Tuntematon 3.

Katsoin TV esityksenä 1 osan tuntematon 3. TV elokuva sarjasta.
Ja aion katsoa jatko-osatkin.

Selvästi tämä vaatisi laajan kuvan. En ole tätä elokuvaa teatterissa nähnyt.
Mutta komeita kuvia siinä on ja aikakauden tuntu on lavastuksessa hyvä.
Pitänee käydä teatterissakin tämä katsomassa!!
Lisäksi pidin siitä, että näyttelijät ei yli näytelleet osia. Hetkittäin oli realismin tuntua.
Ilmoita


ilmatorjuntaa! Muuten aika hyvä.
Ei vedä näyttelijät vertaa ykköversion taitureille. Ei nämä huonoja ole, ehkä Lammion esittäjä pois lukien.
4 VASTAUSTA:
"Ei vedä näyttelijät vertaa ykköversion taitureille."

Alkuperäisen Linnan teoksen mukaan tämän piti olla varusmiesjoukko eli iältään 20-21-vuotiaita! Ne ensimmäisen osan "taiturit" olivat vanhoja ammattinäyttelijöitä, joista suurin osa ikähaarukassa 40-50 vuotta!
Kk oli ihan normijuttu it-hommissa sodan loppuun asti.

Valokuva Kiestinki 19.09.1941 (Jatkosota)

Sotasaalis "urkupyssy", nelipiippuinen it-kk Kiestingissä. (Kiestinki)

7,62 mm:n neloisilmatorjuntakonekivääri vuodelta 1931 (7,62 ItkK/31). Se koostuu neljästä Maxim-Sokolov m/1910 konekivääristä, joka tunnetaan myös nimellä ``urkupyssy´´.

Valokuvaaja: A. Vallinheimo

https://www.sotasampo.fi/fi/photographs/page/sakuva_96958
SenAjanElokuva kirjoitti:
"Ei vedä näyttelijät vertaa ykköversion taitureille."

Alkuperäisen Linnan teoksen mukaan tämän piti olla varusmiesjoukko eli iältään 20-21-vuotiaita! Ne ensimmäisen osan "taiturit" olivat vanhoja ammattinäyttelijöitä, joista suurin osa ikähaarukassa 40-50 vuotta!
ne olikin taitureita. Pitkä kokemus ja osaaminen.

Ja jalkaväen tulituki on kookoolle eri asia kuin ilmatorjunta. Taivaalle olisi paukut menneet ainakin parissa kohtauksessa, missä ampuvaa asetta näytettiin.
Juuri-siksi kirjoitti:
ne olikin taitureita. Pitkä kokemus ja osaaminen.

Ja jalkaväen tulituki on kookoolle eri asia kuin ilmatorjunta. Taivaalle olisi paukut menneet ainakin parissa kohtauksessa, missä ampuvaa asetta näytettiin.
Jostain kuvakulmasta sojotti piiput ylös.
Tosin Ylös rinteeseen olivat menossa.
Sieltä kallion päältä pellolle ammunnassa oli mielestäni matka pitkä.
Mutta häirintä tuli onnistuu kyllä!!
+Lisää kommentti
Se on "ylinäytelleet", ei "yli näytelleet"
1 VASTAUS:
Aaaaaiiiiivvvvvaaaaannnn sama
Asettele itte kivet ja kirjaimet kuovi....
+Lisää kommentti
Mutta missä oli homostelu? Se oli yleistä rintamilla, ja kuuluu sitäpaitso jokaiseen itseään kunnioittavaan nykyajan tv-sarjaan, kuten Das Boot ja El Chapo.
6 VASTAUSTA:
Rahikainenhan kävi nussimassa jotain naista, ehkä lottaa ja otti tältä vielä alushousut mukaan joiden hajulla kiusasi Lehtoa. Tämä nykyisen elokuvan Lehto oli hyvä.
Todellisuudessa:

- se ei ollut yleistä
- lain mukaan sekatsottiin rikokseksi
- 1. Jakso kuvaa sodan alun liikuntasotaa
- toki ekasta jaksosta suruksesi puuttuu myös pedofiilit ja vekselipetosten tekijät
VenäjänTiltujenHarraste kirjoitti:
Todellisuudessa:

