Muualla Euroopassa peruskoulussa luettavien vieraiden kielten määrä on keskimäärin 1 - 1,9 ja Suomessa se on 2,2.
Pakkoruotsin puolustajat vaativat, että meidän oppilaittemme pitäisi pystyä nostamaan merkittävästi kieltenopiskelun määrää samalla kun myös asiaosaamista ja matemaattista osaamista pitäisi nostaa. Tämö ei ole reslismia.
Pakkoruotsin varhaistus tulee kieltenopettajien omienkin arvioiden mukaan entisestään karsimaan kahta A-kieltä opiskelevien joukkoa.
Lukiossa ainereaalin (vaatii paljon enemmän syventämistä kuin vanha reaali) ja kovenevien pääsykokeiden paineessa lisäkielten opiskelu vähenee (koska muuten oppilaat heikentävät omia mahdollisuuksiaan saada hyvä paperit ja pyrkiä jatkoon ja tämän myöntävät myös kieltenopettajat),
Yliopistot eivät halua palkita pyrittäessä kielistä vaan fysiikasta ja matematiikasta, syystä.
Kielet eivät voi olla jatkossa se keskeisin aines koulutuksessa.
Pakkoruotsin puolustajat vaativat, että meidän oppilaittemme pitäisi pystyä nostamaan merkittävästi kieltenopiskelun määrää samalla kun myös asiaosaamista ja matemaattista osaamista pitäisi nostaa. Tämö ei ole reslismia.
Pakkoruotsin varhaistus tulee kieltenopettajien omienkin arvioiden mukaan entisestään karsimaan kahta A-kieltä opiskelevien joukkoa.
Lukiossa ainereaalin (vaatii paljon enemmän syventämistä kuin vanha reaali) ja kovenevien pääsykokeiden paineessa lisäkielten opiskelu vähenee (koska muuten oppilaat heikentävät omia mahdollisuuksiaan saada hyvä paperit ja pyrkiä jatkoon ja tämän myöntävät myös kieltenopettajat),
Yliopistot eivät halua palkita pyrittäessä kielistä vaan fysiikasta ja matematiikasta, syystä.
Kielet eivät voi olla jatkossa se keskeisin aines koulutuksessa.
Vastaukset 151
Vanhimmat
Väite:+"90-luvulla+kieliä+opiskeltiin+paljon+enemmän."
Monissa EU:n maissa kielten osaaminen on ollut viime vuosiin saakka heikkoa, ellei peräti surkeaa. Tästäkö mallia Suomeen? Ehei, olemme valovuosien päässä monista maista mitä tulee kielten osaamiseen.
En voi ymmärtää, että te "kieliaktiivit" haette aina mallinne muualta (= heikommista maista), ettekä tajua, että juuri Suomen peruskoulu on valittu maailman parhaaksi.
Joka maassa koulutuksella on omat haasteensa, meillä turha kielipainotus ja pakkoruotsi.
Vaikka Suomen peruskoulusta käydään katsomassa mallia, mikään taho ei ole ollut innostunut pakkovähemmistökielen opinnoista. ;)
Jos yksi kieli on pakollinen, ja yksi kieli on vapaasti valittava pakollinen, niin eihän se eroa millään tavalla EU:n suosituksesta kahdesta pakollisesta vieraasta kielestä. Kaikissa maissa on 1-2- pakkokieltä. Miksi te kieliaktiivit haluatte koko ajan helpottaa koulunkäyntiä, kun helpotukset eivät ole tuoneet toivottavaa tulosta, van tulokset ovat kääntyneet laskuun niin kielissä kuin matikassa? Mikä on tavoitteenne? Ettekö haluaisi lukea kuin pelkkää englantia, sekö on päätavoitteenne?
Jos pakollinen kieli on englanti ja sen rinnalla yksi vapaasti valittava, josta tarvittaessa saa vapautuksen, niin wau, sehän olisi hienoa!
Meillä ei vaan ole niin, eihän. ;)
Det är svårt att sparka fart i folk som har vant sig vid att det är tillräckligt med att ligga på sofflocket i värmen och motta allmosor.
Älä unohda, että provoillessasikin edustat täällä ruotsinkielisiä ja nyt kyllä vedät niin halveksivaa tekstiä, että likaat muitten ruotsinkielisten maineen.
Jos joku oppilas ei selviä normaalista koulunkäynnistä, niin hän saa tukiopetusta. Eikö se mielestäsi ole hienoa? Meillä on nämä asiat hyvin järjestetty.
Pakkoruotsi syö myös tukiopetusresurssia kohtuuttomasti. Tukiopetus pitäisi kohdentaa äidinkieleen, matematiikkaan ja englantiin - ei ruotsiin!
Heikko ruotsi estää jatko-opinnot, kun toisella asteella ei enää tukiopetusta saa ja vapautusta ei anneta, kun peruskoulun ruotsi on suoritettu.
Miksi yleistät yhden provoilijan edustamaan kaikkia ruotsinkielisiä?
"Pakkoruotsi syö myös tukiopetusresurssia kohtuuttomasti. Tukiopetus pitäisi kohdentaa äidinkieleen, matematiikkaan ja englantiin - ei ruotsiin!"
Kuulehan, oppilas jolla on vitonen ruotsissa, saa todennäköisesti tukiopetusta monessa muussakin aineessa. Ei se niin mene, että oppilaalla on ruotsissa vitonen ja hän pärjäisi kyllä hienosti muissakin aineissa jos vain pakkoruotsi poistuisi.
Kuule, jos oppilaalla on vaikeuksia kielissä, parasta olisi keskittyä muuhun kuin ruotsiin. Silloin olisi mahdollisuus saada jatkoon toimiva kuelitaito. Säästettäisiin aikaa, voimia ja tukiopetusresurssia ilman pakkoruotsia.
"Silloin olisi mahdollisuus saada jatkoon toimiva kuelitaito. "
Ei sitä toimivaa kielitaitoa saada, jos koulu ei kiinnosta. Ratkaisu näihin ongelmiin on peruskoulun päättökoe.
Useimmissa kouluissa on päättökokeita, ns. valtakunnallisia kokeita - joko koulun tai kunnan tai ylempien opetuksen valvojien tilasmana. Ne vain skaalaavat oppilaat oletettuun normiin nähden ja helpottavat arviointia.
Millä tavoin ne tekisivät selvää oppimisvaikeuksista tai tasottaisivat taitoprofiileja?
Vai olisiko ratkaisu jättää yhä useampi vaille peruskoulun päättötodistusta tai jättää loputtomasti luokalleen ysillä?
Det är en persons åsikt det. Hur vet du ens vilket mitt modersmål är, då du kommer med dina påståenden?
