Tähdet ???

Googlailun jälkeen seuraavaa selvisi:

Kaikki paljain silmin näkyvät yksittäiset tähdet (tähti kuten aurinko) ovat Linnunradan tähtiä.

Tähtiä voi nähdä paljain silmin yhdeltä havaintopaikalta pari tuhatta kappaletta suurinpiirtein kerrallaan. Havaintopaikka vaikuttaa muutenkin, keinovalot haittaavat havainnointia, joten kaupunkialueilla lukumäärä putoaa noin sataan.

Koko maapalloa koskien, ja ilman haittaavia keinovaloja, tähtiä voisi tarkoilla silmillä nähdä noin kymmenentuhatta kappaletta yhteensä.

Kaikki paljainsilmin näkyvät tähdet (ne noin 10 000 tähteä) eivät ole kauempaa, kuin pari kolme tuhatta valovuotta. Eli melkolailla naapuristossa. Paljon Linnunradan tähtiä jää siis näkemättä, koska kaikenkaikkiaan Linnunradassa on arviolta 200 miljonaa tähteä.

Kaikki tähdeltä näyttävät eivät kuitenkaan ole tähtiä (tähti kuten Aurinko, jonka valo syntyy fuusioreaktiossa tuotetuilla fotoneilla).

Kaukaisin paljain silmin näkyvä kohde, joka ei ole tähti vaikka näkyy tähtimäisenä pisteenä, on Andromedan galaksi, joka on samanlainen kohde, kuin mitä Linnunrata on, sisältää satoja miljoonia tähtiä, ja sen valo on itseasiassa niiden kaikkien tähtien tuottama valo.

Andromeda on vähän reilun kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä.

Muita tähdenlailla näkyviä kohteita ovat enimmäkseen valoa heijastavia kohteita, kuten planeetat, joista paljain silmin voi nähdä noin puolet, käytännössä Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Marsin, Uranuksen ja Neptunuksen havainnointia helpottaa huomattavasti kiikarit. Planeetat heijastavat Auringon valoa, siksi lähimpänä olevat ja suurimmat näkyvät parhaiten. Ja joko kaukana olevat tai pienet näkyvät huonosti. Merkurius haastava myös siksi, että se on lähellä Aurinkoa.

Lisäksi Maata kiertää erilaisia satelliitteja ("tekokuita") tai muita avaruuteen vietyjä romuja, jotka heijastavat Auringon valoa. Aina silloin tällöin Maapallon lähettyville tulee komeettoja tai asteroideja, jotka saattavat näkyä pistemäisinä tai suttuisina pisteinä, joskus niillä voi näkyä myös häntää.

Ja jos jotain putoaa vapaassa pudotuksessa Maapallolle, se todennäköisimmin palaa ilmakehässä, jolloin syntyy eri pituisia aikoja kestäviä, välähdyksestä pariin sekuntiin, kirkkaita "tähdenlentoja".

Selkeimmät kohteet ovat kuitenkin Aurinko, lähin ja kirkkain tähti, ja Kuu, taivaankappale joka kiertää Maapalloa.

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Googlailun jälkeen seuraavaa selvisi:

Kaikki paljain silmin näkyvät yksittäiset tähdet (tähti kuten aurinko) ovat Linnunradan tähtiä.

Tähtiä voi nähdä paljain silmin yhdeltä havaintopaikalta pari tuhatta kappaletta suurinpiirtein kerrallaan. Havaintopaikka vaikuttaa muutenkin, keinovalot haittaavat havainnointia, joten kaupunkialueilla lukumäärä putoaa noin sataan.

Koko maapalloa koskien, ja ilman haittaavia keinovaloja, tähtiä voisi tarkoilla silmillä nähdä noin kymmenentuhatta kappaletta yhteensä.

Kaikki paljainsilmin näkyvät tähdet (ne noin 10 000 tähteä) eivät ole kauempaa, kuin pari kolme tuhatta valovuotta. Eli melkolailla naapuristossa. Paljon Linnunradan tähtiä jää siis näkemättä, koska kaikenkaikkiaan Linnunradassa on arviolta 200 miljonaa tähteä.

