Marski ja Ryti ei käynyt Äänislinnassa, Stalin ei käynyt Berliinissä, Truman ei käynyt Berliinissä eikä Tokiossa. Hitler kävi Varsovassa, Wienissä, Pariisissa ja Prahassa, Churchill kävi Berliinissä.
Sotapäälliköiden rohkeus
Chicken
3253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Rohkeudella ja eri paikoissa käymisellä ei ole mitäätekemistä keskenään. Sotapäälliköt ja valtiomiehet vierailevats iellä, missä on asioiden hoidonkannalta tarpeen käydä, tai mikä muista syistä kiinnostaa.
Marski kävi Äänislinnassa ainakin pari kertaa ja matkusti usein sen läpi rintamalla vieraillessaan.
Rytistä en tiedä.
Stalin kävi Berliinissä ainakin Potsdamin konferenssissa 1945. Siellä oli Trumankin ja Churchill, joka vaihtui Attleeseen kesken kaiken.
tunnetusti pelokas mies. Päämajankin halusi länsirannikolle kunnes kuuli Turun pommituksista.
oli Marskimme. Vapaaehtoinen Japanin sodassa ja tiedustelupartioiden johtajana.Rohkeutta osoitti myös Aasian ratsastus.Saati sitten ryhtyminen Suomen hallituksen olemattoman armeijan
ylipäälliköksi 15.1. 1918.
Päämaja oli Mikkelissä kolmessa sodassa , koska sieltä oli hyvät yhteydet rintamille. Siirtoa Lahdenpohjaan harkittiin -42 ja valmisteltiinkin, mutta siitä ei tullut mitään.
Marski teki 14 rintamakäyntiä jatkosodassa joutuen kahdesti etulinjassa tulen alle.
Kommari ei saa unta. Pakko keksiä pahaa sankarimiehistä. Sellaisia kun ei omasta vähälukuisesta porukasta löydy, niin ottaahan se päähän...
Ei Hitlerikään uskaltanut käydä syksyllä 1941 saksalaisjoukkojen asemissa silloin, kun ne olivat näköyhteyden päässä Moskovan keskustasta. Juuri tuollaisissa kriittisissä paikoissa pitäisi ylimpien sodanjohtajien käydä valamassa uskoa joukkoihinsa, mutta siihen Hitleristä ei ollut.
Marski sentään kävi useasti etulinjassa.
ahkerasti rintamalla Puolan sodan aikana. Sen jälkeen ei ole tietoa varsinaisista rintamakäynneistä. Kohteena oli joskus jokin armeijaryhmän esikunta, mutta alempana Hitler ei tiettävästi vieraillut. Riski varmaan katsottiin liian suureksi.
”Ei Hitlerikään uskaltanut käydä syksyllä 1941 saksalaisjoukkojen asemissa silloin, kun ne olivat näköyhteyden päässä Moskovan keskustasta. Juuri tuollaisissa kriittisissä paikoissa pitäisi ylimpien sodanjohtajien käydä valamassa uskoa joukkoihinsa, mutta siihen Hitleristä ei ollut.”
Kertoisitko nyt saman tien Rooseveltin, Churchillin ja Stalinin käynneistä rintamien etulinjoilla? He eivät varmaan olleet arkoja vaan kyttäsivät kiikaritähtäimen kera vihollista harvase päivä?
Churchill kertoo muistelmissaan, miten hän suunnitteli lähtevänsä Normandiaan tulivalmisteluun osallistuvan risteilijän mukana, mutta Eisenhower ja kuningas eivät oikein innostuneet ajatuksesta. Eikä Churchillkaan tarkemmin ajateltuaan. Hänellähän oli rintamakokemusta vuodelta 1915 ja nuoruusajaltaan ja tieto siitä, että nykyaikaisen taistelun hahmottamiseksi yksittäinen katselija on joko liian lähellä tai liian kaukana.
Turhaahan se onkin riskeerata valtakunnan strategisia päättäjiä viemällä heidät paikkaan, jossa käymisestä ei ole vastaavaa hyötyä. Tuskinpa pesäkkeen tarkastaminen jossain Itä-Karjalassa on tärkeydeltään verrattavissa tarkka-ampujan kaatamaan Mannerheimiin. Jos johtajia pitää näyttää miehistölle, tilaisuuden voi hyvin pitää hieman turvallisemmassa ympäristössä.
