Tämä artikkeli on jatkoa kiivaalle keskustelulle aiheesta roska-DNA ja tilke-DNA.
Kuten jo tiedämme, ihmisen genomissa on vain noin 19'000 proteiinien koodaamiseen käytettävää DNA-jaksoa, mikä on vähemmän kuin yhdellä pienimmistä monisoluisista eliöistä, sukkulamadolla (C. Elegans, koko n. 1 mm). Erilaisia proteiineja kehossamme on tuoreimpien tutkimusten mukaan jopa n. kuusi miljoonaa. Onko DNA:ssa alueita, jotka säätelevät sitä, miten solu lukee proteiinien koodaamiseen käytettäviä jaksoja?
ENCODE -projekti v. 2008-2102 kartoitti järjestelmällisesti koko ihmisen genomin liittyen transkriptioon, transkriptiotekijöiden yhteyteen, kromatiinin rakenteeseen ja histonien modifikaatioihin. Projekti löysi 80,4%:lle genomistamme biokemialliseen aktiivisuuteen viittavaa toiminnallisuutta nimenomaan proteiinien koodaamiseen käytettävien jaksojen ulkopuolella.
Vaikka näinkin suurelle osalle DNA:ta löydettiin toiminnallisuutta, eivät johtavat evoluutiobiologit suostuneet uskomaan, että kyseinen osa olisi hyödyllistä. Mm. PZ Myers useissa kirjoituksissaan väheksyy ENCODE-projektin tuloksia.
Myöhempi tutkimus on havainnut, miten solu käyttää koodaamatonta aluetta moniin eri tarkoituksiin:
1. Dr John Stamatoyannopoulos Washingtonin yliopistosta toteaa, että Encode paljasti, genomissamme olevan 40 miljoonaa erilaista kytkintä (epigeneettisiä kytkimiä), jotka säätelevät ja kontrolloivat näitä geenejä (proteiineja koodaavat jaksot). Tutkijoiden mukaan tuo ENCODEN löytämä alue on eräänlainen käyttöjärjestelmä. Se on siis selkeästi sekä hyödyllistä että toiminnallista, eikä missään tapauksessa mitään roskaa tai tilkettä.
2. ENCODE -projekti jätti selvittämättä, mihin solu käyttää ns. STR (Short Tandem Repeat) jaksoja. Kyse on lyhyistä toistuvista DNA-jaksoista, jotka näyttävät pikemmin kirjoitusvirheiltä tai kohinalta. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että STR-jaksot ovat erittäin tärkeitä säätelyelementtejä genomissamme ja vaikuttavat n. 10-15 prosenttisesti ihmisten välisiin eroavaisuuksiin (niiden metylaatiotasot).
3. Siirtyvät elementit (transposable elements LINEs, SINEs, ERVs ja DNA-transposonit) on kaikki todettu erittäin tärkeiksi ja hyödyllisiksi. Niillä on useita eri tehtäviä. Solu rakentaa niistä tyypillisesti koodaamattomia RNA molekyylejä, kuten lncRNA-, microRNA-, siRNA- ja piRNA-molekyylejä.
4. Heterokromatiini on kromosomissa olevaa tiukaksi pakattua DNA:ta. Vasta äskettäin on alkanut selvitä, että solun mekanismit rekrytoivat 'ambulansseja' eli kaksijalkaisia myosiini-moottoriproteiineja kuljettamaan heterokromatiinissa olevia vaurioituneita DNA jaksoja korjattaviksi tumahuokoskompleksin äärelle. Solu siis yrittää korjata myös virheellistä, varastoitua DNA:ta.
Johtopäätelmä: Solu kykenee muokkaamaan DNA:ta monin eri tavoin joko yhdistelemällä jaksoja tai korjaamalla jo vaurioituneita jaksoja. DNA on solulle passiivista tietovarantoa, jota se käyttää rakentaakseen toiminnallisia RNA-molekyylejä. DNA:n passiivisesta luonteesta johtuen solussa ei ole mitään turhaa tai tilkitsevää DNA:ta, vaan kaikki on hyödyllistä. Kyse on tietovarastosta, poolista, josta solu etsii käyttötarkoitukseen soveltuvia jaksoja useiden ohjausmekanismien avulla.