Olet itse valintasi tehnyt kirjoittamalla ruotsiksi suomenkielisten kommenttien lomaan: jos haluat olla ruotsinkielinen, edustat ruotsinkielisiä - keitä me olemme sitä kyseenalaistamaan.
Så nu var det förbjudet att svara på plumpa påhopp? Tar sanningen alltid så hårt på er nätfennomaner att ert enda försvar ät "anmäl" knappen? Det är ett val det också, men bara för fega, då det inte rör sig om osakligheter och sådana skrivs endast av nätfennomaner.
Det var tydligen detta som var för mycket. En dels självkänsla är minst sagt bräcklig: Täällä saa kirjoittaa ruotsiksi ja suomeksi. Kirjoitan molemmilla, mutta en muilla, sillä se ei ole sallittua. Se, että sinä joudut tyytymään vain toiseen sallittuun ja palstan ulkopuolella vain yhteen, on aivan täysin oma ongelmasi - olet valintasi tehnyt.
Kielet ovat koulutuksen yksi peruspilareista. Yliopistoissa ja korkeakouluissa luetaan paljon kieliä.
Esko Valtaoja ei taida olla kielten opetuksen ammattilainen. Ja hän on vain yksi henkilö, miljoonien muiden joukossa, joka kertoo oman näkemyksensä kielten opinnoista.
Hänellä onkin asiaosaamista, jota oikeasti arvostetaan ja tarvitaan :)
Asiaosaaminen alasta riippumatta, kunhan arvostetaan, sellainen riittää näköjään guruksi kieliaktiiville. Tuollaisella perusteella ei onneksi koulujen opetusta ole aikoinaan suunniteltu.
Joka alan asiantuntijaksi ei Eskoa kannata tuputtaa, ei valtion asioita voi alkaa hoitamaan mutu tyylillä. Mielipiteitähän on jokaisella ties mistä.
Professori Valtaoja on juuri oikea ihminen arvioimaan teknistyvän yhteiskunnan tulevia koulutustarpeita.
Asiaosaamista on miljoonalla muullakin, ja heillä kaikilla ei siltikään ole tarvetta sanoa jotakin pakkoruotsista.
Ja miksi siteerata tunnettua henkilöä, miksi ei voi sanoa OMAA mielipidettä, OMIN sanoin?
Omin sanoin, kiitos: Miksette antaisi ihmisten itse päättää, luetaanko perheessä ruotsia vai ei?
Eikö kansa päätäkään tästä? Katso kielialoitetta, niin ehkä ymmärrät.
Kansan kielialoite tyrmättiin, ruotsinkieliset eri puolueissa vetivät jarrut kiinni.
Kysytään teiltä, miksette antaisi ihmisten itse päättää, luetaanko perheessä ruotsia vai ei?
"ruotsinkieliset eri puolueissa vetivät jarrut kiinni."
Ai, ruotsinkielisetkö ne lakkauttivat kielialoitteen? Kielialoitteen torppasivat kyllä ihan asianosaiset, ei ruotsinkieliset.
Ja entäpä nyt vireillä oleva adressi, ovatko ruotsinkieliset taas kieltäneet kirjoittamasta nimiä siihen, vai mikä on tällä kertaa selitys, kun homma ei toimi?
Kyllä, folktingetverkosto hoiti homman
Enää ei kannata yrittää sitä reittiä.
Muualla Euroopassa kielitaito on usein heikkoa. Pohjoismaat ovat poikkeus sekä Sveitsi. Sveitsissä luetaankin paljon kieliä.
Vaikeinta on tajuta kieliaktiivien jatkuavaa valitusta massa, jossa on korkeimmin koulutettu opettajakunta ja koulutus on erittäin korkeatasoista. Siksi meillä opitaan ja osataan (lue: PISA).
Esimerkiksi sveitsiläinenopiskelijatuttuni ilmoittia, ettei heillä ole korkeakoulussa lainkaan pakollisia kieliopintoja, vapaaehtoisia kyllä. Hän, saksankielinen, lukenut englantia ja ranskaa koulussa, ihmetteli meidän pakkoruotsiamme.
Ei muualla ole tarvetta estää ihmisten valmistumista kielivaatimuksilla. Opinnot voivat itsessään vaatia esim. englannin osaamista - tai Etelä-Amerikka -sivuaine vaatii espanjan osaamista, mutta kieliopinnot kukin siis hoitaa omalla tavallaan.
Sveitsiläinen opiskelijatuttuni ei ole mikään mielikuvitusystävä vaan hän on pienen pojan äiti ja valmistuu biotekniikan insinööriksi.
Muualla arvostetaan aitoa osaamista, elävää elämää - ei turhaa kieltenopiskelua.
Minulla on sukulaisia Sveitsin ranskankielisellä alueella. Lapset lukevat ensimmäisenä pakkokielenä saksaa, ja sitten englantia.
Sveitsin kielten pakollisuus löytyy helposti myös googlaamalla, joten sinulla on väärää tietoa Sveitsistä.
Tog det att Schweiz och Sverige är betydligt framgångsrikare än Finland så hårt på, att det måste censureras? Det är bara att inse att om man vill hitta något samband mellan språk och framgång, slutar det alltid på samma sätt för finskan -> bara att skippa.
Et lukenut viestiäni: Sveitsissä saksankielises osassa
- koulussa englanti ja ranska (maailmankieliä)
- korkeakoulussa EI lainkaan pakollisia kieliopintoja!
"- korkeakoulussa EI lainkaan pakollisia kieliopintoja!"
Voi hyvät hyssykät näitä teidän kommentteja! Meillä on korkeakoulussa yksi vaivainen ruotsin kurssi, jonka monet kokevat vieläpä helpoksi. Jos nyt Sveitissä ei juuri tätä ole, niin tekeekö se Sveitsin unelmamaaksi verrattuna Suomeen tässä suhteessa - miettikää vähän argumentointianne!
Korkeakouluissa, niin Sveitissä kuin Suomessakin, luetaan lukemattomia kieliä vapaaehtoisesti, ja nämä kielet ovat kokonaisuudessaan vaativampia kuin yksi ruotsin kurssi, koska niitä luetaan jopa vuosikausia.
Alkaa tuntua siltä, että ette ole korkeakoulussa käyneetkään....
Syksyllä Karjalainen: "Virkamiesruotsista kehkeytyy monelle korkeakouluopiskelijalle painajainen."
Se ruotsinkurssi perustuu lukioruotsiin, jota monella ei edes ole taustalla. Osa on sen unohtanut ja osa ei koskaan oppinut.
Tarpeeton kieli unohtuu nooeasti. Turha on turhaa.
Saksa, ranska, italia yms. ovat niitä turhia, ei suinkaan suomi ja ruotsi, niitä tarvitaan joka päivä.
Turhia kenties sinulle, siksi sinä voit valita ruotsin.