- se ei ollut yleistä
- lain mukaan sekatsottiin rikokseksi
- 1. Jakso kuvaa sodan alun liikuntasotaa
- toki ekasta jaksosta suruksesi puuttuu myös pedofiilit ja vekselipetosten tekijät
Saataisiin äksöönii, kun johtoporras pervoilisi riittävästi.
Toki sinulle mieleistä äksonia, mutta ei se silti totta ole!
Lotan aluspöksyt, ja muuta kuumaa.
Siinä oli. Kuorma-auton lavalla alushousut ja tunnelmaa.
Olikohan hiivatulehdus iso ongelma ja miten silloin hoidettiin?
Luulisi että bordelli toiminnalla olisi sotaaikana tienannut hyvin!?
Saksalaisilla oli kenttäbordellit. Oliko Suomi tyttöjä niissä miten paljo?
Suomi armeija ja Lotta Svärd oli siveyden asialla, ja dot.papit ja kenttälakki piti moraalia yllä.
Kotirintamalla oli ohjattua mielipiteiden ja moraalin seurantaa.
Sapolitrukit kirjoitti:
Lotan aluspöksyt, ja muuta kuumaa.
Siinä oli. Kuorma-auton lavalla alushousut ja tunnelmaa.
Olikohan hiivatulehdus iso ongelma ja miten silloin hoidettiin?
Luulisi että bordelli toiminnalla olisi sotaaikana tienannut hyvin!?
Saksalaisilla oli kenttäbordellit. Oliko Suomi tyttöjä niissä miten paljo?
Suomi armeija ja Lotta Svärd oli siveyden asialla, ja dot.papit ja kenttälakki piti moraalia yllä.
Kotirintamalla oli ohjattua mielipiteiden ja moraalin seurantaa.
Kansa kaipasi viihdettä, sexuaalista huvia ja Jenkan jytkettä.
Papit ja myös johto ihaili puhdasta kristillistä yli-ihmistä.
Oltiin korkeampia ihmisiä. Se Valkoinen valta elämöi vuoteen 1944 asti.
Luokka systeemi oli vahva.
Suomi oli silloin kansaa kyykytystä Valko hegemonia, kyykytystä, kansakoulusta rippikouluun...
Itse sain kokea vielä tämän Valko hegemonian rippeitä, koulussa 1960 -70 L.
Vasta peruskoulu ja muu kehitys ja sivistys muutti tilannetta.
Mutta tämä uusi sivistys ja massojen tasaa arvo, se toi myös syvän naivismin ja irtoamisen realiteeteista. Ja taas väärät profeetat ja aatteet pääsi valtaan!!
Ja nyt on ajauduttu vas vihreällä naivismi ideologialla, ja ahneus markkinatalous ideologian kautta, sekoilevaan, turvattomaan pakko monikulttuuri helvettiin.

Nopeaa muutosta siis!!
Ehkä liian nopeaa ja syvä typeryys ohjaa politiikkaa.
Tarvittaisiin konservatiivista, järkeen pohjautuvaa politiikka, ei poliittisia muoti tai ahneus asioita...
- Tuli näitä mieliin tabuna esitetyistä pyhistä Lotan pöksyistä!!
+Lisää kommentti
Jäi mieleen siinä ollut kartta, jossa Virossa eteni rintama.
Ja sitten Laatokan pohjoispuolella eteni rintama.
Ja noin se kyllä suuressa kuvassa meni.
Ja Kai suurena visiona oli että Pietari saarrostetaan.jne..
Mutta suomalaiset jäi syvärille.

Lähinnä tuo kartta jäi siksi mieleen, että monelle ulkomaalaiselle, Hollywood historian kyllästäneelle ihmiselle,,, on se kuva Suomen sodista täysin alisteinen Saksan touhuille....
Ei tunneta tilannetta, asemaa, vallinnutta todellisuutta....

Joskus olen keskustellut aiheesta ja huomannut että turhaa...maailmalla käsitys asioista on niin erilainen, ja jopa poliittisesti, uskonnollisesti ohjattu. Edelleenkin.
Ja tiedon taso matala!!
3 VASTAUSTA:
Meinaatko ettei Hitler ollut suunnitellut suomalaisille tavoitteksi Syväriä ja Rajajoki-linjaa?
Kyllä kuule Aatu oli luvannut suomalaisille tavoitteiden saavuttamisen jälkeen jäädä vain niihin saavutettuihin asemiin. Alkoi ns. asemasotavaihe ja puhdetöiden tekemisen meininki. Kaikki tapahtui liittosopimuksen mukaisesti. Ei se Aatu mikään paskiainen ollutkaa suomalaisia kohtaan, kun noin hövelisti käyttäytyi operaatio Barbarossassaan. Tarkistakaapa vain faktat niin näette että totta on. Kolme vuotta saivat meikäläiset vuoleskella pahkakuppeja Hitlerin luvalla edetä yhtään mihinkään.
"Meinaatko ettei Hitler ollut suunnitellut suomalaisille tavoitteeksi Syväriä ja Rajajoki-linjaa?"