Kaikki tähdeltä näyttävät eivät kuitenkaan ole tähtiä (tähti kuten Aurinko, jonka valo syntyy fuusioreaktiossa tuotetuilla fotoneilla).

Kaukaisin paljain silmin näkyvä kohde, joka ei ole tähti vaikka näkyy tähtimäisenä pisteenä, on Andromedan galaksi, joka on samanlainen kohde, kuin mitä Linnunrata on, sisältää satoja miljoonia tähtiä, ja sen valo on itseasiassa niiden kaikkien tähtien tuottama valo.

Andromeda on vähän reilun kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä.

Muita tähdenlailla näkyviä kohteita ovat enimmäkseen valoa heijastavia kohteita, kuten planeetat, joista paljain silmin voi nähdä noin puolet, käytännössä Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Marsin, Uranuksen ja Neptunuksen havainnointia helpottaa huomattavasti kiikarit. Planeetat heijastavat Auringon valoa, siksi lähimpänä olevat ja suurimmat näkyvät parhaiten. Ja joko kaukana olevat tai pienet näkyvät huonosti. Merkurius haastava myös siksi, että se on lähellä Aurinkoa.

Lisäksi Maata kiertää erilaisia satelliitteja ("tekokuita") tai muita avaruuteen vietyjä romuja, jotka heijastavat Auringon valoa. Aina silloin tällöin Maapallon lähettyville tulee komeettoja tai asteroideja, jotka saattavat näkyä pistemäisinä tai suttuisina pisteinä, joskus niillä voi näkyä myös häntää.

Ja jos jotain putoaa vapaassa pudotuksessa Maapallolle, se todennäköisimmin palaa ilmakehässä, jolloin syntyy eri pituisia aikoja kestäviä, välähdyksestä pariin sekuntiin, kirkkaita "tähdenlentoja".

Selkeimmät kohteet ovat kuitenkin Aurinko, lähin ja kirkkain tähti, ja Kuu, taivaankappale joka kiertää Maapalloa.

Lue lisää

Suomesta voi nähdä 3 376 tähteä (mainittu Ursan tähtikartassa).

PaikallinenNäkymä kirjoitti:

Suomesta voi nähdä 3 376 tähteä (mainittu Ursan tähtikartassa).

Joo voi olla noinkin suuri, omat okulaarit eli silmät ja niiden kunto rajoittaa tai mahdollistaa, joten se on yksilöllistä. Itse en näe varmaan kuin muutamia kymmeniä tästä nykyisestä olinpaikasta (vähän on keinovaloakin sotkemassa, mutta kun on huonohko näkö) ja linnunradan häivähdyksen.

"Osa tähdistä on meidän aurinkomme kaltaisia. Osa taas jättikokoisia tai pienempiä. "

Tarkoitin pieniä tähtiä taivaalla en toisia aurinkoja jos sellaisia on edes olemassakaan.

"Tähdet ovat aurinkoja jotka ovat eri kokoisia ja tyyppisiä. "

Valtamedia ei selvästikkään ole kanssasi samaa mieltä, sillä esim. iltalehti uutisoi ensiyönä tulossa olevasta tähtisateesta mikä ei tietenkään olisi mahdollista jos tähdet olisi kaukana olevia aurinkoja.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/775f95f2-13d3-4772-a2a6-dc277cd1790f

Anonyymi kirjoitti:

"Tähdet ovat aurinkoja jotka ovat eri kokoisia ja tyyppisiä. "

Valtamedia ei selvästikkään ole kanssasi samaa mieltä, sillä esim. iltalehti uutisoi ensiyönä tulossa olevasta tähtisateesta mikä ei tietenkään olisi mahdollista jos tähdet olisi kaukana olevia aurinkoja.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/775f95f2-13d3-4772-a2a6-dc277cd1790f

Lue lisää

"Tähdenlento" ei tarkoita tähden lentoa. Se on vain suomen kielinen nimi meteoreille.
"Meteori eli puhekielessä tähdenlento on valoilmiö, joka syntyy, kun pieni kivi eli meteoroidi ”palaa” ilmakehässä."
Suosittelen tutustumaan termistöön ennen kommentointia.