Muut voivat valita vaikka espanjan tai pitäytyä syventämään englantia ja pytonia.
Juuri siksi tarvitaan kielivapaus!
Suomessa on vapaasti luettu myös vieraita kieliä jo vuosikymmeniä, kai nyt sen tiedät.
Miksi pitää kiinni pakkoruotsista? Annetaan valita vapaasti :)
Kun ei jotain oppilasta huvita jokin oppivelvollisuusaine laitetaan se vapaaehtoiseksi....joopa, joo.
p.s. kielialoite ei menesty, nimiä ei ollenkaan, enemmistö on teitä paria jankuttajaa vastaan.
"Se ruotsinkurssi perustuu lukioruotsiin, jota monella ei edes ole taustalla. "
Ai, mennäänkö nykyään suoraan peruskoulusta opiskelemaan korkeakouluihin? Tietääkseni ei edelleenkään mennä.
Kyllä. Ammattikoulun käynyt voi pyrkiä ammattkorkeakouluhin suoraan ja kuka tahansa yliopistoihin esimerkiksi avoimen yliopiston väylää myöten. Kohtuullisen suosittuja reittejä.
Ammattikoulun käynyt ei aseta tavoitteeksi korkeakouluun pääsyä, pötyä. Jos muutama näin tekee tuhansista, niin se ei muuta tilannetta miksikään. Korkeakouluun haluava menee lukioon, etenkin, kun lukioon pääsevät nykyään kaikki. Ennen ei päässyt.
Tämä polkujen avoimuus on kyllä kantava periaate nykykoulutuksessa. Meillä on ollut jopa opetisminister, joka ei ollut käynyt lukiota (Virkkunen).
"aitoa osaamista" ????
Kyllä aitoon osaamiseen kuuluu aina kielitaito. Sitä arvostavat työnantajat kaikkialla maailmassa. Halutuin työntekijä on ammatti-ihminen, jolla on monipuolinen kielitaito.
Ei sen påaremmin lääkäriä, insinööriä, remontoijaa kuin opettajaakaan valita kielitaidon vuoksi!
Lentoemäntä ja vastaanottovirjailija voivat saada plussaa kielitaidosta. Eri asia on alat, joille hakeudutaan juuri kielten avulla, kieliopet, tulkit.
Kanske det är därför som hon var en av Finlands bästa utbildningsministrar? Hon visste hur jobbigt det är utan rätt utbildning. Se blott på Jari Lindström. Han vet ännu inte i denna dag och är därför stadigt i pisset. Ett uppenbarligen svajigt IQ hjälper inte nämnvärt. Syltpelaren kammade han dock hem. Borde vi ge en eloge?
En ymmärrä, miksi kaikkien pitäisi painottaa kieliä. Eikö luontevinta olisi antaa erilaisten taitoprofiilien painottaa eri asioita?
Problemet är inte det att olika kunskapsprofiler inte kunde specialisera sig efter det att de har en behövlig grundutbildning och kunskap, utan den, att så många saknar grunden att bygga på.
Tyvärr är läget i Finland det att de som har den behövliga grunden och viljan att gå vidare ser det som en bättre idé att göra det utanför Finland. Desto högre utbildning, desto sannolikare utflyttare. Kvar blir då med andra ord bara torobollar och klantskallar. De kan i sin tur käbbla på språkspalten om vilken färdighet som är onödig och som man kunde skippa idag.
Tämähän johtuu siitä että vieras valtio on pitkän hallintansa aikana päässyt pureutumaan syvälle hallintoomme. Kiintiöillä on peräkammarin tytöistä ja pojista saatu näennäispäteviä vaativiin hallintotehtäviin. Ja kun ajan saatossa valitsijatkin ovat päässeet asemaansa samoin niin tapa jatkuu.
Vähemmistöei enää puolusta kieltä, se on kulissi. Näitä etuja ja erikosasemaa tällä suojellaan.
Suuri osa EU:n kulttuuri- ym rakeenteellsista tuista menee tälle vähemmistölle.
Asiaan liittyy myös vahvasti eräänlaista rakeenteellista korruptiota. Sopivalla suosiolla saadaan puolestapuhujiksi ja barrikaadeille omansa myyvät luopiot jotka vouhottavat siitä rikkaudesta ym.
Rikkaudesta sananmukaisesti, oletko koskaan tavannut ns köyhää toista kotimaista puhuvaa.
Kaikki voisivat muuttaa Ahvenanmaalle ja annettaisiin sitten sen itsenäistyä. Eivät tätä tee koska kaikki leppä olisi silloin ansaittava itse. Katso ympärillesi, ketkä kaikki pöydässäsi syövät, pakolla, ei kutsuttuina.
Suoraan Suomalaisuuden liiton ex-puheenjoht. Talan propagandavarastosta napattua tekstiä? Samanlaista inhottavaa asenteellista vääristelyä.
Pakkoruotsille ei ole koulutuksellisia perusteita, ainoat perusteet näyttävät löytyvän ruotsinkielisten etujen säilyttämisestä: alemmat pääsyrajat, etuajo-oikeus virkarakenteissa, lukemattomat kaksikielisyyteen liittyvät asiantuntijatehtävät eri tahoilla... - ja nuo mainitut EU-tuet...
Ei ollut napattu mistään. Kun asioita aikansa seuraa niin jokainen itsenäiseen ajatteluun kykenevä päätyy tuohon silmien avautumiseen. Ei sen kummempaa.
"Rikkaudesta sananmukaisesti, oletko koskaan tavannut ns köyhää toista kotimaista puhuvaa."
Entäpä, oletko sinä koskaan tavannut varakasta suomenkielistä?
Periaatteessa+eri+kielten+opettelu+on+pelkkää+toistoa,+jossa+opetellaan+ulkoa+valtava+määrä+sanoja.+Siinä+ei+ole+järkeä+ellei+EHDOTTOMASTI+tarvitse+jotain+kieltä+työssään,+kuten+ulkomaan+myyntiedustaja,+diplomaatti+tai+kirjeenvaihtaja.+
"99%+kansalaisista+ei+tarvitse+kuin+oman+äidinkielensä+ja+englannin+taitoa.+"
Ahvenanmaalta ooistettiin pakkosuomi, koska se ahvenanmaan päättäjien mukaan söi nuorten muun kielitaidon. Aivan samoin pakkoruotsi mannermaalla syl nuorten muun kielitaidon.
Jos on huolissaan maan kielivarannosta, tulisi olla huolissaan pakkoruitsista. Mieletön satsaus rahaa, aikaa ja voimia pakkoruotsiin - useimmille turhaa, jopa haitallista.
Vill man ha färre språk och ändå göra sig förstådd är det första man borde göra i Finland att avskaffa finskan. Finskan är ett svårt och för en icke finländare ett närmast ett kryptiskt och konstigt läte.