Mutaatiokuorma on niin suurta, että solu ei kykene kaikkia virheitä korjaamaan. Epigeneettisten mekanismien häiriöt ja heikentynyt toimintakyky johtavat siihen, että solu ei kykene ryhmittelemään vaurioitunutta DNA:ta kromosomien päihin telomeereihin. Kromosomit yhdistyvät ja niiden kokonaismäärä laskee.
Ketjussa linkit tutkimuksiin ja tieteellisiin artikkeleihin.
Onko solussa hyödytöntä DNA:ta? (Tiedeviikko)
19
<50
Vastaukset
Tässä linkkejä artikkeleihin:
http://vitals.nbcnews.com/_news/2012/09/05/13683358-new-dna-project-shows-us-living-beyond-our-genes?lite
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3439153/
https://www.labroots.com/trending/cell-and-molecular-biology/5601/transcription-mechanism-sheds-light-junk-dna?utm_content=buffer9652c&utm_medium=social&utm_source=facebook.com&utm_campaign=bufferTämä tärkein artikkeli meinasi unohtua:
https://dornsife.usc.edu/news/stories/2830/cells-send-damaged-junk-dna-to-the-emergency-room-for-repair/- MaaOnVanha
Huomasitko ROT, kuinka tutkimusartikkelissa sana evoluutio toistui tiuhaan.
Osaat varmaan kääntää tämän:
"Only about 1 percent of the human genome encodes proteins, and researchers have long debated what the other 99 percent is good for. Many of these non–protein coding regions are known to contain important regulatory elements that orchestrate gene activity, but others are thought to be evolutionary garbage that is just too much trouble for the genome to clean up."
Tutkimuksessa ei kumottu viimeistä väitettä. Siinä osoitettiin, että osa ennen toimimattomaksi luullusta genomista ("hyppygeeneistä") ohjaa sikiöaikaista kehitystä.
Entä osaatko kääntää seuraavan lauseeenP
"These genes have been with us for billions of years and have been the majority of our genomes for hundreds of millions of years," Ramalho-Santos said."
Itse asiassa varsinainen pihvi löytyy seuraavasta lauseesta:
"Because LINE1 is repeated thousands of times in the genome, it's virtually impossible for a mutation to disrupt its function: if one copy is bad, there are thousands more to take its place."
Vaikka osa mutatoituisi kopio kykenisi suorittamaan saman toiminnon. Toisaalta tämä avaa evoluutiolle valtavasti mahdollisuuksia kokeilla mutaatioita ilman, että eliön genomi häiriintyy.
Tutkimus tuki evoluutiota, eli aivan päin vastoin kuin sinä väitit. Taitaisi käydä kaikkien linkittämiesi artikkelien kanssa sama homma, jos ne viitsisi kahlata läpi. - VanhahaSeO
MaaOnVanha kirjoitti:
Huomasitko ROT, kuinka tutkimusartikkelissa sana evoluutio toistui tiuhaan.
Osaat varmaan kääntää tämän:
"Only about 1 percent of the human genome encodes proteins, and researchers have long debated what the other 99 percent is good for. Many of these non–protein coding regions are known to contain important regulatory elements that orchestrate gene activity, but others are thought to be evolutionary garbage that is just too much trouble for the genome to clean up."
Tutkimuksessa ei kumottu viimeistä väitettä. Siinä osoitettiin, että osa ennen toimimattomaksi luullusta genomista ("hyppygeeneistä") ohjaa sikiöaikaista kehitystä.
Entä osaatko kääntää seuraavan lauseeenP
"These genes have been with us for billions of years and have been the majority of our genomes for hundreds of millions of years," Ramalho-Santos said."
Itse asiassa varsinainen pihvi löytyy seuraavasta lauseesta:
"Because LINE1 is repeated thousands of times in the genome, it's virtually impossible for a mutation to disrupt its function: if one copy is bad, there are thousands more to take its place."
Vaikka osa mutatoituisi kopio kykenisi suorittamaan saman toiminnon. Toisaalta tämä avaa evoluutiolle valtavasti mahdollisuuksia kokeilla mutaatioita ilman, että eliön genomi häiriintyy.
Tutkimus tuki evoluutiota, eli aivan päin vastoin kuin sinä väitit. Taitaisi käydä kaikkien linkittämiesi artikkelien kanssa sama homma, jos ne viitsisi kahlata läpi."Taitaisi käydä kaikkien linkittämiesi artikkelien kanssa sama homma, jos ne viitsisi kahlata läpi."