Ei ollut. Hitler toivoi Suomelta tukea pohjoiseen, osallistumista Leningradin valtaukseen ja ennen kaikkea "kädenlyöntiä Syvärillä".Aluksi toivottiin vain vastassa olevien venäläisjoukkojen sitomista. Marsoli hyökkäämässä Kannaksella, mutta yhteyskenraali Erfurth taivutteli hyökkäämään P-Karjalassa ensin. Virhe sekin.

Vain ykköskohta onnistui, vaikka Muurmannin radalle ei päästykään. Kädenlyöntiä odotettiin turhaan. Aseveli ei koskaan tullut paikalle. Marski ilmoitti jo enne sotaa, ettei hyökkäys Leningradiin tule kyseeseen.

"Kaikki tapahtui liittosopimuksen mukaisesti."

Sellaista ei ollut.

Asemasotaan juututtiin. kun Saksa ri sotaa voittanutkaan, kuten Hitler lupasi.
”Vain ykköskohta onnistui, vaikka Muurmannin radalle ei päästykään. Kädenlyöntiä odotettiin turhaan. Aseveli ei koskaan tullut paikalle. Marski ilmoitti jo enne sotaa, ettei hyökkäys Leningradiin tule kyseeseen.”

Jos tarkkoja ollaan niin Muurmannin radan lyhin reitti, joka kulki Petroskoin kautta Äänisen länsipuolelta katkaistiin.

Se ei kuitenkaan estänyt käyttämästä Äänisen länsipuoleltakulkevaa rataa!
+Lisää kommentti
"Kaikkien suomalaisten tuntemat fiktiiviset sotilaat", versio numero kolme. Tai neljä, jos Linnan romaani on versio numero yksi.

Oikeat tuntemattomat sotilaat eivät esiinny televisiossa miljoonayleisölle. He makaavat ties missä Karjalan korvessa. Ihmisiä, joita kukaan ei enää muistele. Ihmisiä, joista ei ole jäljellä edes suttuista valokuvaa.
1 VASTAUS:
Kyllä Itä-Karjalasta palasi sotilaita kymmenin tuhansin. Tosin verta vuoti paluumatkallakin.

Heistä on kirjoitettu ja kirjoitetaan paljon. Useimmat palanneet ovat jo kuolleet.

Kyllä heitä muistellaan. Minultakin palasi useita enoja ja setiä sekä naapurinmiehiä-
+Lisää kommentti
Tämä TV-sarjaversio on loistava. Elokuvaversio oli hieman yksiulotteinen, pyöri liiaksi Rokan sotatarinan ympärillä ja jätti muutaman keskeisen henkilöhahmon turhan pieneen osaan, Lehto ehkä selvimpänä esimerkkinä tästä.

TV-versio tuo lisää syvyyttä tarinaan ja henkilöhahmoihin. Se on paitsi Louhimiehen elokuvaversiota, myös aiempia Tuntematon sotilas -filmatisointeja koskettavampi ja tunteikkaampi. TV-versiossa on myös muutamia ikonisia kohtauksia, jotka elokuvaversiosta puuttuvat, kuten kovennetun seisominen ja suolaisen silakan aneleminen muutaman mainitakseni.

Louhimiehen Tuntematonta ei kannata jättää pelkän elokuvaversion katsomisen varaan. TV-versio kannattaa ehdottomasti katsoa ja se nostaa Louhimiehen Tuntemattoman katselukokemuksena aivan uudelle tasolle lyhyempään elokuvaversioon verrattuna.

Elokuvaversiolle 3,5 tähteä viidestä, TV-versiolle täydet viisi tähteä.
Ilmoita
Olisin toivonut TS. Elokuva sarjaan enemmän sota kaluston esittelyä.
Elokuvaan sellainen ei kai mahdu, mutta elokuva sarjassa olisi voinut lisätä kuvansa,,mm. aseet, autot, tankit, muonitus, ruuat, jne jne.
Sodan huolto ja logistiikka yms tulisi saada osansa vieläkin selvemmin.
Mutta oli tuossa nyt tankki sotaa yms hyvin jo.
Nämä sodat kun oli jo materiaali, tarvike, laite, yms rakenteeltaan, isoa tavaran kulutus sotaa.

Ja voisi ollakin dokumenttielokuva paikka tuosta huollosta ja huollon riittävyydestä.
Lopulta Koko 2. MS. Voitettiin huollolla...
Ilmoita
Lavasteet oli hyvät tässä Petroskoi osuudessa.
Tunnelmaa syntyi.
Ja tankki kuvaus oli realistinen.
Lahtisalorannalla olis pitänyt laukoa useampi laukaus.
Mistä oli kuvattu tai piirretty oli Petroskoin siluetti? Näytti Kuusankosken paperitehtaan piipuilta?
Laulava naisosasto oli hyvä!
12 VASTAUSTA:
No voi sentään, minusta tämä ei kyllä yllä eka version tasolle mitenkään, vaikka se olikin mustavalkoinen.