Utanför Finland är finskan totalt oanvändbar och förknippas närmast med högljudda samt hit och dit slocknande vodkaturister.
EU rekommenderar minst två främmande språk. Kollar man området där finnarna bor, blir det första naturliga språket svenskan, regionens kung bland språk.
Som första främmande språk skulle man väl naturligen välja tyskan, som är EU:s största språk eller kanske franskan som är stort det med.
Som andra främmande språk kunde man välja det andra i den förra gruppen, kanske italienska eller spanska. Vill man kommunicera utanför EU eller på Irland och Malta kunde man tänka sig engelska som visserligen får konkurrens från t.ex. kinesiskan, portugisiskan eller grannspråket ryskan.
Vad man än gör i kampen för att kunna mindre och färre språk är den första saken att slopa finskan. Med tanke på att de enda som har sådana mål är spaltens språksoldater, är läget mera än smått absurt.
Ni kan börja med att uteslutande skriva svenska här på språkspalten.
"Tietysti kielivähemmistöjen tulee osata myös maan pääkeli. Ja ilman mitään vastavuoroisuutta pääväestöltä."
Niin tietysti. On aivan käsittämätöntä, että ruotsinkieliset leikkivät "Suomessa ruotsi on yhtä tärkeää kuin suomi" -leikkiä aina vaan. Alle viiden prosentin vähemmistö!
Hurudant är livet då det enda man kan stoltsera med är att man hör till språkmajoriteten i ett pytteland och på basen av detta kräver att folk med användbarare kunskaper skulle ansluta sig?
Muissakin msissa hyväksytään muut äidinkielet, vaikka muistetaan, että on olemassa kieli, joka yhdistää kaikkia.
Ruotsissa prinssi Daniel kuvasi tätä sanomalla, että ruotsalaiset jakavat yhteisen kielen, maan, yhteisön ja vastuun. Hän lausui myös, että ruotsalaisuus ei katso ihonväriä tai aksenttia.
Myös Suomessa pitäisi voida puhua samoin: suomalaiset jakavat yhteisen kielen, maan, yhteisön ja vastuun, eikä suomalaisuus katso ihonväriä tai aksenttia!
Se yhteinen kieli täällä on suomi.
Ja se tietotaito, jolla yhteistä tulevaisuutta rakennetaan, ei ole "lisää kieliä" vaan muita ajattelun ja tekniikan taitoja.
Meillä Suomessakaan ei suomalaisuus katso kieltä, kulttuuria eikä ihonväriä. Kaikki olemme suomalaisia, puhumme sitten suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä tai viittomakieltä. Ainoastaan kieliaktiiveille tuottaa ongelmia ymmärtää tätä.
Problemet i resonemanget är fel språk. Finskan bör hållas som något slag av hobby och inte som det viktigaste sättet att kommunicera eftersom det finns alldeles för få att kommunicera med.
Resonemanget haltar också på andra plan, för ett folk, ett språk o.s.v. har aldrig haft positiva följder. Se blott på Schweiz. Landet är rikt, man beslutar om saker genom direkt inverkan och man har fyra språk. Så glöm "ein volk, ein reich" - det fungerar inte.
Pakkoruotsi on päälle jäänyt vanha ruotsalaiseliitin aivokapasiteetin tuhlausohjelma, jota pakotetaan suomenkielisille. Pisapisteen laskevat tämän takia.
Pisan maailmanmestaruuskin on nimenomaan saavutettu aikana, jolloin teitä pakkoruotsista ruikuttavia oli vähemmän. Eli päättele siitä, estääkö ruotsi Pisan maailmanmestaruuden.
Popula on tullut fiksummaksi vastustaakseen ruotsinkieltä ja tuon pakon hatutus vaikuttaa oppimis- ja keskittymiskykyyn alentavasti ja näin vie pisatulokset keskikastiin.
Päinvastoin, popula on lopettanut pakkoruotsin vastustamisen kokonaan.
Ei se kriittisyys mihinkään katoa, mutta mediat on suitsittu.
"mediat on suotsittu"
Salli mun nauraa! Täälläkin koko ajan kritisoidaan, eikä kukaan puutu tai suitsi!
Ihmisen lihasmassa kasvaa kun sitä käytetään. Mikä saa sinut uskomaan, että aivokapasiteetti lisääntyy, kun aivosi ovat jouten?
En väittänyt, että aivojen pitäisi olla jouten. Pakkoruotsin pänttääminen ei ole kenenkään etu, jos haluaisi käyttää saman ajan hyödyllisempien kielten tai muun fiksumman oppimiseen, mutta vedetään hermot kireälle Pohjois-Koreamaisella pakottamisella ja se haittaa muutakin oppimista.
Alla har vi våra problem, men det att vi båda skriver hit tyder på att vi bägge har hjärnkapacitet som kunde utnyttjas bättre.
Hur ett decennium av motarbetande av utbildning i ditt fall är bättre än att lära sig svenska förblir ett mysterium för mig. Varför jag knackar här istället för att t.ex. läsa en bra bok till eller knulla lite mera handlar om gränsnytta. Det mesta har en mättningsgrad. Hur kan hatet mot svenskan vara så bottenlöst för en del?
"hatet mot svenskan"
Kyse on pakkoruotsista, ei ruotsista!
Tuo väite ei pidä paikkaansa muualla kuin ruotsinkielisten keskuudessa. Muistan pakkoruotsin vastustusta jo 40 vuoden takaa ja nyt pitäisi uskoa, että se on kokonaan lakannut, kun kaikki tuuteista tulevaa on englanninkielistä. Onnea matkaan, kun alat kommunikoida suomenkielisen kanssa ruotsiksi, jolla on takanaan muutaman vuoden pakko-opiskelu. Huomaat varmaan, että tulos on aika lähellä nollaa.
Nog kommunicerar man gladligen med en finskspråkig på finska om man så vill. Det kan vara frågan om normal hövlighet, egen vinning eller bägge.
Sker det osannolika, att man träffar på en livslevande språksoldat som har något ärende, får den uttala sig på svenska eller acceptera att det inte blir något meningsutbyte. Så lätt är det i det verkliga livet.
Tästä ketjusta saa sen vaikutelman, että nk. kieliaktiivien ongelma ei olekaan pakkoruotsi, vaan se, että he eivät haluaisi lukea muuta kuin englantia. Tämän tueksi he yrittävät väittää, että muissa maissa ei ole pakkokieliä, mikä ei pidä edes paikkaansa.
Pakkorultsi on ongelma.
Ongelma on sekin, että pakkoruotsin syömää kielivarantoa yritetään paikata "lisää kieliä"-liturgialla, kun koulutuksen painopisteen tulee olla ydintaidoissa ja mahdollistaa syventyminen tieteen ja tekniikan erikoisaloille.