En tiedä kuinka kauan olet tilannetta seurannut, mutta ainakin muutaman vuoden aikana jokaikinen ROT:n esittämä artikkeli, joka on kahlattu läpi on ilmentänyt tuota samaa. ROT siis lätkii tiedeartikkeleita muka viitteiksi vain siksi, että häntä pännii se kun kreationisteille on aina voitu kuittailla siitä, etteivät heidän juttunsa perustu tieteeseen.
Kun ne jutut tosiaan eivät perustu tieteeseen, on ROT:n teeskenneltävä, että ne perustuisivat. Ja tämän hän tekee esittämällä humpukiväitteitään ja laittamalla niiden perään tieteellisiä "viitteitä", jotka siis tietenkään eivät mitenkään ole viitteitä humpuukiväitteille, joita ROT esittää. Tuskin yhdessäkään tapauksessa olisi ollut niin, että väite ja viite kohtaisivat yksi-yhteen.
http://fi.niilopedia.org/index.php/Kreationismi
.tämä vielä unohtui- Kiitos.etukäteen
Voitko kertoa mikä tehtävä on toistuvajaksoisesta DNA:sta, jossa lyhyttä emäsjaksoa toistuu peräkkäin tuhansia kertoja. Mitä vahinkoa siitä olisi jos joku tällainen toistuvaisjaksoinen DNA-pätkä, jossa on useita tuhansia kopioita samasta lyhyestä emäsjaksosta, olisi vaikkapa 1000 emäsjaksoa lyhyempi?
Toki voin, kiitos asiallisesta kysymyksestä.
https://phys.org/news/2018-06-junk-gene-critical-early-embryo.html
"Because LINE1 is repeated thousands of times in the genome, it's virtually impossible for a mutation to disrupt its function: if one copy is bad, there are thousands more to take its place."
LINE 1 -jaksojen osuus koko genomista on peräti 24% ja niillä näyttää olevan tärkeä merkitys alkionkehityksessä.Kun ymmärrät, että DNA on solulle vain passiivista tietovarantoa, jota se voi muokata, yhdistellä, korjata ja säädellä, osaat sen jälkeen vastata omaan kysymykseesi.
- Perustiedoissa.puutteita
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Toki voin, kiitos asiallisesta kysymyksestä.
https://phys.org/news/2018-06-junk-gene-critical-early-embryo.html
"Because LINE1 is repeated thousands of times in the genome, it's virtually impossible for a mutation to disrupt its function: if one copy is bad, there are thousands more to take its place."
LINE 1 -jaksojen osuus koko genomista on peräti 24% ja niillä näyttää olevan tärkeä merkitys alkionkehityksessä.Vastaus meni ohi. Ei siis ollut vastaus kysymykseen.
Tuossa puhuttiin geeneistä, mutta kysymyksessä toistuvajaksoisesta DNA:sta, joka ei muodosta geenejä.
Etkö edes ymmärrä mistä puhutaan? - hkjhkjhkjhk
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Kun ymmärrät, että DNA on solulle vain passiivista tietovarantoa, jota se voi muokata, yhdistellä, korjata ja säädellä, osaat sen jälkeen vastata omaan kysymykseesi.
DNA muokkaa DNA:ta. Ei solu sitä muopkkaa. Tyhmäkonääoot?
Perustiedoissa.puutteita kirjoitti:
Vastaus meni ohi. Ei siis ollut vastaus kysymykseen.
Tuossa puhuttiin geeneistä, mutta kysymyksessä toistuvajaksoisesta DNA:sta, joka ei muodosta geenejä.
Etkö edes ymmärrä mistä puhutaan?Kerro, mikä on geeni. Määrittele termi ja käytä esimerkkinä tieteellistä tutkimusta.
- Kretut.valehtelee.aina
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Kerro, mikä on geeni. Määrittele termi ja käytä esimerkkinä tieteellistä tutkimusta.
Lopeta väistely ja ala puhumaan viimein asiasta, jos ymmärrät mikä asia on kyseessä?
Kretut.valehtelee.aina kirjoitti:
Lopeta väistely ja ala puhumaan viimein asiasta, jos ymmärrät mikä asia on kyseessä?