Tässä uusimmassa on niin monta pellenäyttelijää, melkein kaikilta puuttuu tarvittava karisma.

Oikeastaan on vaikea ymmärtää, miksi näitä on tekaistu näinkin monta, aika tarpeetonta paukuttelua ja ympäristön pilaamistakin nämä sotakuvien ryskeet.

Edvin Laineen ohjaama alkuperäinen elokuva tehtiin aikaan, jolloin sodasta oli vielä jälkikaikuja siviilielämässäkin ,sodankäyneiden ukkojen myötä.

Tutuksi tuli kaikki karmeudet, joita rintamilla oli nähty ja tapahtunut.
Totuuskomissio1 kirjoitti:
No voi sentään, minusta tämä ei kyllä yllä eka version tasolle mitenkään, vaikka se olikin mustavalkoinen.

Tässä uusimmassa on niin monta pellenäyttelijää, melkein kaikilta puuttuu tarvittava karisma.

Oikeastaan on vaikea ymmärtää, miksi näitä on tekaistu näinkin monta, aika tarpeetonta paukuttelua ja ympäristön pilaamistakin nämä sotakuvien ryskeet.

Edvin Laineen ohjaama alkuperäinen elokuva tehtiin aikaan, jolloin sodasta oli vielä jälkikaikuja siviilielämässäkin ,sodankäyneiden ukkojen myötä.

Tutuksi tuli kaikki karmeudet, joita rintamilla oli nähty ja tapahtunut.
Se Edvin Laine 1. Versio on kuin kesäteatteri komiikkaa.
Vaikuttaa koomiselta kesäteatteri showlta.
Nämä uudemmat on hieman realistisempia. Tosin niistäkin puuttuu se sodan inhorealismi.
Ja sotaa pitäisi kuvata aidosti, niin ei jäisi epäselvyyttä....
Tästä 3. Versiosta huomio, että oli suomalaisilla monenlaisia kypäriä. Oliko silloin jo käytössä se pyöreä malli?
Paljon Saksalaisen mallisia kypäriä oli ainakin vanhoissa kuvissa.
"Lavasteet oli hyvät tässä Petroskoi osuudessa."

Kyllä Suomenlinna lavasteista käy. Liekö Petroskoi ollut noin edustava?

T-34:ää (joita ei todellisuudessa kohdattu) ammuttiin Lahti-pst-kiväärillä, ei Lahti-Salorannalla.
Hyvä-lavastus kirjoitti:
"Lavasteet oli hyvät tässä Petroskoi osuudessa."

Kyllä Suomenlinna lavasteista käy. Liekö Petroskoi ollut noin edustava?

T-34:ää (joita ei todellisuudessa kohdattu) ammuttiin Lahti-pst-kiväärillä, ei Lahti-Salorannalla.
Petroskoi oli luullakseni oikea kaupunki, kivitalot yms..
Joten Suomenlinnan, ne Suomen siirtomaa ajan rakennukset ovat vastaavia kuin Petroskoin.