Siellä, missä on pakollisia kieliopintoja, kyseessä on lähinnä englanti (kuten muissa pohjoismaissa) tai jokin maailmankieli.
Pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon ei ole missään muualla. Ei missään!
Olet pihalla koulujen kielten opetuksesta. Kielipainotusta on vähennetty vuosi vuodelta ja yo voidaan suorittaa kolmessa erässä. Tämä ei kuitenkaan ole lisännyt kiinnostusta matematiikkaan, vaan vähentänyt sitä entisestään.
Ongelmat ovat siis muualla.
Kielipainotusta ei ole vähennetty vaan lisätty. Pakkoruotsi varhaistettiin alakouluun, mikä aiheutti suuria ongelmia. Joka alakoululla on nyt oltava vähintään tarjolla kolme vierasta kieltä, useimmilla neljä. Uusia kieltenopettajia on palkattu kouluille ahkerasti. Helsingissä pakkoruotsin tuntimäärä on noussut kolmanneksella peruskoulussa!
Kaikesta muusta säästetään.
Grahn-Laasosen suunnitelmissa on kolme pakollista vierasta kieltä alakoulusta yliopistoon, joista yksi pakkoruotsi.
Tuntimäärä on noussut? No sehän on hyvä, sillä palstalla on väitetty jatkuvasti ettei kouluissa opi ruotsia kunnolla, ehkä nyt oppii?
Lukiossa luetaan 3 kieltä keskimäärin, ja on pelkästää hyvä, että nämä kaikki kielet alkavat jo alakoulussa.
Kolme pakollista vierasta kieltä kaikille alakoulusta yliopistoon on mieletön virheinvestointi. Suosii tyttöjä ja sellaisten vauraiden kotien lapsia, joissa äidit harrastavat kieliä. Varmin tapa tärvätä tarpeelliset tavoitteet.
"Kolme pakollista vierasta kieltä kaikille alakoulusta yliopistoon on mieletön virheinvestointi. "
Kuka on väittänyt, että suomalaislapset lukevat kolema pakollista kieltä vielä yliopistoissakin ??
Nyt olette te kieliaktiivit kyllä aika sekaisin!
Grahn-Laasosen kielikoulutuksen kehittämiseksi tilaama kielivarantoselvitys selkeästi kertoo, että tavoitteena on kolme pakollista vierasta kieltä kaikille alakoulusta yliopistoon, yhtenä kolmesta pakkoruotsi.
Laita linkki esityksestä.
https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-suomen-kielivarannon-tilasta-ja-kehittamistarpeista-julkaistu
- kielten opiskelu alkaisi jatkossa viimeistään 1. luokan keväällä. A1-kielivalinnaksi suositeltaisiin pääsääntöisesti muuta kuin englantia
- valinnainen (ei vapaaehtoinen) A2-kieli varhennettaisiin alkamaan 3. luokalta, ja se olisi pääsääntöisesti englanti
- yliopistossa opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista (pakkoruotsin lisäksi)
Avasin linkin, enkä löydä siitä mistään kohtaa, jossa edes ehdotetaan kolmen kielen pakollisuutta, saatika, että kolmea kieltä luettaisiin pakollisina vielä yliopoitossa. Linkissä kerrotaan ainoastaan ehdotus kielen varhaistamisesta ja kielisuosituksista kahden kielen valinnassa.
Grahn-Laasonen nimenomaan rajasi pakkoruotsin tämän selvityksen ulkopuolelle. Se jatkaa siis entisellään alakoulusta yliopistoon. Sen päälle tulisi sitten tämän selvityksen kaksi vierasta kieltä alakoulusta yliopistoon.
Kyllä, palautetta kolmen vieraan kielen pakollisuudesta on tullut... mutta hanke elää silti.
Missä tuossa linkissä lukee vaatimus 3 kielen pakollisuudesta? Et edelleenkään ole vastannut kysymykseeni.
Ei siellä sellaista luekaan. Siellä esitetään vain a1-kielen varhennus ja suositus, että kieli olisi muu kuin englanti, ja valinnaisen a2-kielen suositus englanniksi. Erinomaisia ehdotuksia sinänsä.
Osalle hyvö, ellei tämän lisäksi olisi pakkoruotsia.
Useimmilla on meidän koulussamme (nyt viidennes pian neljännes maahanmuuttotaustaisia) ihan suomen kielen ja lukemaan ja laskemaan opettelun kanssa. Nämä ydintaidot ohiteraan, kun kaikkien kohdalla painotetaan kieliä!
Tuttu englanninope aloitti ykkösten englannin Helsingissä ja sanoi: minusta tämä on poissa alkuopetuksesta, osan kohdalla ei ole viisas ratkaisu.
Maahanmuuttajien mukaan ei Suomen koulujärjestelmää rakenneta, vaan maahanmuuttajat kotoutetaan ja he käyvät tavallisen peruskoulun, jossa saavat tarvittaessa tukea. Meillä ei ole Ruotsin kaltaista tilannetta.
Miksi kaikkien pitäisi painottaa kieliä?
Eikö luontevinta olisi antaa erilaisten taitoprofiilien painottaa eri asioita?
Kielitaidosta on kaikille hyötyä, siksi. Kaikissa maissa opiskellaan kieliä nyt ja aina.
Vaan missään ei ole mitään meidän pakkoruotsimme kaltaista...
Kova juttu!
Eikös olekin? Suomenkielinen enemmistö tahtoo näin, kova juttu. Järkevyys voittaa fanatismin.
Suomenkielinen enemmistö pääsee äänestämään päättäjistä vaan ei päättämään. Siinä hommassa on pari muuttujaa kuten RKP:n taustalla säätiövarallisuus ja lobbausverkostot...
Sä et vaan millään opi keskustelemaan? Saman jankutus monissa ketjuissa ei ole keskustelua, vaan häiriköintiä.
Kielitaidoksi opetus muuttuu vain niiden kohdalla, joilla on elävä yhteys kieleen ja tietysti myös kiinnostusta ja kielellistä lahjakkuutta.
50 vuotta on jatkuvasti kehitetty ruotsinopetusta, samat menetelmät ja opettajat kuin englannissa. Englantia osataan, ruotsia ei.
Mutta pakkoruotsista vaan pidetään kiinni. Mieletöntä!
Tämä ketju on (lopun höpöä lukuunottamatta) parasta kielikeskustelua aikoihin ja osoitti, että pakon puoltajilta puuttuvat faktat.
Otan ketjun talteen, jotta voin poimia kielivapauden faktoja täältä myöhempiin keskusteluihin.
Ai niinkö? Tuolla on yksi viesti, jossa kirjoittaja väittää, että Grahn-Laasonen vaatii Suomeen KOLMEA pakkokieltä alakoulusta yliopistoon (!). Kyseinen henkilö ei ole tainnut edes avata linkkiä, jonka hän ITSE postasi väitteidensä todisteeksi.