PaikallinenNäkymä kirjoitti:

Suomesta voi nähdä 3 376 tähteä (mainittu Ursan tähtikartassa).

Olen katsellut yöllä tähtitaivasta ja ainakaan minä en usko yli 3-tuhannen tähden olemassaoloon, veikkaan taivaan kannessa sijaitsevan noin 50-100 kiintotähteä sekä luultavasti noin 10 kiertotähteä.

Kyllä tähdet ovat aurinkoja, se on faktaa. Nuo muut mainitsemasi meteorit ym. Eivät ole tähtiä vaan muita ilmiöitä. Ei niistä voi käyttää sanaa tähti. Sana kiertotähti on vanhentunut ilmaisu.

tirdän kirjoitti:

Kyllä tähdet ovat aurinkoja, se on faktaa. Nuo muut mainitsemasi meteorit ym. Eivät ole tähtiä vaan muita ilmiöitä. Ei niistä voi käyttää sanaa tähti. Sana kiertotähti on vanhentunut ilmaisu.

Lue lisää

Entä kiintotähti? ilmeisesti ennen oletettiin tähtien kiertävän mikä ei pidä paikkaansa?

Taivaanvahti kirjoitti:

Entä kiintotähti? ilmeisesti ennen oletettiin tähtien kiertävän mikä ei pidä paikkaansa?

Tosi on. Kaikki kiersivät maa-lättyä, jonka pohjalla oli Helvetti.

Kiintotähdiksi sanottiin välillä "tähtiä", jotka eivät olleet Aurinkoa kiertäviä planeettoja, eli siis oikeita tähtiä, mutta ei yleensä Aurinkoa. Nyt kiintotähdet on hävitetty. "Kiintotähtisyys" on näennäistä, havaintoetäisyydestä ja -epätarkkuudesta johtuvaa. Galakseissa tähtipopulaatiot liikkuvat tulohistoriastaan ja paikallisoloista riippuvilla radoillaan.

"Ei kaikki tähdet ole kaukaisia aurinkoja. Osa liikkuu taivaalla, ne on ilmeisesti satelliitteja. Sitten on välähtäviä ja nopeita tähdenlentoja jotka oletetusti ovat vain hiekan jyvän kokoisia murusia mutta loistavat yhtä kirkkaasti kuin muutkin tähdet. Sitten on kiertotähtiä, eli mainitsemasi planeetat, loput on sitten niitä kaukaisia aurinkoja. Osa kirkkaampia ja osa himmeämpiä kuin oma aurinkomme."

Mielenkiintoinen näkemys. Uskotko kuitenkin pallomaateoriaan vai oletko tutustunut maailmamme todelliseen litteään muotoon?

Nykyisten fysiikanlakien mukaan aurinko ei voi olla muun muotoinen kuin pallo.

KolmioAurinko kirjoitti:

Nykyisten fysiikanlakien mukaan aurinko ei voi olla muun muotoinen kuin pallo.

Eikö aurinko voisi olla litteä? Siinä tapauksessa se näyttäisi saan puolen aian eille maalta katsoville.

litteysfan kirjoitti:

Eikö aurinko voisi olla litteä? Siinä tapauksessa se näyttäisi saan puolen aian eille maalta katsoville.

Kehitetään hieman ajatusta.

Nykyinen käsitys on, että planeetat kiertävät Aurinkoa, ja niiden liike tähtitaivaalla vahvistaa käsitystä, mutta miten se levymäisen Auringon kanssa olisi, olisiko se kierto edelleen mahdollinen?

Planeetoilla on vaiheet, kuten kuun, välillä täysi, puolikas, sirppi jne. koska ne heijastavat Auringon valoa.

Eli ne näyttävät saavan saman määrän valoa paikastaan riippumatta.

Olisiko vaiheita, jos Aurinko olisi levy, joka jostain kummallisesta syystä olisi kokoajan kohtisuorassa vain Maan suuntaan?