Lahti ja Saloranta,. Molemmat oli noissa asehommissa. Tiedä sitten kenen nimiin toi norsupyssy sitten meni? Mutta oli jo tehoton .
Ja se uudempi PST kanuuna kai oli myös tehoton?
Mutta vasta myöhempi nyrkki, ja sinko tehosi nl vaunuihin.
Kypärät oli Saku tyyli, mm. Unkarilaisia, ja kai oli noita pyöreämpiäkin?
Sarka vaatteet, kesällä kesäpuku, vai samat vuoden ympäri??
Oliko kunnon talvitakki?
kaupungiksi. Vain muutama isompi kivitalo.
Asesuunnittelija Aimo Lahti nimesi aseensa Pst-kivääri L-39:ksi.
Perusasu oli sarkapuku m 36, johon kesällä vaihdettiin kesäpusero. Sarkamantteli pysyi samana.
Kypäriä oli monenlaisia. Pyöreämallinen oli kotimainen.
Petroskoi-oli-rähjä kirjoitti:
kaupungiksi. Vain muutama isompi kivitalo.
Asesuunnittelija Aimo Lahti nimesi aseensa Pst-kivääri L-39:ksi.
Perusasu oli sarkapuku m 36, johon kesällä vaihdettiin kesäpusero. Sarkamantteli pysyi samana.
Kypäriä oli monenlaisia. Pyöreämallinen oli kotimainen.
Vaatteet oli kestävää kuosia. Itse kävin intin 80-luvun alkupuolella ja vermeet oli kutakuinkin samat kuin sodan aikaan. SA:n "nerokkuutta" varusasioissa kuvaa se, ettei siihen(kään) aikaan ollut mitään talvikauden päällystakkia ulkokäyttöön, oli lomamantteli lomia varten ja paskamantteli roikutettavaksi käärönä tetsarissa. Ulkona ja sisällä touhuttiin samassa kevyt palveluspuku tai sarkapuku -kombossa. Ja muutkin varusteet oli kuin Volgan lauttureilla.
Kjg48 kirjoitti:
Vaatteet oli kestävää kuosia. Itse kävin intin 80-luvun alkupuolella ja vermeet oli kutakuinkin samat kuin sodan aikaan. SA:n "nerokkuutta" varusasioissa kuvaa se, ettei siihen(kään) aikaan ollut mitään talvikauden päällystakkia ulkokäyttöön, oli lomamantteli lomia varten ja paskamantteli roikutettavaksi käärönä tetsarissa. Ulkona ja sisällä touhuttiin samassa kevyt palveluspuku tai sarkapuku -kombossa. Ja muutkin varusteet oli kuin Volgan lauttureilla.
On ne ollut aikoja.
Äitin kulta kävi sotaväessä.
Poikakuinperuna kirjoitti:
On ne ollut aikoja.
Äitin kulta kävi sotaväessä.
Noin on ollu.
Meitä äitin kulta oli paljo.
Ja julmaa on ajatella miten sotiin vietiin paljo äitin kultia.
Ja monella ei ollu edes neliötäkään maata jota puolustaa.
Kuolivat siis rikkaiden etujen vuoksi, turhaan.
Minäkin kävi. 80 l alussa armeijassa, ja siel oli viel esim. jalkarätit!!! Ja niitä kun käytti niin se olikin hyvä ja toimiva systeemi
Pitäisi kyllä herätellä uudelleen jalkarätit käyttöön, tosin ei ole kunnon saappaita nyt.
Muuten se varustus oli hyvää, mutta alkuun, kai ajankuluksi jaettiin väärän kokoiset varusteet, joita sitten vaihdeltiin ensimmäinen kuukausi.
Meni se aika noinkin.
Ruoka oli hyvää, tosin pohjaan palanut pataljoona soppa ei.
Mukavia kavereita oli ja armeija aika meni nopeaan.
Sitten oli erittäin huonosti järjestettyjä, järjettömiä kertausharj. 2 kpl.
Js 3. Kieltäydyin, kun oli niin järjetöntä touhua se.
Silloin vielä ajattelin asioita järkiperusteisesti.
Myöhemmin en enää ole uskonut järki perusteisiin monessakaan asiassa.

Enemmänkin tämä show on vedätys skeidaa ja mielikuva politiikkaa.
Hyvä-lavastus kirjoitti:
"Lavasteet oli hyvät tässä Petroskoi osuudessa."

Kyllä Suomenlinna lavasteista käy. Liekö Petroskoi ollut noin edustava?

T-34:ää (joita ei todellisuudessa kohdattu) ammuttiin Lahti-pst-kiväärillä, ei Lahti-Salorannalla.
"T-34:ää (joita ei todellisuudessa kohdattu)...."

Kyllä suomalaiset kohtasivat jo v. 1941. Ensimmäinen saatiin sotasaaliiksi 2.10.-41
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1262
TuntematonAsevelvollinen kirjoitti:
Noin on ollu.
Meitä äitin kulta oli paljo.
Ja julmaa on ajatella miten sotiin vietiin paljo äitin kultia.
Ja monella ei ollu edes neliötäkään maata jota puolustaa.
Kuolivat siis rikkaiden etujen vuoksi, turhaan.
Minäkin kävi. 80 l alussa armeijassa, ja siel oli viel esim. jalkarätit!!! Ja niitä kun käytti niin se olikin hyvä ja toimiva systeemi
Pitäisi kyllä herätellä uudelleen jalkarätit käyttöön, tosin ei ole kunnon saappaita nyt.
Muuten se varustus oli hyvää, mutta alkuun, kai ajankuluksi jaettiin väärän kokoiset varusteet, joita sitten vaihdeltiin ensimmäinen kuukausi.
Meni se aika noinkin.
Ruoka oli hyvää, tosin pohjaan palanut pataljoona soppa ei.
Mukavia kavereita oli ja armeija aika meni nopeaan.
Sitten oli erittäin huonosti järjestettyjä, järjettömiä kertausharj. 2 kpl.
Js 3. Kieltäydyin, kun oli niin järjetöntä touhua se.
Silloin vielä ajattelin asioita järkiperusteisesti.
Myöhemmin en enää ole uskonut järki perusteisiin monessakaan asiassa.