Ja sinä kutsut tätä "PARHAAKSI kielikeskusteluksi aoikoihin" ??
Tässä linkki Grahn-Laasosen tilaamaan Pyykön selvitykseen
https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-suomen-kielivarannon-tilasta-ja-kehittamistarpeista-julkaistu
- kielten opiskelu alkaisi jatkossa viimeistään 1. luokan keväällä. A1-kielivalinnaksi suositeltaisiin pääsääntöisesti muuta kuin englantia
- valinnainen (ei vapaaehtoinen) A2-kieli varhennettaisiin alkamaan 3. luokalta, ja se olisi pääsääntöisesti englanti
- yliopistossa opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista (pakkoruotsin lisäksi)
Matemaattisena harjoituksena voidaan laskea, montako pakollista vierasta kieltä oppilaalla olisi tässä mallissa:
- A1 jokin muu kuin englanti, esim. saksa
- A2 englanti
- B1 ruotsi
- kaikki alakoulusta yliopistoon
Asiakirjassa on laskettu A1- ja A2-kielten vaatimat resurssit olettaen, että niitä lukee koko ikäluokka.
Missään ei ehdoteta 3 kieltä pakolliseksi alakoulusta yliopistoon. Yliopistoon ehdotetaan kahden kielen suorituspakkoa nykyisen yhden kielen sijaan.
Yliopistossa vaan on JO NYT kahden kielen kielen suorituspakko: A-kieli (yleensä englanti) ja pakkoruotsi.
Koko sanailu vain kahdesta vieraasta kielestä perustuu siihen, että ruotsia, joka siis on pakollinen, ei kutsuta vieraaksi kieleksi vaan toiseksi kotimaiseksi.
Ok, olet oikeassa siinä, että yliopistossa suoritetaan myös englanti pakollisena.
Mutta edelleenkään, 3 kieltä ei vaadita tässä esityksessä, ja A2-kieli on ja pysyy valinnaisena. Ehdotus kohdistuu pakolliseen A1-kieleen, joksi suositetaan muuta kuin englantia. Siitä seuraa, että valinnaiseksi A2-kieleksi suositetaan englantia, kenenkään ei ole pakko valita A2-kieltä. Ja eikö kokeilu jo alkanut syksyllä?
Kokeilu A1-kieken varhaistukseen (ei tämä Pyykön malli) alkoi joissakin kunnissa. Esimerkiksi Helsingissä englannin osuus A1-kielistä kasvoi ja ruotsi näytti pudonneen kokonaan.
Jos korkeakoulu/yliopistotutkinnoissa vaaditaan kaksi vierasta pakkoruotsi, syntyy näille sama pakollisuuden kehä, joka nyt on pakkoruotsissa.
Koska alaikäinen ei voi sulkea itseltään ovia kielivalinnoilla, pakollisten kielivalintojen on noudatettava seuraavien asteiden vaatimuksia.
Vad är detta för dravel? Gnälla om två språk i en högskola! Helt allmänt i Finlands bättre högskolor finns det ett mycket brett utbud på språkstudier. Man kunde säga att studenter kan välja och vraka. Att i detta överflöd välja färre än fyra språk (inkluderar modersmålet om det finns på listan) är ren lättja. Att gnälla över två språk påvisar att skribenten inte är högskoleutbildad.
Kyse on siis kolmen vieraan kielen pakollisuudesta korkeakoulussa/yliopistossa - ja siinä on kaksi liikaa, kaikki eivät ole tulkkiopinnoissa.
Ne, joille kieliosaaminen on koulutuksen, älyn ja osaamisen mitta, ovat jumittuneet kovin kapeaan käsitykseen inhimillisestä lahjakkuudesta ja voimavaroista.
"Jos korkeakoulu/yliopistotutkinnoissa vaaditaan"
Om om icke vore. Det att man år dålig i språk eller ännu värre, har attitydproblem ifråga om språk eller folk som talar det, skall väl inte befria någon från den utbildning som krävs för att uppnå en viss utbildningsgrad och titel?
Inte blir språkligt begåvade befriade från andra ämnen bara för att de inte vill, kan eller har en avig inställning.
Vad gör man med en massa kunskap om man inte kan kommunicera och vad gör man med en uppsjö av möjligheter att kommunicera om man inte har något att säga?
Detta har det finska högskoleväsendet begrundat och kommit till vad programmen innehåller som minimistandars.
Det är inget tvång på högskoleutbildning, så missnöjda kan skippa den. Man skall dock akta sig för "aitosuomalaisuus", för i den varianten saknar man både kommunikationsmedel och något vettigt att säga. Mycket ljud kommer det nog och på den basen kategoriserar finländarna nätfennomanerna så som de 16 berömda åsikterna om SuoLi och dess (destruktiva) verksamhet. Synd att rikets största mediers publikationer i ämnet censureras här.
Maailmalla ei ole tapana vaatia korkeakouluissa pakollisia kieliopintoja ellei opiskele kieliä.
Jokainen on itse vastuussa tarvittavan kieliosaamisen hankkimisesta, maan pääkieli ja englanti ovat se mitä yleensä tarvitaan.
"Maailmalla ei ole tapana vaatia korkeakouluissa pakollisia kieliopintoja ellei opiskele kieliä."
Mistä olet tällaisen keksinyt?
Jotenkin erikoista, että joku pitäisi hienona asiana sitä, että yliopistossa EI olisi mitään kieliopintoja, aivan kuin kieliopinnot eivät kuuluisi osana jokaisen ihmisen tärkeisiin ja olennaisiin taitoihin. Kielitaitoa tarvitaan usein opintojen edetessä ja työelämässä totta kai.
Sanot että a1 ja a2 kielet ovat pakollisia tässä mallissa. Mutta miksi mallissa a2 kieltä valinnaiseksi?
En voi ymmärtää tätä valitusta kielistä ja niiden määrästä. Normi oppilas lukee ihan vapaaehtoisesti useita kieliä yliopistossa, se yksinkertaisesti kuuluu asiaan. Mielestäni korkeakouluopinnot kannattaa unohtaa, jos tällainen on liikaa. Silloin kaikki muukin on liikaa.
" Esimerkiksi Helsingissä englannin osuus A1-kielistä kasvoi ja ruotsi näytti pudonneen kokonaan."
Mihin se ruotsi mahtoi "pudota" (??)
Nykyisessä mallissa (A1 alkaa 3. luokalla) ruotsi on englannin ja ranskan jälkeen suosituin A2-kieli. Vaikea kuvitella, että ruotsi olisi kokonaan kadonnut valinnoista.
Kielet eivät ole itseisarvo, ammattitaidon kannalta keskeuset opinnot ovat.