Stalin tutustui vallattaviksi tarkoitettuihin alueisiin perin pohjin ja priorisoi ne Berijan ja Abakumovin avulla hyvin tarkkaan. Berliinin valtaus lykkääntyi moneen kertaan, kun Sudeetista ja Itä-Saksasta löytyi mielenkiintoisia mestoja. Amerikkalaisille maksettiin avusta kullassa ainakin jonkin verran.
Todellisuudessa Jooseppi kiersi sota-aikana etulinjat todella kaukaa!
"Berliinin valtaus lykkääntyi moneen kertaan, kun Sudeetista ja Itä-Saksasta löytyi mielenkiintoisia mestoja. "
Berliini oli suuri tavoite 1943 alkaen. Oli ehdottomasti päästävä sinne ennen länsivaltoja. Onneksi se ei Eisenhowerin tavoite ollutkaaan. Väliraja sovittiin Elbelle.
Berliiniin hyökättiin perusteellisten valmistelujenjälken,kun maasto oli hieman kuivunut keväällä 1945.
"Amerikkalaisille maksettiin avusta kullassa ainakin jonkin verran."
Höpöhöpö. Jenkkien ajoneuvoilla Puna-armeija moottoroitiin. Tuskin niistä mitään maksettiin.
Avaaja on kehnoin tietämäni valehtelija.
Päälahtari Äänislinnassa, eli Petroskoissa.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/954
Churchilli Reinillä 1945.
https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Plunder#/media/File:Churchill_on_the_east_bank_of_the_Rhine.jpg
https://www.youtube.com/watch?v=Ll-DJJnF10U
Kyse on vuodesta 1942.
Sivu 140: "Kesäkuun 21. päivä. Ylipäällikkö lähti toissapäivänä Karhumäkeen ja Äänislinnaan saatuaan tietää, että vastavierailu Hitlerin luokse tapahtuu vasta 22-28.6. Hänen mukanaan ovat vain Airo, Walden, Hanell ja molemmat adjutantit. Hän palaa huomenna takaisin."
"Kesäkuun 22. päivä. Ylipäällikkö saapui aamulla kotiin seikkailurikkaalta matkalta. Hän oli mennyt seurueineen Poventsan alueella etulinjan pesäkkeeseen. Marsalkka oli ehtinyt seuralaisineen matalaan hautaan, jonka etureuna ulottui vain rinnan korkeudelle, kun vihollinen ampui panssarintorjuntatykillä neljä kranaattia heidän keskelleen. Kranaatit olivat lentäneet marsalkan ohi ja ylitse. Marsalkka istuutui hautaan, kun kuuli niiden tulevan. Toiset heittäytyivät maahan. Eräs kapteeni (joka ylennettiin majuriksi, Petramaa) oli haavoittunut käteen. Muut selviytyivät pelkällä säikähdyksellä."
Tuompo W.E.: Päiväkirjani päämajasta 1941-1944
Kustantaja: WSOY, painovuosi:1968, 305 sivua, painos: 1
Kyse lienee näistä NL:n käyttämistä PST-tykeistä ja yhteistä niille oli ammuksen lähtönopeus, joka oli käytännössä aina yli äänennopeuden, niin ammuksen tuloa EI voinut kuulla.
Model of 45 mm at-gun
45 PstK/32
45 PstK/37
45 PstK/38
45 PstK/38-41
45 PstK/41
45 PstK/42
Total 475
https://jaegerplatoon.net/AT_GUNS2.htm
Eikös Suursilli käynyt Moskovassakin lupailemassa Joosepille apuja.
Nuorena Suursilli oli kiivas Buurien lahtaaja Etelä-Afrikassa. Osassa 2.mainitaan hänenkin ilkeyksistään.
Ison Kapinan räjähdeluodit
04.02.2000
Teksti ja piirrokset: P. T. Kekkonen
http://guns.connect.fi/gow/kapina.html
HAAG 1899 - Satavuotias kieltodirektiivi:
Haagin Sopimuksen taustat, ja kuinka se kierretään
Osa 1-3
http://guns.connect.fi/gow/haag1.html
http://guns.connect.fi/gow/haag2.html
http://guns.connect.fi/gow/haag3.html
Lue ja hämmästy!
Googlelta löytyy USA:n materiaalinen apu Venäjälle..