En voi vastata kysymykseesi, ennen kuin kerrot, mitä kuvittelet geenin tarkoittavan.
- luovuta_jo
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
En voi vastata kysymykseesi, ennen kuin kerrot, mitä kuvittelet geenin tarkoittavan.
Geeni on jakso ja jaksoja DNA:ta, joka sisältää koodaavaan tai koodaavia alueita joista voidaan syntetisoida jotain orgaanista molekyyliä.
luovuta_jo kirjoitti:
Geeni on jakso ja jaksoja DNA:ta, joka sisältää koodaavaan tai koodaavia alueita joista voidaan syntetisoida jotain orgaanista molekyyliä.
Unohdit tieteellisen tutkimuksen, jolla perustelisit vastauksesi. Näytä lähde.
Miten geeni voi olla jaksoja DNA:ta? Perustele.RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Kerro, mikä on geeni. Määrittele termi ja käytä esimerkkinä tieteellistä tutkimusta.
ROT: "Kerro, mikä on geeni."
Etkö pseudotieteilijä tiedä?
Geeni on sekvenssi DNA:ta. Geenit voidaan luokitella kahteen kategoriaan sen mukaan koodaavatko ne proteiineja vaiko ei:
1. Koodaavat geenit: Geeni sisältää informaation jonkin proteiinin tuottamiselle proteiinisynteesissä.
2. Ei-koodaavat geenit: Geeni sisältää informaation ncRNA molekyylien transkriptioon. Epigeneettiseen säätelyyn osallistuvia ncRNA-molekyylejä ovat mm. miRNA, siRNA, piRNA ja lncRNA.
Kuten kohdasta #2 nähdään DNA sisältää informaatiota myös epigeneettiseen säätelyyn.
Evoluutio on geenialleelien suhteellisten lukumäärien muuttumista populaatiossa. Geenialleelien lukumäärien muutoksiin puolestaan vaikuttavat evoluution mekanismit. Esimerkiksi mutaatio voi kohdistua sekä koodaavaan että ei-koodaavaan geeniin. Jälkimmäisen kohdalla evoluution mekanismit vaikuttavat siis myös epigenetiikkaan.
Tämä yksinkertainen tosiasia vie pohjan ROT:in epigenetiikka-lässytyksiltä.
Ja tietenkin kaiken sen mitä tiedämme DNA:sta, RNA:sta, proteeinisynteesistä, epigenetiikasta on selvittänyt tiede eivät ROT:in kaltaiset pseudotieteilijät. Ja yksikään tieteellinen tutkimus ei ole päätynyt tutkimustuloksissaan eikä niiden pohjalta tehdyissä johtopäätöksissä mihinkään mikä edes kyseenalaistaisi evoluutioteorian.RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Kerro, mikä on geeni. Määrittele termi ja käytä esimerkkinä tieteellistä tutkimusta.
Mitämitä eikö raamatussa kerrota sinulle mikä on geeni?
Kysy oppilailtasi tai opettele käyttämään googlea.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Geeni tässä oppia, lue ja viisastu.RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Kun ymmärrät, että DNA on solulle vain passiivista tietovarantoa, jota se voi muokata, yhdistellä, korjata ja säädellä, osaat sen jälkeen vastata omaan kysymykseesi.
Kuinka sellaista voi säädellä mitä ei ole olemassa. Koska muuten päätät sen että onko dnalla vaikutusta fenotyyppiin vai ei? Vai riippuuko se tilanteesta että kumpiko kuulostaa paremmalta saarnassasi?
Ja kummasti senkin asian sivuutat kun sinulta kysyy mitä ymmärrät termillä apina... tarkoitatko silloin selkokielellä kaikkia meitä kädellisiä vai onko termillä jokin korkeampi tarkoitus?
- räyhräyh1
TästäKIN keskustelusta tuli kreationistien munaus. Supernoloa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
57-vuotiads muka liian vanha töihin?
On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei3023407Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?
Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette2381860By the way, olet
mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei921355J-miehelle toivon
Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.851313Onko kaivattunne suosittu?
Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(791203- 591188
Täytyi haukkuu sut lyttyyn
En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti531133Onkohan sulla enää tunteita
kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut361014Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola
Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks46956Etkö ymmärrä että olen turhautunut
kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?65884