Korkeakouluopinnot voivat vaatia kieliosaamista ja se hankitaan itse, valinnsisina opintoina tai vapaa-sjalla.
Kieliopintoja ei ole tapana sijoittaa pakollisiin opintoihin vain kieltenopettajien työllisyyden ja yleisen holhoamisen vuoksi.
Jos joku erikoistuu aihepiiriin, jossa espanja on hyödyllinen, hän lukee espanjaa. Jos erikoisala ei vaadi erillisiä kieliopintoja, niitä ei ole.
Lycka till med din korrespondenskurs. Diplomen kan du säkert printa själv efter genomförda studier från de "universiteten".
"Kielet eivät ole itseisarvo, ammattitaidon kannalta keskeuset opinnot ovat."
Kielet ovat osana kaikkia korkeakouluopintoja. Ne valmistavat oppilaat kohtaamaan haasteet, jotka väistämättä tulevat vastaan työelämässä ja jatko-opinnoissa. Puhumattakaan opsikelijavaihdoista ulkomaille ym.
Kielet ovat valinnainen osa.
Ei hyödytä opiskella saksaa, jos haluaa harjoitteluun Espanjaan.
Koodari tekee jotain pytonilla ei espanjalla.
Kaikki masilman fyysikot tapaavat englannin ja matematiikan äärellä.
Tämä on oleellista.
Korkeakouluopiskelijat lähtevät vaihtoon yleensä Euroopan maihin. Usein lähdetään Saksaa, Ranskaan, Belgiaan, Espanjaan ja Englantiin. Mahdollisuudet ovat monet (tuttuni lähti Meksikoon). Kieliä luetaan, koska niitä tarvitaan maailmalla. Parempi panostaa useampaan, kuin vain yhteen. Eurooppalaisia kieliä (muita kuin englantia) tarvitaan ehdottomasti.
Luin joltain keskustelupalstalta kysymyksen, joka koski pakollisten kielten kursseja yliopistolla. Kysyjä jännitti jo etukäteen erityisesti ruotsin suullista osuutta. Kysymykseen vastaaja lohdutti kysyjää kertomalla, että hän itse pelkäsi juuri ruotsin kurssia, koska koki oman ruotsin suullisen taitonsa surkeaksi. Kurssi osoittautuikin tässä suhteessa pelättyä mukavammaksi; siellä tehtiin ryhmätyö, joka esitettiin suullisesti. Loppujen lopuksi vastaaja osasikin sanoa asioita ruotsiksi ja läpäisi kurssin.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten oma kielitaito kuvitellaan usein huonommaksi kuin se on. Kun sitten on "pakko" puhua, huomaa, ettei se niin kamalaa olekaan. Ja työt tehdään nykyään isommassa ryhmässä, yksin ei tarvitse esiintyä.
Turun yliopiston ylioppilaslehti julkaisi tarinan "Ruotsia vaille valmis", jossa kuvattiin tilannetta erään opiskelijan kannalta, joka ei yrityksistään huolimatta saanut virkaruotsia läpi. Näiden juttujen soisi tulevan julkisuuteen:
”Ruotsin kielen opetukseen menee nykyisin enemmän resursseja kuin mihinkään muuhun kieleen.”
---
"Toni osallistui kielikeskuksen järjestämälle kertauskurssille. Hän ajoi Helsingistä Turkuun jokaiselle luennolle, teki läksyt ja pyrki olemaan aktiivinen tunnilla. Yrittämisestä huolimatta hän ei päässyt läpi edes kertauskurssista. Kurssin anti jäi Tonin mukaan vähäiseksi, eikä hän kokenut sen auttaneen häntä ruotsin opiskelussa."
---
"Toni sai suullisen ruotsin suoritettua hyväksytysti, mutta kirjallisen kohdalla tie nousi pystyyn. Hän otti yhteyttä kielikeskukseen."
”Olin kuin jonkinlainen idiootti, jolle tokaistiin vain, että sori, et päässyt kertauskurssia läpi, ala opiskella vaikka kansanopistolla. Valmistumisellasi ei ole kiire.”
"Kielikeskuksen johtaja --- sanoo, että kaikkein epätoivoisimmille on järjestetty jopa yksityisopetusta. - Karu totuus on se, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty saamaan osaamistaan vaadittavalle tasolle. Me emme pysty auttamaan loputtomiin.”
---
"Toni haki kaksi kertaa kielikeskuksen Ruotsia vaille valmis -tukikurssille, joka on tarkoitettu valmistuvassa oleville opiskelijoille. - Tilanne oli aika lohduton. Päässä kuumotti, kun tiesin opintojeni päättyvän kandidaatin tutkielmaan.”
--- "kielikeskus tarjoaa myös Kieliklinikka-kurssia niille, jotka eivät ole päässeet läpi pakollisesta kurssista. Tänä syksynä kieliklinikalle pääsi 18 opiskelijaa 42 hakijasta."
---" ongelmat ruotsin kielen opetuksessa eivät ratkea pelkästään rahalla. Opetusta on lisätty joka vuosi"
Kieltenopetuksen ammattilaiset myöntävät: Kielitaidoksi opetus muuttuu vain niiden kohdalla, joilla on elävä yhteys kieleen ja tietysti myös kiinnostusta ja kielellistä lahjakkuutta.
Kieltenopetus kannattaa tarjota vain oppilaiden omilla ehdoilla, he perheineen tuntevat lähipiirinsä ja taipumuksensa ja kielten merkityksen omalla kohdallaan.
Kiinnostusta kieleen pitäisi löytyä jokaiselta vähintään sen kahden kielen verran, tämä on EU:n suositus.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että nk. kieliaktiivit haraavat tässäkin vastaan, eivätkä haluaisi, että suomalaislapset lukisivat muuta kieltä kuin englantia. Aika erikoista "kieliaktivismia" tällainen.
On hyvä muistaa, ettei EU:n suositus kahdesta kielestä ole mikään pedagoginen asiakirja.
EU:n kielistrategia on EU:n sisäisen liikkuvuuden lisäämisstrategia:
"EU:n pyrkimys olla moninaisuudessaan yhtenäinen on koko Euroopan yhdentymishankkeen perusta. Eri kielten rauhanomainen rinnakkaiselo Euroopassa ilmentää tätä pyrkimystä. Kielet voivat rakentaa siltaa ihmisten välille ja tuoda siten meitä lähemmäksi muita maita ja kulttuureja ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin toisiamme. --- Vieraiden kielten osaaminen on koko ajan tärkeämpää, kun halutaan helpottaa nuorten työllistymistä ja valmentaa heitä ulkomailla työskentelyyn. Kielitaito vaikuttaa myös kilpailukykyyn, sillä heikon kielitaidon vuoksi monet yritykset menettävät sopimuksia ja työntekijöiden on hankala löytää työtä ulkomailta. Siitä huolimatta monet eurooppalaiset päättävät koulunsa niin, että eivät osaa käytännössä mitään toista kieltä."
http://ec.europa.eu/education/policy/multilingualism_fi
Mielestäni tässä ei ole opiskelijan yksilöllinen etu lähtökohtana vaan liikkuvan työvoiman lisääminen edes auttavilla kieliopinnoilla. Oleellinen ero, kun puhutaan yleissivistävästä koulutuksesta.
