Mihin insinööri tarvitsee matematiikkaa?

Yksikään tuntemani insinööri ei osaa kuin peruslaskutoimitukset. Eräs jopa myöntää vihaavansa matematiikkaa. Ja kyseinen henkilö on suunnittelutehtävissä.
312553
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

Laskutoimituksia on vain yksi - yhteenlasku. Kaikki muu on turhaa.

Äänestä

  • Miinuslasku onkin tavallaan turhaa, koska saman voi toimittaa summaamalla vähentäjä invertoituna. Tietenkin invertointiin tarvitaan kertolaskua: (-1*X).

    Jakolaskut myös ovat turhia, koska voidaan kertoa osoittaja nimittäjän käänteisluvulla. Toki jakolaskua kuitenkin tarvitaan käänteisluvun muodostamiseksi: (1/nimittäjä)

    Äänestä

  • Myös kertolaskut ovat turhia koska luku voidaan kertomisen sijaan summata itsensä kanssa niin monta kertaa, että se esiintyy yhteenlaskussa yhtä monta kertaa kuin on sen kertojan lukuarvo.

    Äänestä

Silloin, kun ihminen tyytyy rivi-insinöörin tehtäviin eli osaa auttavasti käyttää standardisovellutuksia tuottaakseen standardisuunnittelua, niin tämä on nykyisin totta. Työpaikkakin on sitten varma vain rakennusalan korkeasuhdanteen aikana. Kun suhdanteet laskevat, yyteet ja työttömyys on kohtalona.

Jos taas haluaa olla sillä tasolla, että pystyy tuottamaan ja koodaan uusia laskentasovellutuksia tolloille rivi-insinööreille, matematiikkaa pitää todella osata. Sama myös siinä tapauksessa, että pitää tehdä suunnitelmat uudenlaisille rakenteille, joille ei ole mitään suunnittelusovellutusta. Jos taas haluaa jopa kehittää uusia laskentamenetelmiä, pitää osata matematiikkaa vieläkin enemmän.

Joten se on aivan kiinni siitä, mihin ihminen haluaa päästä ja mihin saakka hänellä on kykyä,

1Äänestä

Taulukoiden laskentaa tarttee vähän ja käyrästöjen suunnitteluun - kaikki tarvittava tieto tulee materiaalien mukana valmistajalta eli käyttöohjeissa.

Äänestä

Mutta AMK- insinööri tarvitsee ruotsia. Käsittääkseni pitää olla suoritettuna virkamiesruotsi, vaikkei hakisikaan mihinkään virkaan.

Äänestä
  • Kevyttä kamaa on virkamiesruotsi, sanotaan nyt vaikka differentiaaliyhtälöihin verrattuna.

    Äänestä

  • Ei AMK-ammattikoululainen mitään virkamies ruotsinkieltä tarvitse. Persujen jäsenkirja päästää pälkähästä.

    Äänestä

Kun opiskelin yliopistossa 1. vuotta joskus muinoin, samaan huoneeseen opiskelija-asuntolassa ahdettu 1. opiskeluvuoden teekkari laskeskeli kyllä aivan sujuvasti differentiaaliyhtälöitä.

Kyllä ennen osattiin. Nykyään varmaan vaan näpytellään keta-mita-pussikaljaviestejä yliopistossakin.

Äänestä
  • Kyllä niitä differentiaaliyhtälöitä laskeskeltiin jo lukiossakin ennenvanhaan. Onko sekin liian korkeata matematiikkaa nykyajan
    kännykkäsukupolvelle?

    Äänestä

  • absd kirjoitti:

    Kyllä niitä differentiaaliyhtälöitä laskeskeltiin jo lukiossakin ennenvanhaan. Onko sekin liian korkeata matematiikkaa nykyajan
    kännykkäsukupolvelle?

    Kyllä minäkin muistan että derivoitiin ja integroitiin lukioissa, mutta sen jälkeen ei sitä taitoa ole tarvinnutkaan.

    Äänestä

  • absd kirjoitti:

    Kyllä niitä differentiaaliyhtälöitä laskeskeltiin jo lukiossakin ennenvanhaan. Onko sekin liian korkeata matematiikkaa nykyajan
    kännykkäsukupolvelle?