Enemmänkin tämä show on vedätys skeidaa ja mielikuva politiikkaa.
No ei ne nyt mitään riemujuhlaa ne varusteet olleet. Ainakin meillä oli käytössä ne telaketjumalliset makuualustat joissa oli eristeenä jotain selluloosaa joka oli käytön myötä murennut jauhoksi eikä pahemmin teltan pohjalla lämpöä eristänyt. Talvijalkineina oli tavalliset kumpparit, huopavuorisia oli vaan kapiaisilla, oikein vilvakat pakkaskengät. Alumiiniset kenttäpullot jotka kerättiin pois hiekkapuhallysta varten ja kun lopulta saatiin taksisin lsitettiin käyttökieltoon. Kaasunaamarien patruunat oli jo aiemmat ikäluokat kusseet tukkoon, ei niitä koskaan onneksi pakotettu käyttämäänkään. Ja vielä 5v reservissä olon jälkeen kertauksissa samaa settiä plus tiedusteluryhmillä jatkosodan aikaiset venäläiset tykistöradiot joilla ei saanut yhteyttä yhtään mihinkään.
totta-väliin kirjoitti:
"T-34:ää (joita ei todellisuudessa kohdattu)...."

Kyllä suomalaiset kohtasivat jo v. 1941. Ensimmäinen saatiin sotasaaliiksi 2.10.-41
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1262
JR 8 ei kohdannut T-34:iä. Yksi Klim taisi tulla vastaan.l
"JR 8 ei kohdannut T-34:iä. Yksi Klim taisi tulla vastaan.l "

No, eipä kohdannut. JR 8 kuului osana 11 divisioonaan ja ensimmäiset T-34 sai niskaansa viereinen divisioona nr. 7 lokakuussa 1941.
Alkuperäinen kirjoituksesi väitti ( näin ymmärsin) että mitkään suomalaiset joulut eivät saaneet v. 1941 vastaansa T-34 vaunuja.
+Lisää kommentti
Pelkästään alkuperäisessä elokuvassa jossa Rokka ottaa vangin juoksuhaudassa oli jo päihtynyt sodankäynyt avustaja näyttänyt miten homma tehtiin kun tuosta mitään tule ja näyttelijät oli ollut hiukan järkyttyneitä.
Ilmoita
Sellaisia pisteaitoja ei ole oikeasti koskaan tehty. Kylläpä olivat oikein moderneja rimppeloita.
Elokuvan mukaan Paloaukealta lähdettiin keskeltä mäkistä sekametsää. Oikeasti Paloaukean oli jo silloin hiekkainen kangasmetsä, aukea oli iso harjoitusaukea.
Petroskoissa oli silloin vain yksi kivitalo, kaupunki oli vanhoja puutaloja täynnä.
Ainakin näiltä osin lavastus on kehno. Tekijä ei ole viitsinyt perehtyä asiaan.
1 VASTAUS:
Juuuuu, ei mene tarkkaan kirjan mukaan, mutta ei niin väliä.
Kertomus, välittyvät tunne asiat ja tapahtumat kai tärkeimmät?
Ei niinkään yksityiskohdat?

TV sarjassa tosin olisi yksityiskohdilla kun ollut tilaa ja sijaa.
Elokuvaan ei kaikki aina mahdu.....
+Lisää kommentti
Elokuvassa on rajallinen aika käsitellä asiaa. Sarjassa olisi enemmän.
Petroskoi matkalla, oli mm. alaston vaikeroiva tien varressa,,, jäi epäselväksi se merkitys.
Siitä asiasta ei otettu asiaa ja inhorealismia irti.
Sama ulkoistus asenne kenttäsairaala kohtauksessa.
Ja monessakin muussa kohtauksessa jää tilanne keikkumaan ilmaan.
Olisiko elokuvan,, sarjan,, leikkaus hieman epäloogista, tms...
Tarkoituksella ulkoistettu?
Näyttää että kuvissa Hietanen ja Lotta on sellaisia tunnelmointia,,, voi odottaa että heidän kohtalonsa tässä vahvana rakenteena.......Kaarena.
Niin oli aiemmissakin...ja kirjassa...
3 VASTAUSTA:
"Näyttää että kuvissa Hietanen ja Lotta on sellaisia tunnelmointia,,, voi odottaa että heidän kohtalonsa tässä vahvana rakenteena.......Kaarena.
Niin oli aiemmissakin...ja kirjassa..."

Kyseessä on venäläinen/karjalainen opettaja, johon Hietanen ihastuu. Siinä kaikki.
Lykkäät-pötyä kirjoitti:
"Näyttää että kuvissa Hietanen ja Lotta on sellaisia tunnelmointia,,, voi odottaa että heidän kohtalonsa tässä vahvana rakenteena.......Kaarena.
Niin oli aiemmissakin...ja kirjassa..."