Kun vaaditaan kahta kieltä, on toiveissa, että useimmat saavat edes yhden vieraan kielen - toivottavasti sen tärkeimmän eli englannin. Tämä on tärkeä toive erityisesti niissä maissa, joissa ei ole peruskoulun kaltaista yhtenäiskoulua vaan osa oppilaista ohjataan jo varhain käytännönläheiseen opetukseen, ilman kielitaitoa.
"Kun vaaditaan kahta kieltä, on toiveissa, että useimmat saavat edes yhden vieraan kielen - toivottavasti sen tärkeimmän eli englannin"
Millä perusteella englanti olisi tärkein vieras kieli eurooppalaiselle, joka osaa äidinkielensä lisäksi vain yhtä vierasta kieltä?
Nykyisessä Euroopassa esim. puolalaiselle saksa on huomattavasti käyttökelpoisempi kieli kuin englanti. Italialaiselle se on pohjoisessa ranska tai saksa. Espanjalaiselle, latvialaiselle ja luxemburgilaiselle jotain muuta.
Ihminen joka aikoo oppia useamman kielen ja toimia kansainvälisessä ympäristössä hyötyy englannin osaamisesta, mutta mihin mattimeikäläinen, joka elää ja työskentelee yhdessä maassa, sitä tarvitsee, kun yksikään naapuri ei sitä puhu?
"Kun vaaditaan kahta kieltä, on toiveissa, että useimmat saavat edes yhden vieraan kielen - toivottavasti sen tärkeimmän eli englannin. "
Tämä lause kuulostaa joltain entisen itäblokin maan edustajan sanomalta: maa, jossa ei ole opiskeltu/opittu englantia, panostetaan nyt siihen mahdollisimman paljon, mikä on ymmärrettävää.
Pohjoismaat ovat kielten opiskelussa ja kielten osaamisessa valovuosien päässä tästä: meillä on luettu 50 vuotta englantia peruskoulussa. Englanti ei siis ole ongelma, etenkin kun kaikki sitä jo osaavat. Nyt on tärkeä tarjota 1. vieraaksi kieleksi muitakin kieliä, jotta kielitaito monipuolistuu.
Englannin tärkeys ensimmäisenä vieraana kielenä tunnustetaan muissa pohjoismaissa ja muualla Euroopassa.
Kuka Suomessa ei muka tunnusta englannin tärkeyttä? Olet nyt kyllä pudonnut kärryiltä näiden väitteittesi kanssa.
Suomessa ruotsia pidetään silti englantia tärkeämpänä koska ruotsia opetetaan pakolla. Suomalaisen ikuinen tehtävä on palvella ruotsalaisia ruotsiksi ja siksi suomalaisen ei tarvitse osata mitään muuta kieltä.
Englanti, suomi ja ruotsi ovat kysyttyjä kieliä työmarkkinoilla, ne ovat KAIKKI tärkeitä kieliä. Tärkeitä kieliä ovat myös mm. saksa ja ranska. Ei kieliä tarvitse erityisesti asettaa tärkeysjärjestykseen. Jollekin voi esim. kiina olla töiden kannalta se tärkein kieli osata.
Suomessa+on+päätetty+että+jokaisen+suomalaisen+tärkein+kieli+on+ruotsi.+Ainoa+keino+suomalaiselle+välttää+ruotsinopinnot+on+kuolema+ennen+peruskoulua+tai+maasta+muutto.+Näin+siis+maassa+jossa+95%+väestöstä+puhuu+suomea.
Euroopassa ruotsinkielen merkitys on pyöreä nolla. Saksassakin englannilla pärjää jo hyvin varsinkin kansainvälisessä työelämässä, jossa kukaan ei ole kiinnostunut ruotsinkielestä.
Lue uudelleen ja hitaasti. Ehkä silloin ymmärrät sisällön tekstissä, johon vastaat?
Saksassa englannilla on pakko pärjätä, ellei osaa saksaa, joka toimii saksassa oleellisesti englantia paremmin. Ranskassa on aivan sama juttu (englanti - ranska), mutta huomattavasti jyrkempänä.
Helpoiten tämä aukeaa kertaamalla viesti johon vastasit.
Hyvä ketju!
Hyvä ketju siinä mielessä, että osoittaa monen kieliaktiivien epäkypsyyden käydä tällaista keskustelua.
Kielet ovat aina kaiken koulutuksen keskiössä, niiden merkitystä ei koskaan voi vähätellä.
Äidinkieli, maan pääkieli ja lingua franca ovat keskiössä - mutta eivät muut kielet.
Ydintaitoihin ruotsi ei kuulu!
Eihän ranskakaan kuulu "ydintaitoihin", silti se on suosittu kieli. Kielet vain yksinkertaisesti kiinnostavat oppilaita, vaikka kieliaktiivit yrittävät väittää muuta.
Koska suomalaisessa peruskoulussa valinnanvapaus on nykyään suurta, niin siinä kuitenkin selvästi näkyy tiettyjen "ydinkielten" valinta, suosittuja ovat nimenomaan englanti, ruotsi, ranska ja saksa, eivät niinkään kiina ja arabia. Espanjaa valitaan paljon, mutta ei 1. tai 2. kieleksi niinkään.
Suosittu on eri asia kuin pakollinen.
Englanti suosittu, ruotsi pakollinen ;)
Englanti on suosittu - entä sitten?
Ruotsi vapaaehtoinen - Englanti käytännön pakko. Tämä oli vallitseva tilanne kielikokeilun aikaan. Nyt kokeilu on päättynyt joten pulinat pois. Suomen kansa valitsi sataprosenttisesti rakastamansa ruotsin ja sai sen. Kaikkien tulisi olla tyytyväisiä.
Minkä kielikokeilun. Ei Suomessa ole ollut mitään kielikokeilua!
Ruotsin toki pitäisi olla vapaaehtoinen.
Nå+jippi+-+nu+fanns+det+inget+språkförsök+och+säkert+inte+därmed+heller+en+Blå+kulturminister+och+en+f.d.+SuoLi+ordförande+vars+största+och+enda+politiska+ambition+var+språkförsöket+-+som+resulterade+i+100+%+svenska+då+ansvarsfulla+föräldrar+beslöt+om+sina+ögonstenars+bästa.+Amen.