Jos Aurinko on levymäinen, eikö kaikkien muidenkin tähtien tulisi olla levymäisiä? Ja jos niin on, miksi kaikki miljardit tähdet näyttävät olevan tähän suuntaan suuntautuneet? Yhtään viivamaista tai soikeaa tähteä ei olla tähän päivään mennessä nähty, kaikki on pyöreitä.

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Kehitetään hieman ajatusta.

Nykyinen käsitys on, että planeetat kiertävät Aurinkoa, ja niiden liike tähtitaivaalla vahvistaa käsitystä, mutta miten se levymäisen Auringon kanssa olisi, olisiko se kierto edelleen mahdollinen?

Planeetoilla on vaiheet, kuten kuun, välillä täysi, puolikas, sirppi jne. koska ne heijastavat Auringon valoa.

Eli ne näyttävät saavan saman määrän valoa paikastaan riippumatta.

Olisiko vaiheita, jos Aurinko olisi levy, joka jostain kummallisesta syystä olisi kokoajan kohtisuorassa vain Maan suuntaan?

Jos Aurinko on levymäinen, eikö kaikkien muidenkin tähtien tulisi olla levymäisiä? Ja jos niin on, miksi kaikki miljardit tähdet näyttävät olevan tähän suuntaan suuntautuneet? Yhtään viivamaista tai soikeaa tähteä ei olla tähän päivään mennessä nähty, kaikki on pyöreitä.

Lue lisää

Ei ole järkevää että aurinko ja kuu olisi levyjä, samalla tavalla miten kolikko esimerkiksi. Mutta ne voi olla litteitä, koska se on outo sattuma että kuu näyttää aina saman puolen meitä kohti. Voi olla että kuu, maa ja aurinko on kokonaisuudessaan kaksiuloitteisia pintoja (mutta pinnan päällä on tietysti 3D juttuja), ja niitä ei siksi voi nähdä toiselta puolelta, koska toista puolta ei ole olemassa. Tämä selittäisi myös miksi näennäisesti pyörivä maapallo ja kuu usein näyttää litteältä NASAn kuvissa.

Onko myös aurinkomme pallo? Onko se taivaankappale vai kiinteä kohde niinkuin kiintotähdet?

Trexnonar kirjoitti:

Ei ole järkevää että aurinko ja kuu olisi levyjä, samalla tavalla miten kolikko esimerkiksi. Mutta ne voi olla litteitä, koska se on outo sattuma että kuu näyttää aina saman puolen meitä kohti. Voi olla että kuu, maa ja aurinko on kokonaisuudessaan kaksiuloitteisia pintoja (mutta pinnan päällä on tietysti 3D juttuja), ja niitä ei siksi voi nähdä toiselta puolelta, koska toista puolta ei ole olemassa. Tämä selittäisi myös miksi näennäisesti pyörivä maapallo ja kuu usein näyttää litteältä NASAn kuvissa.

Lue lisää

Tosiasiassa Kuusta voi nähdä enemmän kuin puolet, kun seuraa sen vaiheita vaikkapa yhden kuunkierron ajan.

Jos kuu olisi litteä, edellämainittu olisi tietenkin mahdotonta.

kekek-kekek kirjoitti:

Tosiasiassa Kuusta voi nähdä enemmän kuin puolet, kun seuraa sen vaiheita vaikkapa yhden kuunkierron ajan.

Jos kuu olisi litteä, edellämainittu olisi tietenkin mahdotonta.

Lue lisää

Ei siinä mitään mahdotonta ole, koska me näemme litteän kuun horisontin, eikä me nähdä koko litteää kuuta kerralla, koska perspektiivi estää sen. Esimerkiksi jos olet 5 km korkealla litteästä maasta, se näyttää litteältä, vaikka se olisi pallo. Liiku nyt 1 km eteenpäin kun olet 5 km korkealla, ja näet enemmän tuota litteää maata.

Trexnonar kirjoitti:

Ei siinä mitään mahdotonta ole, koska me näemme litteän kuun horisontin, eikä me nähdä koko litteää kuuta kerralla, koska perspektiivi estää sen. Esimerkiksi jos olet 5 km korkealla litteästä maasta, se näyttää litteältä, vaikka se olisi pallo. Liiku nyt 1 km eteenpäin kun olet 5 km korkealla, ja näet enemmän tuota litteää maata.