Kyseessä on venäläinen/karjalainen opettaja, johon Hietanen ihastuu. Siinä kaikki.
Ei siinä kaikki...
Hietanen hietasena eri tapahtumissa. Ja toimissa.
Ja sitten tämä Lotta eri tapahtumissa, kenttäsairaalassa, ja sodan jaloissa, ja upseerien huvina, jne..

Näillä Molemmilla oma kaari sodan jaloissa.
IsonUrakanJaloissa kirjoitti:
Ei siinä kaikki...
Hietanen hietasena eri tapahtumissa. Ja toimissa.
Ja sitten tämä Lotta eri tapahtumissa, kenttäsairaalassa, ja sodan jaloissa, ja upseerien huvina, jne..

Näillä Molemmilla oma kaari sodan jaloissa.
Hietaselle tunteet, usko, hyvään pyrkiminen, ja huono, likainen loppu.
Lotalla ajautuminen, hyväksikäytettynä, muuttuminen arvottomaksi.
Tarinoita arjesta, tänäkin päivänä!!!!
+Lisää kommentti
Vaikea teos Käsikirjoittajalle, lukijalle..
Ottaako henkilökohtainen tunnelma taso.
Vai historiallinen dokumentti taso.

Itse haluaisin sodasta ja sota ajasta vielä realistisen, taistelijan monttuun ja arkeen menevän, sota kokemuksen välittävän filmin.
Jossa olisi historiaa, ajankuvaa. Siis enemmän dokumentti kuin ooppera tai Sotabaletti, tms.

3. Tuntematon on hyvä yleis filmi, siitä löytää monta näkökulmaa.
Ilmoita
Nyt toiseksi viimeinen jakso nähty. 1 kpl viel jäljellä...
Filmi on karu, ja pidän siitä.
Ei yli näytellä, ja ei tehdä operettia, tms. Sota showta.

Jotkut äänitykset ja puheet on muminaa.
Mutta suurin osa on asiallista.

Itse luen juuri nyt sotilaiden muisteloita sodasta. Ja useat ovat hyvin erilaisia kuin se virallinen historia. Rintama miesten näkökulma on karu. Politikot ja johto kertoo toisenlaista historiaa.
Ilmoita
Toivottavasti viimeinen tv-sarjan osa tuo julki kuinka tuhannet sankarpojat myllättiin jauhelihoiksi parissa kuukaudessa Puna-armeijan teräsmyllyssä kesällä 1944. -Perin koristeltu on Tuntematon kolmonen, näyttelijätyö on heikkoa sisälukua vastaavaa.
-Väinö Linnan suurenmoista teosta ei edelleenkään kyetä tallentamaan kuviksi kuin tylsän puukon terällä eikä niin suurta kuvantekijää ole vielä kehdossa keinunut joka siihen pystyisi.
1 VASTAUS:
Kun tulevaisuudessa uusia tehdään, niin käsikirjoitus kannattaisi ottaa muu kuin v.linna.
Ja enemmänkin tarpeen olisi dokumentti, kuin näytelmäFilmi....
+Lisää kommentti
Hietanen meni etsimään veeruskaa Petroskoista.
Ja asunnon oli vallanneet miehekkäät suomen ämmä lotat
Sitten oli ihmisiä kuvissa aidan takana.
Olliko tämä veeruska joutunut irtolaisuudesta leirille, vai oliko lotat valllanneet lämpimän asunnon?
Häätäneet veeruskaa?? Se oli vaan sellaista kerronnallista epäselvää juttua.
1 VASTAUS:
Veeruska oli puheesta päätellen karjalainen, "ylen sankia priha...." ym. Puheet. Leireille ei laitettu karjalaisia tai muita itämerensuomalaisia vaan vain venäläiset ym. "Epäkansalliset". Tässä siis elokuva mokasi pahasti.
+Lisää kommentti
Yksi parhaista näyttelijäsuorituksista on Robin Packalen sotamies Hauhiona.
Ilmoita
Toiseksi viimeinen osa. Ja ei ole viel suurfilmi tunnelmaa tullu.
Aivan hyvä se kuitenkin on.
Vaikea varmaan mahduttaa kaikkea filmille. Sota kuvaukset on olemassa. Mutta ei ne vie katsojaa sisälle siihen sota mielettömyyteen.
Seuraileva asenne niissä.
Mutta hyvä kuvaus on.
Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmaa.
Venäläistä hyökkäys voimaa näkynyt rajoitetusti.
1 VASTAUS:
Oli se aika koskettavaa lopussa varsinkin, juuri tämä toiseksi viimeinen jakso, ehkä koska molemmat ukit ovat noissa oloissa taistelleet ja toinen kaatui sodan viimeisellä viikolla. Jotenkin konkretisoitui ihan eri tavalla kuin sinä perinteisessä versiossa, jota itsenäisyyspäivänä näytetään.
Ylipäätään miten paljon siellä meni ja vammautui nuoria ja vanhempiakin miehiä...
Olikohan sadekesä kun tuota kuvattiin.
+Lisää kommentti
Siin oli ne nostoniehet, tms, ja simputusta, yms..
Ja se osio jäi pieneksi sivuasiaksi. Kuitenkin sekin oli osa sotaa.
Vähämielisetkin laitettiin sotaan, ja moni heikkolahjainen selvisi pikku tehtävistä.
Kuten työelämässäkin selvitään.
Jopa hallituksessa ja eduskunnassa voi naivi mielenvikainen olla töissä pitkäänkin.
Pääministerikin on aivan läpi hoopo usein ollu.
Näin tausta voimat saa valtaa kun hoopo nostetaan...
Ilmoita
- Kolmas filmatisointi ja selvästi alkaa puulta maistua - ei kyllä enää neljättä.
1 VASTAUS:
Sehän riippuu siitä, mitä kansa haluaa? Kuinka monta sataa versiota mahtaa olla jostakin tietystä Tshevovin näytelmästä?
+Lisää kommentti
Myös Rokan kuulustelussa käytettiin sanoja joita tuolloin ei vielä käytetty tuolloin aikalais lapsen mukaan ja henkilötkään eivät tuosta ajasta puheiden ja käytöksen mukaan vaikka monia sitten Edwin lLaineen versio ärsyttää muka hilpeällä rempseydellä mitä miehet kyllä tuolloin oli ja puheet ja käytös muutenkin tuolloin.
1 VASTAUS:
Niin oli teatterissa rempseyttä.
Arjessa muuten oltiin kuin alistuneet pakanat, kansakoulun ja katekismuksen alistamat..
+Lisää kommentti
Viimene osa eilen.
Hyvää oli kuvauspaikat, Mäkinen, itäkarjalaa muistuttavaa maastoa.
Eleetön kuvaus.
Välittävää näytelmää ja hahmoja kuitenkin.
Mutta hyvä filmi se on.
Ei siis teatteria, oopperaa tai operettia, vaan kuvaus eri vaiheista.
Jäi jotenkin katsojalle ulkopuolinen olo. Elokuva ei menny "" luihin ja ytimiin". Oli sellainen virkamies mäinen tuotos, ilman hengen paloa!
Mutta asiallinen hyvä elokuva.
Ja hyvä ettei sodalla elämöity,,, lakooninen kuvaus aika sopivaa......
Ilmoita
Meni hieman överiksi se everstiluutnantin möykkääminen tiellä.
1 VASTAUS:
Pakokauhu ja toimimaton puolustus, 1oli se syy.
Kun kannas murtui, 44, miehet juoksi, niin päämaja antoi luvan rankaista, aseellisesti!!!
Ja Ilmeisesti tämä oli luvallista myös Itä-Karjalan rintamalla??
Noita ampumisia oli paljo. Upseerit ampui omia miehiään esim Kannaksen läpi juoksussa.
Niin paljo ampuivat, kun oli lupa! Mutta ei se auttanut. Päinvastoin kävi!!!
Ampumis Lupa Joka jo heinäkuussa poistettiin, kun pikavauhtia säädettiin laki uusi. Rankaisuun Että ei saa ampua omia. Ilmeisesti toimittiin nopeaan, Pelättiin häviötä ja kostoa... Ja ammuttuja oli niin paljo!!!
Epäilen että näitä on peitelty, ja useista ei mitään tietoja, kun hukkuivat ruumiskasoihin ja kaaokseen. Ei siis tehty mitään pöytäkirjoja! Tms..!
Paniikki ja pelko oli kova kun armeija juoksi, johto järjestelmä ei toiminut yli viikkoon kesällä 44.

Monessa muussakin armeijassa oli pelko se ase karkuruutta vastaan!!
+Lisää kommentti
Karkuruus on eri juttu kuin perääntyminen jonninlaisessa pakokauhussa kovasta tykittämisestä. Siis karkuruus eli kieltäytyminen kun ne 2 sotilasta ammuttiin talvella.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Tuntematon 3.

Katsoin TV esityksenä 1 osan tuntematon 3. TV elokuva sarjasta.
Ja aion katsoa jatko-osatkin.

Selvästi tämä vaatisi laajan kuvan. En ole tätä elokuvaa teatterissa nähnyt.
Mutta komeita kuvia siinä on ja aikakauden tuntu on lavastuksessa hyvä.
Pitänee käydä teatterissakin tämä katsomassa!!
Lisäksi pidin siitä, että näyttelijät ei yli näytelleet osia. Hetkittäin oli realismin tuntua.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta