Hakoviran jaottelua, jossa maamme keskeisissä puolueissa esiintyvät ulkopoliittiset suuntaukset jaetaan impivaaralaisuuteen, globalismiin ja eurooppalaiseen realismiin.
- Impivaaralainen näkökulma yliarvioi Suomen ja muiden kansallisvaltioiden kyvyn ratkoa keskeisiä haasteita ja ongelmia ilman tehokkaasti toimivaa ylikansallista päätöksentekoa ja toimintakykyä. Impivaaralaiset vastustivat Suomen EY- ja EMU –jäsenyyttä ja suhtautuvat edelleen epäillen unionin tiivistämiseen. Tämä näkyy mm. keskustelussa yhteisestä puolustuksesta.
- Globalistien maailmankuva menee arviossaan liian pitkälle. He uskovat, että maailmaa yhdistävät yhteiset edut ja ongelmat, jotka kaikki voidaan ratkaista globaaleissa instituutioissa. Globalistien näkökulma heijastuu Suomen voimakkaaseen panostukseen globaalin hallinnan kehittämiseen yhteistyössä maamme kannalta vähemmän keskeisten valtioiden kanssa. Se näkyy keskustelussa rauhanturvalaista.
- Globalistit ohittavat analyysissään maailman valtiokeskeisyyden, suurvaltojen merkityksen ja voimapolitiikan. Ne ovat kuitenkin edelleen kansainvälisen järjestelmän keskeisiä elementtejä. Tämän lisäksi on aivan oleellista arvioida kuinka kylmän sodan jälkeinen muutos yksinapaiseen eli yhden suurvallan johtamaan maailmaan tulisi huomioida Suomen ulkopolitiikassa ja ennen kaikkea suhteessa Yhdysvaltoihin. Tämä analyysi tuntuu olevan globalisteille monista syistä vastenmielinen.
- Vaihtoehdoksi näille suuntauksille olen tarjonnut eurooppalaista realismia. Näen, että Suomen kansallinen etu on sidoksissa EU:n toimintakykyyn ja kehitykseen.
- Globaalin kehityksen hallinanna välineiden luominen on tärkeää, mutta se pitää perustua realistiseen käsitykseen valtioiden, suurvallan, EU:n ja globaalien instituutioiden toiminnasta.
- Ulkopolitiikkamme linjanmäärittelyn taustaksi on luotava katse tulevaisuuteen. Keskeisiä globaaleja trendejä on tarkasteltava realistisesti eurooppalaisesta näkökulmasta."
=> Voitko täsmentää, mikä kohta edellämainitusta "Kokoomuksen linjasta" voi viedä meidät vielä nykyistä pahempaan tilanteeseen? Vai voitko tuoda pöytään kenties muita näitä "Kokoomuksen linjoja", joita Kokoomus on todistettavasti "julistanut" jossain?
Tuo mättää ulkopolitiikassamme! (Otsikko kertoo kaiken)