Lue+koko+juttu+Dum-Dum+luodeista+ja+Buurisodasta+ja+englantilaisten+humaaniudesta.+Mainio+juttu+Gunwriters-sivuilla.
http://guns.connect.fi/gow/haag2.html
Teksti+ja+piirrokset:+P.+T.+Kekkonen
Kenttäkokeilua+vääränlaisessa+sodassa
Kehitteillä+oleva+viimeinen+DumDum-klooni,+luoti+Mark+V,+oli+koekäytössä+Buurisodassa,+muunmuassa+Natalissa,+jo+v.+1899.+WINSTON+CHURCHILLin+juna-kahakan+tapahtumapaikalta+löydettiin+lukuisia+hylsyjä,+joissa+oli+roomalainen+numero+V+(=+5)+luotityypin+tunnuksena+leimattuna+kantaan.+Mk+V-luoti+oli+edeltäjänsä+kaltainen,+mutta+täytelyijyyn+oli+sekoitettu+2+%:n+verran+antimonia.+Sen+tarkoitus+oli+ehkäistä+lyijyn+"läpipuhallus",+ja+täten+mahdollistaa+patruunain+ampuminen+kuularuiskuillakin.
Kovinpa+on+Wikissä+vähätelty+Buurisotavaihetta.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Winston_Churchill
Täshä+se+kyllä+muistetaan:
I+maailmansodan+aikaan+Churchillin+epäonninen+ajatus+oli+hyökätä+Dardanelleille,+missä+käytiin+englantilaisille/austraalialaisille+kohtalokas+Gallipolin+taistelu.
Churchill Stalinin vieraana Kremlissä elokuussa 1942
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141324-churchill-stalinin-vieraana-kremlissa-elokuussa-1942
Kannatti taistelukaasun käyttöä jo aiemmissa sodissa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Winston_Churchill
Upotti Ranskan laivastonkin 1940
Verner Lehtimäki oli arka kun pakeni Venäjälle, vielä jätti joukonsa.
Mannerheimkin oli arka kun pakeni Venäjältä, vielä jätti joukonsa.
Mannerheim siirrettiin reserviin Venäjän armeijasta lokakuussa 1917.
Pari kuukautta Odessasssa mietittyään hän lähti 3.12. rautateitse Pietariin pienen seurueen kanssa.
Ihme kyllä hän selviytyi uhkarohkeasta matkasta hengissä päästen Pietariin 11.12.
Pietarissa hän ilmoittautui Venäjän yleisesikunnassa itsenäisen Suomen kansalaisena todeten eroavansa Venäjän armeijasta myös reservissä. Hän sai Suomen valtionsihteerivirastosta todistuksen itsenäisen Suomen kansalaisuudesta. Helsinkiin hän saapui 18. joulukuuta 1917.
Matka oli osoitus melkoisesta uhkarohkeudesta ja kyvystä ottaa riskejä.Onneakin tarvittiin.
Mannerheimi ei juonut valtion rahoja huoratalossa eikä myöskään käynyt missään yleisissä naisissa niinkuin Verner Lehtimäki teki. Oli siihen aikaankin sukupuolitauteja.
Asiasta olisi hyvin voinut tulla kiistaa, sillä joulukuun puolessavälissä ei Suomen itsenäisyyttä ollut vielä virallisesti tunnustanut kukaan, ei edes neuvostohallitus. Aateliskenraalilta on varmaan vaatinut kohtuullista sielullista ponnistusta käydä bolshevikkien hallitsemassa esikunnassa. Sellaisessa tilanteessa on päitä pudoteltu ennenkin.
Marskin käynti kuvasti hänen haluaan hoitaa eronsa laillisesti.
Venäjän yleisesikunta toimi vielä joulukuussa vanhalla pohjalla. Se ei ollut bolsevikkien vallassa, vaan lakkautettiin vasta kun Puna-armeija virallisesti perustettiin 23.2. 1918. Sen tilalle muodostettiin Puna-armeijan yleisesikunta, jossa tosin oli pääasiassa entisiä tsaarin upseereita.
Siihen asti vallankumousjoukkoja johtivat erilaiset komiteat ja kollegiot, joista sitten muodostettiin sotilasasioiden kansankomissariaatti. Ylipäällikkönä toimi 9.11. 1917 alkaen vänrikki Krylenko.
Todellinen määräysvalta oli sota-asiain kansankomissaari Trotskilla.
Taisi olla vm. vähän lirahtanut housuun kun ruskea vana oli housuissa.
Paasikivi oli AASIKIVI.
Hän se kuningasta Suomeen ajoi. Mies oli oikeasti nimeltään HELVETINKIVI ja hän oli todellinen poliittinen hyrrä.