Lue lisää

Kuun kraatterien varjoista näkee, että Kuun pinta on kaareva. Eli jos se olisi litteä, kaikki varjot olisivat samanlaisia. Mutta niinhän ei ole.

pähkäilijä kirjoitti:

Kuun kraatterien varjoista näkee, että Kuun pinta on kaareva. Eli jos se olisi litteä, kaikki varjot olisivat samanlaisia. Mutta niinhän ei ole.

En oikein tajua mitä tarkoitat. Tarkoitatko sitä että ne kraatterit näyttää soikealta kuun reunalla? Sehän voisi johtua perspektiivistä, koska perspektiivi voi tehdä pyöreästä soikean, jos katsot ympyrää vinosti.

Trexnonar kirjoitti:

En oikein tajua mitä tarkoitat. Tarkoitatko sitä että ne kraatterit näyttää soikealta kuun reunalla? Sehän voisi johtua perspektiivistä, koska perspektiivi voi tehdä pyöreästä soikean, jos katsot ympyrää vinosti.

Lue lisää

Kuu näkyy Maasta vain puolen asteen kokoisena, joten siinä ei perspektiivi voi silmin havaittavasti vaikuttaa. Sekä kraatterien ulkonäkö että kraatterien reunamien varjot muuttuvat tasaisesti paikasta toiseen. Se todistaa, että Kuun pinta kaartuu joka suuntaan, siis pallomaisesti. Litteässä Kuussahan kaikki kratterit olisivat smannäköisiä, vain niiden koko luonnollisesti vaihtelisi kuten nytkin.

pähkäilijä kirjoitti:

Kuu näkyy Maasta vain puolen asteen kokoisena, joten siinä ei perspektiivi voi silmin havaittavasti vaikuttaa. Sekä kraatterien ulkonäkö että kraatterien reunamien varjot muuttuvat tasaisesti paikasta toiseen. Se todistaa, että Kuun pinta kaartuu joka suuntaan, siis pallomaisesti. Litteässä Kuussahan kaikki kratterit olisivat smannäköisiä, vain niiden koko luonnollisesti vaihtelisi kuten nytkin.

Lue lisää

Mun teoria on että jos on olemassa joku erittäin suuri litteä esine, kuten kuu tai maa, me emme voi nähdä sitä kokonaan yhtä aikaan, perspektiivin takia. Jos kuvittelet että maa on litteä, ja nouset ylöspäin, horisontti on aina paljo kauempana kuin se maa joka on alapuolellasi, ja mitä korkeammalle nouset, sitä kauempana horisontti on. Lopulta horisontti on niin kaukana että se perspektiivin takia kutistuu enemmän kuin uutta maata ilmestyy lisää, ja siksi litteää maata tai kuuta ei voi nähdä kokonaan yhtä aikaan.

Toisin sanoen, kun katsot litteän kuun reunoja, et katso sen reunoja, vaan katsot sen horisonttia. Siksi ne kraatterit ei ole kaikki saman muotoisia, ja reunalla näkyy perspektiivin aiheuttamaa vääristymää.

EnsioKalevi kirjoitti:

Onko myös aurinkomme pallo? Onko se taivaankappale vai kiinteä kohde niinkuin kiintotähdet?

Jos vastaat kokeessa kysymyksellä, johon vastaus on juuri annettu, saat 0 p.
(Joten tyhmiäkin kysymyksiä on olemassa.) Toivottavasti edes aavistelit oikeita vastauksia:
1. Edellä on sanottu nykytieteeseen perustuen, että Aurinko on tähti. Tähdet ovat pallomaisia (Tässä korvattu pallo pallomaisuudella). Siis: Aurinko on pallomainen. Substantiivi pallo ei selitä ydinrekatiota, säteilyä jne, mutta pallomaisuus kuvaa olion yleisen pinnan muodon.
2. Taivaalla - siis avaruudessa - ei ole kiinteitä, siis liikkumattomia kohteita - tähtiäkään.

Eivät valitettavasti menneet halpaan. Palstalla on vuosikaudet kirjoitellut muutama trolli lättämaasta ja muistä älyttömyyksistä. Tämä tiedetään varsin hyvin ja sitä harrastavien "käsialakin" on tuttu.

Tapana on ollut aina silloin tällöin korjata esitettyjä väitteitä lähtemättä kuitenkaan inttämään trollin kanssa. Näin trollien aloittamiin keskusteluihin jää pieni muistutus siitä, että ovat trollausta.

trollin.ruokavalio kirjoitti:

Eivät valitettavasti menneet halpaan. Palstalla on vuosikaudet kirjoitellut muutama trolli lättämaasta ja muistä älyttömyyksistä. Tämä tiedetään varsin hyvin ja sitä harrastavien "käsialakin" on tuttu.

Tapana on ollut aina silloin tällöin korjata esitettyjä väitteitä lähtemättä kuitenkaan inttämään trollin kanssa. Näin trollien aloittamiin keskusteluihin jää pieni muistutus siitä, että ovat trollausta.

Lue lisää

Tämä on tähtitieteen palsta, ei sosiofoobikoiden.

Meidän aurinkomme lähinnä olevaa tähteä kutsutaan Proxima Centauriksi ja on muitakin kaukaisia tähtiä nimetty.

"Ymmärtääkseni aurinkokunnassamme ei ole "noin 10 planeettaa" vaan 9kpl tämän hetken tiedon mukaan kun plutoa ei enää lasketa planeetaksi, mutta aurinkokuntamme laidoilla huojuu jokin palneettaX josta esko valtaojakin puhui radiossa, eli voi olla että 10kpl on ehkä sittenkin oikea määrä? riippuu siitä lasketaanko plutoa ja kääpiö planeettoja vaiko ei.. "

Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Mikä ymmärryksesi mukaan tekee tuosta tämän hetken tiedon mukaan 9kpl?

Pluto on myös planeetta, siten kuin termi "planeetta" on ymmärretty jo tuhansien vuosien ajan.
Muuan IAU päätti muuttaa planeetan määritelmää vuonna 2006 huutoäänestyksellä, mutta kukaan todellinen tiedemies ei piittaa iau huutoäänestyksen tuloksesta. Pluto on edelleenkin planeetta.

IAU on myös kehittänyt uuden oman terminsä "plutoidi", jollainen Pluto olisi olematta planeetta tai asteroidi.
Missään tapauksessa tuollainen ei ole mikään validi tieteellinen termi, vaan kyllä Pluto on planeetta eikä mikään asteroidi tai uudisasteroidi.

Onko pluto siis luokiteltu meteoriitiksi tai asteroidiksi jos se ei enää ole planeetta? Ilmeisesti planeetat kuten plutokin menettää massaansa avaruudessa kiitäessään ja lopulta massa pienenee niin että kyse on enää asteroidista eikä planeetasta. Se minulle oli yllätys että pluton nimi on plutoidi, vanhoissa koulukirjoissa lukee pluto planeetta.

Pluto on luokiteltu Plutoksi. "Plutoidi" tarkoittaa samaa kuin Pluto. IAUn mukaan Pluto on Pluto, siis eri asia kuin planeetta tai muut taivaankappaleet.
Onneksi tuota IAUn määritelmää ei tarvitse kenenkään noudattaa, vaan voi ihan rauhassa sanoa että Pluto on planeetta, ja planeettoja on 9. Se on faktatietoa.

Pluto_on_Pluto kirjoitti:

Pluto on luokiteltu Plutoksi. "Plutoidi" tarkoittaa samaa kuin Pluto. IAUn mukaan Pluto on Pluto, siis eri asia kuin planeetta tai muut taivaankappaleet.
Onneksi tuota IAUn määritelmää ei tarvitse kenenkään noudattaa, vaan voi ihan rauhassa sanoa että Pluto on planeetta, ja planeettoja on 9. Se on faktatietoa.

Lue lisää

Plutoa suurempia kappaleita on Oortin pilvessä. Johonkin raja täytyy vetää ja se on nyt vedetty siihen, että Pluto on kääpiöplaneetta. Ei siihen sinun henkilökohtainen mielipiteesi mitään vaikuta.

"Pluto on kääpiöplaneetta."

Kääpiöplaneetta on kaunokirjallinen ilmaus, mutta ei tieteellinen termi. Toki Plutoa saa sanoa kääpiöplaneetaksi tai kaukaiseksi kulkuriksi, kylmäksi vaeltajaksi jne. Kääpiöplaneetta-termiä toisinaan käyttävät ne tiedemiehet jotka eivät pidä IAU:n plutoidi-termistä, vaikka tällöin pitäisi Plutoa sanoa planeetaksi.

Plutoidi on tähtitohelollinen lyhytaikainen termi - se aina vaihtuu silloin kun tulee uusia huutoäänestyksiä. Ehkä jo tänä vuonna tulee uutinen että Pluto on taas planeetta.

KahdeksanPlusPluto kirjoitti:

Plutoa suurempia kappaleita on Oortin pilvessä. Johonkin raja täytyy vetää ja se on nyt vedetty siihen, että Pluto on kääpiöplaneetta. Ei siihen sinun henkilökohtainen mielipiteesi mitään vaikuta.

Lue lisää

"Ei siihen sinun henkilökohtainen mielipiteesi mitään vaikuta. "

NASA on julkaissut myös 2 vuotta sitten tieteellisen planeetan määritelmän, jonka mukaan myös Pluto on planeetta.

Kumpi on isompi auktoriteetti, NASA vai IAU? Nasan ainakin kaikki tuntevat, mutta iausta ei ole kukaan kuullutkaan ainakaan ennen Pluto-planeetta sähläystä. Planeetta-sähellys on myös vienyt IAU:lta kaiken tieteellisen uskottavuuden, jota sillä joskus aiemmin on voinut olla.

Tieteessä ei voi olla minkäänlaista keskusauktoriteettia, joka voisi määrätä mikä on kulloinkin vallitseva tieteellinen konsensus. Tällä tavoin tiede poikkeaa radikaalisti esim. katolisesta kirkosta, jossa Vatikaanin kirkolliskokous voi määrätä asioista.

Nyt kun NASAn tiedemiehet sanovat että Pluto on planeetta, selvästikään ei vallitse konsensusta että Pluto olisikin plutoidi. IAUn määräyksillä asian suhteen ei ole mitään tieteellistä merkitystä. IAUn väitteet ovat pelkkää harhaa ja illuusiota.

IAU_merkityksetön kirjoitti:

Tieteessä ei voi olla minkäänlaista keskusauktoriteettia, joka voisi määrätä mikä on kulloinkin vallitseva tieteellinen konsensus. Tällä tavoin tiede poikkeaa radikaalisti esim. katolisesta kirkosta, jossa Vatikaanin kirkolliskokous voi määrätä asioista.

Nyt kun NASAn tiedemiehet sanovat että Pluto on planeetta, selvästikään ei vallitse konsensusta että Pluto olisikin plutoidi. IAUn määräyksillä asian suhteen ei ole mitään tieteellistä merkitystä. IAUn väitteet ovat pelkkää harhaa ja illuusiota.

Lue lisää

Höpsis. Jos meillä ei olisi IPCC:n määräämää ilmastoteolgista 97 % konsensusta, niin mihin me sitten uskoisimme? Astrologiaanko?

Ehkä kyseessä oli kuitenkin vain meteoriitti joka tippui alas taivaalta ja luulit nähneesi ufon

Ufo on helppo tunnistaa siitä, että sitä ei tunnista. Onhan tuossa voinut olla kyseessä ufo, joka on pudonnut taivaalta.

"En osaa sanoa. Jos tarkoitat kiertotähtiä, eli väitettyjä "planeettoja" niin ne liikkuvat maailmamme yläpuolella, kun taas "kiintotähdet" kuten esimerkiksi pohjantähti pysyvät aina kiinteästi paikallaan taivaankannessamme."

Mikä estää "planeettoja" liikkumasta maailmamme alapuolella?
Entä mikä pitää Pohjantähden (tai vaikkapa pohjantähden) kiinteästi paikoillaan taivaankannessamme?

Anonyymi kirjoitti:

"En osaa sanoa. Jos tarkoitat kiertotähtiä, eli väitettyjä "planeettoja" niin ne liikkuvat maailmamme yläpuolella, kun taas "kiintotähdet" kuten esimerkiksi pohjantähti pysyvät aina kiinteästi paikallaan taivaankannessamme."

Mikä estää "planeettoja" liikkumasta maailmamme alapuolella?
Entä mikä pitää Pohjantähden (tai vaikkapa pohjantähden) kiinteästi paikoillaan taivaankannessamme?

Lue lisää

Pohjantähti ei todellakaan pysy paikoillaan. Se liikkuu linnunradan mukana niinkuin oma aurinkokuntammekin. Kiintotähti nimitystä käytetään kaukana olevista auringoista. Kaikki on liikkeessä.

Anonyymi kirjoitti:

Pohjantähti ei todellakaan pysy paikoillaan. Se liikkuu linnunradan mukana niinkuin oma aurinkokuntammekin. Kiintotähti nimitystä käytetään kaukana olevista auringoista. Kaikki on liikkeessä.

Lue lisää

Entä onko Pohjantähti vielä kefeidi - ja mihin suuntaan universumi mahtaa tällä haavaa olla menossa?

Anonyymi kirjoitti:

Pohjantähti ei todellakaan pysy paikoillaan. Se liikkuu linnunradan mukana niinkuin oma aurinkokuntammekin. Kiintotähti nimitystä käytetään kaukana olevista auringoista. Kaikki on liikkeessä.

Lue lisää

Pohjantähti ja muutkin kiintotähdet kuuluvat Kuunyliseen maailmaan joka on muuttumaton. Sen vuoksi kiintotähdet ovat Maahan nähden liikkumattomia. Teorioita Linnunradan liikkumisesta voi esittää mutta ne eivät ole Maailmankaikkeuden kannalta millään lailla olennaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Pohjantähti ja muutkin kiintotähdet kuuluvat Kuunyliseen maailmaan joka on muuttumaton. Sen vuoksi kiintotähdet ovat Maahan nähden liikkumattomia. Teorioita Linnunradan liikkumisesta voi esittää mutta ne eivät ole Maailmankaikkeuden kannalta millään lailla olennaisia.

Lue lisää

Ketä kuvittelet noiden pölpötysten kiinnostavan?

Anonyymi kirjoitti:

Ketä kuvittelet noiden pölpötysten kiinnostavan?

Aristoteleen ajatukset kiinnostivat oppineita eurooppalaisia yli tuhat vuotta. Linnunradasta Aristoteles ei tosin puhunut, mutta Kuun yliestä ja Kuun alisesta maailmasta. Vasta Galilein havainnot rikkoivat vanhat uskomukset.

Sidereus Nuncius

Anonyymi kirjoitti:

Pohjantähti ei todellakaan pysy paikoillaan. Se liikkuu linnunradan mukana niinkuin oma aurinkokuntammekin. Kiintotähti nimitystä käytetään kaukana olevista auringoista. Kaikki on liikkeessä.

Lue lisää

Pohjantähti tai muinaissuomalaisille pohjannaula oli se piste, jonka ympäri muu taivas pyöri. Pohjantähti näytti maan pinnalta katsottuna jököttävän aina samalla paikalla ja siksi sitä pidettiin tähtitaivaan akselina.

Anonyymi kirjoitti:

Pohjantähti tai muinaissuomalaisille pohjannaula oli se piste, jonka ympäri muu taivas pyöri. Pohjantähti näytti maan pinnalta katsottuna jököttävän aina samalla paikalla ja siksi sitä pidettiin tähtitaivaan akselina.

Lue lisää

Ei tuo Pohjantähti mikään akseli voi olla. Korkeintaan laakeri.

Siinäpähän jatkat ihmettelyäsi. Suosittelen lainaamaan esim. kirjastosta jonkun aihetta käsittelevän tiede kirjan.