Erojen prosentuaalinen osuus nousee noin 1,5 prosenttiin kirkon jäsenmäärästä. Osuus on niin suuri, että se rapauttaa kirkon taloutta oikein kunnolla. Leikkauksia ja yt-neuvotteluja on luvassa myös vuodelle 2019. Mikä taas luo pohjaa hyvälle erovuodelle myös vuonna 2019. Kirkko on itse itseään ruokkivassa negatiivisessa kuolemankierteessä, josta ei ole pois pääsyä.
http://3rdw.net/eroakirkosta/
http://3rdw.net/eroakirkosta/
Vastaukset 6
Vanhimmat
On mielenkiintoinen ilmiö, että kirkkoon kuuluu koko ajan vähemmän ihmisiä, mutta pienemmästä eropotentiaalista huolimatta eronneiden määrä nousee jatkuvasti.
Kirkko repii pelihousunsa kun näkee tämän vuoden rumat eroluvut. Tämä päivä on vielä pahasti kesken, mutta erokäyrä keulii koko ajan ylöspäin. Koko vuoden saldo on noin 57000 eroa.
Vielä+kun+kirkosta+eronneet+erottavat+lapsensakin...
Lisäksi suuri kirkosta eronneiden määrä innostaa muidenkin ihmisten lisääntyvään joukkopakoon kirkosta.
Kirkko vuotaa kahdesta kohdasta. Yhtäältä kirkosta erotaan samoista syistä kuin ennenkin eli kirkollisvero sekä se että kirkko nähdään konservativisena.
Toisaalta, kirkosta erotaan myös päinvastaisista syistä. Kirkko on ryhtynyt suvakkikirkoksi joka hyysää maahanmuuttajia, kumartaa islamille ja muutoinkin levittää kulttuuri-marxilaista propagandaa.
Ihmiset eivät moista jaksa. Yle ja Hesari tekevät tuota jo tarpeeksi joten kirkkoa ei moiseen missioon kaivata.
Kirkon kannattaisi valita joko konservatiivisuus tai liberaalius eli kulttuuri-marxilaisuus. Molempia ei voi kuitenkaan valita.
"Kirkko on itse itseään ruokkivassa negatiivisessa kuolemankierteessä, josta ei ole pois pääsyä."
Tämä itse itseään ruokkiva vorteksi toimii onneksi myös toisin päin.
Ekat pari tuhatta vuotta itseruokkivuus on laiskistanut kirkon.
Tehnyt siitä sisäisen imbesillin jolla ei ole todellisuuspohjaa, ei kyvykkyyttä, ei tarttumapintaa realismiin.
Oppiriidat ovat surkuhupaisaa pelleilyä sivustakatsojan mielestä.
Raiskauksien ja perversioiden pimittäminen ja hyväksi puhuminen rampauttavat kirkon moraalista oikeutusta, samoin kuin oikeuslaistosta ja valtiota vastaan suunnatut pakolaispolitiikan suhmuroinnit.
Kirkko ei osaa päättää mitä kirkko on.
erotkaa siis kirkosta.
Kirkkoon voi aina palata jos tuntee tehneesä virheen.
Eroaminen on kuitenkin raikasta.
Se auttaa selventämään ajatuksiaan ilman uskonnollista pakkopullaa.
Eron jälkeisen tunnesekoilun jälkeen näkee selvästi miten suuressa osassa hihhulointi on yhteiskunnassa.
Kirkkoon kuuluessa katse on sumea.