Paasikivestä saa melko erikoisen kuvan kun lukee Kuningasseikkailu Suomessa 1918 -kirjaa. Suosittelen kaikille "kuningasmielisille"...
Paasikiven kerrotaan sanoneen että hän on erehtynyt vain kerran politikassa... se oli tämä kuninkaanvalinta. Miksikö? No eipä olisi tullut JKP:sta presidenttiä!
Hulden Anders Kuningasseikkailu Suomessa 1918
Kirjayhtymä, 1988, 341 s., 1. painos
Oliko tämä mies oikeasti AASIKIVI?
"Paasikivellä on tiettävästi hallussaan suurpoliittisen takinkääntämisen maailmanennätys, kolme kertaa vuodessa. Sillä suorituksellaan hän voittaa jopa Churchillin – joka tosin tyytyi vaihtamaan kolmasti puoluetta, mutta pysyi suurpoliittisissa kysymyksissä vakaumuksissaan.
Syksystä 1917 loppuvuoteen 1918 Paasikivi ehti kannattaa Venäjän väliaikaista hallitusta, Saksaan sitoutumista ja Englantiin orientoitumista. Emme tiedä varmasti, mahtoiko hän lisäksi eli neljänneksi kannattaa itsenäistä ja jossain määrin riippumatonta Suomen tasavaltaa, koska hän suhtautui siihen johdonmukaisen pelokkaasti ja kiukkuisesti monet myöhemmät vuosikymmenet."
Jukka Kemppinen Päivänpaisteisia pölkkypäitä Kanava 2005
29. syyskuuta 2005
http://kemppinen.blogspot.com/2005_09_01_archive.html
Mainio kirjoitus, Kanava 2005
-
P.S.
Entäs Mannerheimin tekemät käännöt ja liikut?
Eräs kommentti hieman muunnettuna:
Tullinpuomin nimeksi pitäisi vaihtaa Pettureiden portti. Siitä alkaa Mannerheimin tie. Kun Keisarin upseeri komentaa kapinallisten joukkoa provinssissa, vaikka Keisarin perhettä on vielä elossa....
http://kemppinen.blogspot.com/2006/10/vkivallan-ihannoinnista.html
"Tullinpuomin nimeksi pitäisi vaihtaa Pettureiden portti. Siitä alkaa Mannerheimin tie. Kun Keisarin upseeri komentaa kapinallisten joukkoa provinssissa, vaikka Keisarin perhettä on vielä elossa...."
Keisari luopui vallasta maaliskuussa 1917. Mannerheim siirrettiin Venäjän armeijasta reserviin poliittisesti sopeutumattomana lokakuun alussa 1917. Hän sanoutui irti Venäjästä joulukuussa 1917.
Hän komeni Suomen tasavallan hallituksen joukkoja virallisesti 25.1. 1918 alkaen.
Heikinkatu taidettiin muuttaa Mannerheimintieksi vasta 1942?
Mutta Kekkonenpa meni vaikka Novosibirskiin jos asiat niin vaativat ilman pelon häivää ja pitemmällekin jos Suomen etu sitä vaati. Siinä oli yksi suuri suomalainen jonka muisto elää yhä.
Novosibirskissä oli maailman suurin saha: Kekkosta sahattiin silmään ja Suomessa kaatui Honka.
kääntyi moneen kertaan, niin että napit sinkoilivat.
Hän oli vapaussoturi ja Etsivän Keskuspoliisin kovaotteinen kuulustelija. Hän oli innokas AKS:n jäsen ja haaveili Suur-Suomesta.
1920-luvun lopussa hän käänsi takkinsa ja siirtyi Maalaisliiton poliitikoksi. Sisäministerinä hän yritti IKL:n lakkauttamista.
Kekkonen puolsi Talvisodan jatkamista ja kannatti innokkaasti Itä-Karjalan valtausta.
Syksyllä -43 hän käänsi taas takkinsa ryypättyään pari viikkoa Rovaniemellä Hilllilän kanssa.
Yhteydenpito rauhanoppositioon ja ystävyys kommunistien kanssa palkittiin sisäministerin paikalla vasemmiston ja Paasikiven hallituksissa.
Etäisyydenotto Paasikiveen palkittiin presidentin paikalla 1956.
Sitten tarvittiinkin enää kiitokset Leninille Suomen itsenäisyydestä. Paikka elinikäisenä presidenttinä oli taattu.
Vai olio se niin, että Hrutsevia sahattiin silmään ja ...