    Ei varmasti ratkottu differentiaaliyhtälöitä lukiossa. Integroitiin ja derivoitiin kyllä, eli opiskeltiin differentiaaliyhtälön ratkaisemisessa tarvittavien työkalujen käyttöä.

    Äänestä

  • kmuio: "Ei varmasti ratkottu differentiaaliyhtälöitä lukiossa. "

    Vuosina 1994--2004 (tjsp.) voimassa olleen opetussuunnitelmien aikaisissa lukion pitkän matematiikan kirjoissa kyllä käsiteltiin separoituvia ja joitakin helppoja lineaarisia differentiaaliyhtälöitä. Niitä oli silloin tällöin ylioppilaskokeissakin. Nykyään helppojakaan differentiaaliyhtäiöitä ei lukiossa juuri näe.

    Äänestä

  • a-s-h kirjoitti:

    kmuio: "Ei varmasti ratkottu differentiaaliyhtälöitä lukiossa. "

    Vuosina 1994--2004 (tjsp.) voimassa olleen opetussuunnitelmien aikaisissa lukion pitkän matematiikan kirjoissa kyllä käsiteltiin separoituvia ja joitakin helppoja lineaarisia differentiaaliyhtälöitä. Niitä oli silloin tällöin ylioppilaskokeissakin. Nykyään helppojakaan differentiaaliyhtäiöitä ei lukiossa juuri näe.

    Eräs tuttu joutui tuona aikana opettamaan vähän aikaan lukiolaisille matematiikkaa (2000 - 2001) ja tuolloin kävi ilmi, että lukion lyhyestä matematiikasta oli poistettu integrointi kokonaan opetuksesta. Sitä ei käsitelty laisinkaan. Derivointi oli mainittu lyhyesti käyrän kulmakertoimen muodossa, siis graafisena tulkintana.

    Ysärillä integroitiin ja derivoitiin myös lyhyessä matematiikassa - tosin sillai hyvin kevyesti, mutta oppilaat ainakin tiesivät, mistä on kyse. Pitkässä matematiikassa käytiin sitten läpi ne Riemannin integraalin todistukset, vaikeampien funktioiden muunnokset jne.

    Pitkässä matematiikassa oli käynyt myös vastaava "kato". Oli pakko käydä läpi itsekin oppikirjat, kun vaikutti niin käsittämättömältä päätökseltä opetusviranomaisilta. Vaikeampaa integrointia, kuten sijoitusintegrointia, ei käsitelty enää pitkän matematiikan opetuskirjoissa.

    Tilastot vahvistavat matematiikan opetuksen taantumisen sikäli, että keskimäärin peruskoulun 9. luokkalaisilla on ihan tutkitusti parempi matematiikan osaaminen kuin lukion lyhyen oppimäärän suorittaneilla. Ei olisi tullut kuuloonkaan joskus 90-luvulla O.o

    Syykin on aika helppo löytää; Suomessa on tungettu pian 20 vuotta oppilaita lukioon melkeinpä pakolla ja lopettamalla ammatillinen koulutus. Jollain tavalla se joukko on ollut pakko pusertaa läpi lukiosta ja matematiikka on todennäköisesti yksi niistä koetinkivistä, jonka suhteen on ollut pakko laskea rimaa. Se kun ei ole pelkkää ulkolukua toisin kuin terveysoppi tai ruotsin kielen epäsäännölliset verbit.

    Suomessa on erikoislukioita, joissa on mahdollista suorittaa yliopiston kursseja sekä IB-lukioita, joissa suuntaudutaan jo lukiotasolla tieteelliseen ajatteluun. Käytännössä oppilaat saavat suorittaa suomalaisesta lukiosta poikkeuksellista opetussuunnitelmaa. Ehkäpä edellinen kirjoittaja viittaa näihin?

    Äänestä

  • höpö.höpö kirjoitti:

    Eräs tuttu joutui tuona aikana opettamaan vähän aikaan lukiolaisille matematiikkaa (2000 - 2001) ja tuolloin kävi ilmi, että lukion lyhyestä matematiikasta oli poistettu integrointi kokonaan opetuksesta. Sitä ei käsitelty laisinkaan. Derivointi oli mainittu lyhyesti käyrän kulmakertoimen muodossa, siis graafisena tulkintana.

    Ysärillä integroitiin ja derivoitiin myös lyhyessä matematiikassa - tosin sillai hyvin kevyesti, mutta oppilaat ainakin tiesivät, mistä on kyse. Pitkässä matematiikassa käytiin sitten läpi ne Riemannin integraalin todistukset, vaikeampien funktioiden muunnokset jne.

    Pitkässä matematiikassa oli käynyt myös vastaava "kato". Oli pakko käydä läpi itsekin oppikirjat, kun vaikutti niin käsittämättömältä päätökseltä opetusviranomaisilta. Vaikeampaa integrointia, kuten sijoitusintegrointia, ei käsitelty enää pitkän matematiikan opetuskirjoissa.

    Tilastot vahvistavat matematiikan opetuksen taantumisen sikäli, että keskimäärin peruskoulun 9. luokkalaisilla on ihan tutkitusti parempi matematiikan osaaminen kuin lukion lyhyen oppimäärän suorittaneilla. Ei olisi tullut kuuloonkaan joskus 90-luvulla O.o

    Syykin on aika helppo löytää; Suomessa on tungettu pian 20 vuotta oppilaita lukioon melkeinpä pakolla ja lopettamalla ammatillinen koulutus. Jollain tavalla se joukko on ollut pakko pusertaa läpi lukiosta ja matematiikka on todennäköisesti yksi niistä koetinkivistä, jonka suhteen on ollut pakko laskea rimaa. Se kun ei ole pelkkää ulkolukua toisin kuin terveysoppi tai ruotsin kielen epäsäännölliset verbit.

    Suomessa on erikoislukioita, joissa on mahdollista suorittaa yliopiston kursseja sekä IB-lukioita, joissa suuntaudutaan jo lukiotasolla tieteelliseen ajatteluun. Käytännössä oppilaat saavat suorittaa suomalaisesta lukiosta poikkeuksellista opetussuunnitelmaa. Ehkäpä edellinen kirjoittaja viittaa näihin?

    Jaksolla 1994--2004 (tai mitähän ne vuodet tarkkaan ottaen olivatkaan) integroinnin sijoitusmenetelmä käsiteltiin syventävässä (eli ei-pakollisessa) kurssissa Analyysin jatkokurssi. Yritit ehkä etsiä sitä integraalilaskennan kurssin kirjasta. Toisaalta, ehkä jokaisessa kirjasarjassa ei sijoitusmenetelmää esitetty.

    Mutta kyllä rimaa on tosiaan laskettu. Se näkynee parhaiten vertailemalla keskenään 1980-, 2000- ja 2010-lukujen pitkän matematiikan ylioppilaskokeiden tehtäviä.

    Äänestä

Matematiikkaa tarvitaan ilmiöiden mallintamiseen. Malleja tarvitaan ennustamiseen. Ennusteita kaivataan "moneen lähtöön".

Matematiikka eivät tarvitse ne, jotka eivät sitä osaa. Onneksemme on kuitenkin niitäkin, jotka osaavat. Me muut pääsemme sitten hyötymään siinä "siivellä".

Äänestä

Keskustelun avaaja pohti, mihin insinööri tarvitsee matematiikkaa.

Oman käsitykseni mukaan ihminen on keskimäärin aika huono arvioimaan, miten hänen henkilöhistoriansa vaiheet ovat johtaneet siihen pisteeseen, missä hän tällä hetkellä sattuu olemaan. Joistakin insinööreistä ehkä tuntuu siltä, että he eivät töissään tarvitse matematiikkaa mihinkään. Voihan se olla totta, etteivät he esimerkiksi ratkaise päivittäin differentiaaliyhtälöitä tai käännä matriiseja. Epäilen kuitenkin, että ilman kattavia matematiikan opintoja monet eivät koskaan olisi päätyneet siihen tehtävään, jossa he nyt ovat.

Matematiikka on muutakin kuin tiettyjä laskumenetelmiä. Matematiikan lukio-opiskelun ainoana tarkoituksena ei ole tutustuttaa laskentamenetelmiin vaan kehittää analyyttistä ja loogista ajattelua. Kopioin tähän tämän ketjun alkuperäisen viestin, jotta voin antaa esimerkin tästä analyyttisestä ajattelusta:

"Otsikko: Mihin insinööri tarvitsee matematiikkaa?

Yksikään tuntemani insinööri ei osaa kuin peruslaskutoimitukset. Eräs jopa myöntää vihaavansa matematiikkaa. Ja kyseinen henkilö on suunnittelutehtävissä."

Minä viestin lukijana jouduin hetken miettimään, mitä avaaja viestillään tarkoitti. Olin vähällä jo kysyä, mitä hän ajoi takaa. Sitten tajusin lukea otsikon. Pidän epäloogisena ja viestiä sumentavana valintana piilottaa asian varsinainen pihvi otsikkoon ja listata itse viestiin vain kolme väittämää ilman mitään viitettä siihen, mihin nämä väittämät liittyvät.

Otsikon jälkeen ensimmäinen virke on ehkä totta. Se ei kuitenkaan todista mitään. Jos henkilö tuntee yhden insinöörin ja tämä yksittäinen insinööri ei osaa muuta kuin peruslaskutoimitukset, ei henkilön kannata päätellä mitään maailman kaikkien maailman insinöörien matematiikan taidoista.

Toinen väittämä kertoo meille, että eräs insinööri, joka ei osaa kuin peruslaskutoimitukset, lisäksi vihaa matematiikkaa. En ymmärrä tämän väittämän merkitystä. Eihän se, että vihaa jotain, toimi perusteluna sille, miksi kyseinen asia ei olisi jollekulle toiselle -- tai vihaajalle itselleen! -- tärkeä.

Kolmas virke kertoo, että matematiikkaa osaamaton vihaaja on suunnittelutehtävissä. Minä en saa tästä paljonkaan irti, sillä en tiedä, millaisia nämä suunnittelutehtävät ovat. Suoraan sanottuna epäilen, että henkilö ei ole pysähtynyt miettimään työtään oikein kunnolla. Ehkä nämä suunnittelutehtävät ovat sellaisia, joissa kootaan joku tuote tai prosessi joistakin valmiista moduuleista tai komponenteistä. Koska moduulit tulevat valmiina, päätyy insinööri ehkä ajattelemaan, ettei hän tarvitse matematiikkaa. Mutta valmiiden komponenttien sijoittelu tehokkaasti vaatinee kyllä vähintään jonkinlaista algoritmista tai kombinatorista ajattelua -- eli matematiikkaa. Olisiko henkilö noissa tehtävissä nyt, jos hän ei olisi joskus opiskellut matematiikkaa oikein olan takaa -- vaikka ei juuri sitä matematiikkaa nyt käyttäisikään.

Väitän, että tämä aloittajan viestin osiin purkaminen ja osien arvioiminen ja kokonaisuudenkin, on esimerkki matemaattisesta ajattelusta. Ilman matematiikan opintoja en mahdollisesti olisi saanut päähäni avata aloittajan viestiä näin.

Väitän siis, että insinööri kuin insinööri kyllä tarvitsee matematiikkaa analyyttisen ajattelun ja logiikan muodossa vaikkei sitten arjessaan kovin paljon mitään laskisikaan.

Sivumaininta: Joku voisi muuten kyseenalaistaa äidinkielen opintojen merkitystä vastaavalla tavalla kuin matematiikan opintoja on tässä kyseenalaistettu. Äidinkieltähän opiskellaan Suomen kouluissa aika monta tuntia. Tämä minun viestini toimii varmaan äidinkielen opintojen puolustuspuheena. Viestini on selvästi suomea ja käsittääkseni myös kohtuullisen virheetöntä sellaista. Ilmeisesti osaan siis kirjoittaa. Tämä on analogista sen kanssa, että insinööri kertoo osaavansa peruslaskutoimitukset.

Kuitenkin viesti on turkasen pitkä ja ehkä myös sekava. Mahdollisesti osa teistä ei edes jaksanut lukea tänne asti. Mahdollisesti osa teistä, jotka luitte, ei ymmärtänyt, mitä yritin kertoa. Se, että osasin kirjoittaa, ei riittänyt siihen, että viestini tulisi ymmärretyksi. Tarvitsisin kattavampia kirjoittamisen opintoja, jotta osaisin nyt lähteä ruotimaan viestiäni ja kirjoittaa siitä uudestaan selkeämmän. Tai ainakin siihen urakkaan menisi kovasti aikaa. Luultavasti osaavampi kirjoittaja olisi pystynyt huomioimaan näitä asioita vaistonvaraisesti. Tämä on analogista sen kanssa, että matematiikka on muutakin kuin laskumenetelmiä.

Äänestä

Insinööri ei 5 vuotta valmistumisen jälkeen hallitse kuin lukio matematiikan sujuvasti.
Diplomi-insinööri ei 5 vuotta valmistumisen jälkeen hallitse sen enempää.

Tietenkin on poikkeuksia ja DI voi olla jopa matematiikkaan suuntautunut ja jopa matematiikan jatko-opiskelija.

Tärkeintä on ymmärtää, että valtaosa reaalimaailman ongelmista ei ratkea matemaattisesti suljetussa muodossa vaan pitää käyttää approksimaatioita ja numeerista numeron murskausta. Yksinkertaisen simulaattorin ohjelmoi kuka tahansa helposti. Sen sijaan jo kolmen kappaleen liiketila on mahdotonta ratkaista analyyttisesti (matematiikalla). Sama koskee kvanttimekaniikkaa jos systeemi on monimutkaisempi kuin yksi vetyatomi niin matematiikasta ei paljon apua ole.
Sitten tulee mieleen tilastolliset menetelmät, mutta siinäkään ei insinöörille on hyötyä tietää millaisessa topologiassa metriikka on tehty, jotta voidaan regressioanalyysiä käyttää.

Äänestä
  • "Insinööri ei 5 vuotta valmistumisen jälkeen hallitse kuin lukio matematiikan sujuvasti.
    Diplomi-insinööri ei 5 vuotta valmistumisen jälkeen hallitse sen enempää."

    Sehän riippuu siitä, minkälaista työtä insinööri tekee.

    Matematiikka, kuten mikä tahansa muukin taito, paranee harjoittelemalla, ja luonnollisesti voi ruostua käyttämättömänä.

    Jos työssään tai harrastuksissaan ajatuksella käyttää matematiikkaa, varmasti laskutaito niillä osa-alueilla paranee.

    Äänestä

  • Minun kokemuksen mukaan monia insinöörejä kiinnostaa matematiikka.

    Äänestä

Eivätkö peruslaskutoimitukset sitten ole matematiikkaa? Kone- ja rakennetekniikassa pääsee pitkälle jo Tekniikan taulukkokirjalla, jossa on valmiita kaavoja moneen lähtöön, ja useimmiten pärjää kun osaa näpytellä kaavan laskimeen. Mutta joskus käy niin, että pitääkin selvittää jokin tekijä kaavan sisältä, jolloin pitää osata algebrallisesti purkaa se kaava.

Äänestä

Vaikka matemaattiset taidot olisivat ruostuneet, opiskelusta on se hyöty, että kynnys asiaan uudelleenperehtymiselle on alempi. Esim. jos on tarve laskea jonkin investoinnin annuiteettitekijä, en muista kaavaa ulkoa, mutta voin kaivaa sen netistä, ja uskallan soveltaa sitä. Samaten, vaikka ei itse enää osaa tehdä lujuuslaskelmia, ymmärtää kuitenkin muiden tekemien laskelmien kulun.

Äänestä

Et taida tuntea kovin kaksisia insinöörejä. Kyllä insinöörille matematiikan osaamisesta on suurta hyötyä ja monilla osa-alueilla suorastaan välttämättömyys.

Sitten jos vielä ymmärtää matematiikkaa ja opettelee ajatelemaan matemaattisesti . . .

Tietysti ihan perus suunnittelutyö usein perustuu olemassaolevaan ratkaisumalliin johonkin ongelmaan. Insinöörityön ei siis ainakaan olisi tarkoitus olla taidetta, vaan tarkoitus olisi, että tuttujen ongelmien ratkaisuun on hyväksi hiottu prosessi. Yleensä se on hyvin pitkälti matematiikkaa, koska suuri osa insinöörin työstä voi olla erilaisten komponenttien, rakenteiden, jne. mitoittamista oikean kokoisiksi, muotoisiksi, vahvuisiksi, jne. jotta ne tekevät mitä halutaan. Matematiikka on siinä siis työkalu. Insinöörimatematiikassa ei yleensä tavoitella, esim. absoluuttista tarkkuutta, vaan useat asiat voivat olla approksimaatioita, tarkkuudeksi riittä se, mikä on sovelluksen käytännön toteutuksen kannalta riittävää. Matematiikkaa ei siis käytetä sen itsensä vuoksi, vaan koska, sen avulla ongelmien ratkaisu on tehokasta. Voit käyttää olemassa olevaa huippuunsa hiottua ratkaisumallia ongelmaan ja saat heti ratkaisun, joka moniin ongelmiin on suoraan valmis.

Verrattuna siihen, että sinun pitäisi vaikka jokin sillan rakenteiden mitoitus selvittää laskemisen sijaan, kokeilemalla tai perstuntumalla.

Matemaattisesti kun koittaa opetella vähän ajattelemaan asioita lukujen kautta, se tuo usein vähän erilaista näkemystä ja ymmärrystä ongelmiin, mitä ei oikein muuten edes saa.

Esim. joku voi esittää jonkin idean. Kun ihminen osaa vähän laskea, ja jos ongelma on laskettavaa sorttia, ihminen pystyy heti pelkästään laskemisen avulla sanomaan onko idea toteutuskelpoinen, mahdollinen ollenkaan, miten mielekäs se on, ja vertailemaan sitä muihin toteutusvaihtoehtoihin. Eli siis matematiikka voi antaa tietoa ja näkökulmaa johonkin asiaan, mitä muilla keinoin olisi hyvin vaikea hahmottaa.

Äänestä

Eipä tuota ole tähän päivään mennessä tarvinnut. Kunahn peruslaskut osaa.
Kaikki onkin jo unohtunut mitä koulussa oppi

Äänestä
  • Olet vissiin jossain maalaisrakennustoimistossa suunnittelemassa ratsastusmaneeseja ja peltihalleja.

    Äänestä

  • NäinOnNäkymät kirjoitti:

    Olet vissiin jossain maalaisrakennustoimistossa suunnittelemassa ratsastusmaneeseja ja peltihalleja.

    mistä arvasit?

    Äänestä

  • se.sama.edelleen kirjoitti:

    mistä arvasit?

    Helppo arvata, kun niiden katot romahtavat talvisin jatkuvasti lumikuorman alla.

    Äänestä

Joo no, insinööreille ei varsinaisesti opeteta matematiikkaa, vaan perustietoja laskennosta ja _vähän_ pohjatietoja, joilla ehkä joskus voisi matikkaakin opiskella. Tämä siis yliopistossa, amkissa taidetaan tosiaan pysyä ihan lukiotasolla, eli naapurin teinipoika osaa yhtä paljon. Eli eiköhän se käytännössä jo opetuksesta nää, että ei insinööri matikkaa tarvitse.

Äänestä
  • Vanhaan ketjuun eksyin, ja huomasin oudon väitteen, jonka joku ilmeisen tosissaan on kirjoittanut.
    "Tilastot vahvistavat matematiikan opetuksen taantumisen sikäli, että keskimäärin peruskoulun 9. luokkalaisilla on ihan tutkitusti parempi matematiikan osaaminen kuin lukion lyhyen oppimäärän suorittaneilla. Ei olisi tullut kuuloonkaan joskus 90-luvulla O.o"

    Ainakin meidän lapsenlapsemme ovat ennen lukioon menoaan suorittaneet peruskoulun luokat 1-9.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vanhaan ketjuun eksyin, ja huomasin oudon väitteen, jonka joku ilmeisen tosissaan on kirjoittanut.
    "Tilastot vahvistavat matematiikan opetuksen taantumisen sikäli, että keskimäärin peruskoulun 9. luokkalaisilla on ihan tutkitusti parempi matematiikan osaaminen kuin lukion lyhyen oppimäärän suorittaneilla. Ei olisi tullut kuuloonkaan joskus 90-luvulla O.o"

    Ainakin meidän lapsenlapsemme ovat ennen lukioon menoaan suorittaneet peruskoulun luokat 1-9.

    Kaipa lyhyen matematiikan oppimäärällä on jonkinmoinen tyhmentävä vaikutus tai sitten kyse on tilastoharhasta eli ysiluokkalaiset osaavat keskimäärin paremmin matikkaa kuin lyhyen matikan läpikäyneet.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


numeropää kirjoitti:

Yksikään tuntemani insinööri ei osaa kuin peruslaskutoimitukset. Eräs jopa myöntää vihaavansa matematiikkaa. Ja kyseinen henkilö on suunnittelutehtävissä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu