2019 GGR 02

Oudolta tuntuu VDH:n käytös tässä kohtaa. Tällaisessa kilpailussa se 10 min lipsuminen on ehkä juryn ratkaisuna ymmärrettävä, mutta kilpapurjehtijan suhtautuminen sääntöjen tarkkaan noudattamiseen on erikoista. Kilpailussahan ei normaalisti tunneta pieniä sääntörikkeitä, joko mennään sääntöjen mukaan tai DSQ. Vaikka kilpailu voitosta on saanut uuden käänteen, ei se siltikään 10 min eroilla ratkea. Olisi VDH voinut ottaa sen verran marginaalia, että olisi mennyt ilman kauneusvirheitä. Kun 18 h rangaistus annettiin, se tuntui täysin merkityksettömältä, niin hurja oli etumatka. Nyt sillä voi olla jo merkitystäkin.

Mistä käsitys siitä, että träkkeri lähettäsi noin harvoin tulee? Yleisölle saatetaan näyttää harvemmin, mutta se on kai eri asia.

Toinen asia on se, että molemmar riidan osapuolet ovat yksimielisiä jutun faktoista, eli siitä missä Jean Luc milloinkin huiteli.

Yb voi etänä säätää raportointiväliä. GPS chipeissä on tosi isoja eroja tarkkuudessa. Mutta on ne noin pääasiassa paljon parempia kuin mitkään kartat. Satelliittikuvat itse asiassa ovat hyvinkin tarkkoja ja niiden koordinaatit kohdallaan. Satelliittien radat kun tunnetaan erittäin hyvin. Mutta parallaksivirhettä niissäkin kaistojen reunoilla.

vahvistusta kirjoitti:

Yb voi etänä säätää raportointiväliä. GPS chipeissä on tosi isoja eroja tarkkuudessa. Mutta on ne noin pääasiassa paljon parempia kuin mitkään kartat. Satelliittikuvat itse asiassa ovat hyvinkin tarkkoja ja niiden koordinaatit kohdallaan. Satelliittien radat kun tunnetaan erittäin hyvin. Mutta parallaksivirhettä niissäkin kaistojen reunoilla.

Lue lisää

Ja uskoisin että Yb on päällä vain harvoin. Gps kuitenkin syö sähköä kohtuu paljon ja esim VDH kävi tästä keskustelua Donin kanssa kun hänellä oli sähköongelmia. Silloin Donin vastaus oli suurin piirtein että jos Yb saa fixin se menee sleeppiin ja herää vasta ennen seuraavaa raportointia. Jos se ei saa fixiä se jää hakemaan ja yrittää löytää satelliitit. Kuinkas nopeasti sitten tuo Yb ottaa fixin, veikkaisin että se osaa tallettaa orbit datan jolloin esim 4h välein herätys ei ole "cold start" vaan "warm", fixi tullee silloin alle minuutin ja kääntöpiirien välissä selvästi nopeammin. Tarkkuus saavutetaan myös nopeasti ellei tuossa välissä ole tapahtunut jotain hämärää satelliiteilla. Tuo vehje ei varmastikaan osaa käyttää dopleria joten nopeudet perustuu fikseihin. Matkapuhelimethan saavat assitance datan matkapuhelinverkon kautta jolloin "aina" kyseessä "warm" start. Noin esimerkkinä Suunnon GPS kello (ambit3) jossa aika vaatimaton gps perffi, warm fixi tulee n 30sek eteläsuomessa, pohjoisessa minuutin. Cold fixi ottaa 5-30min. Tooooodella kauan siis. Ekat plotit noista fikseistä coldin jälkeen voivat olla satoja metrejä sivussa. Tämä on minusta bugi heidän toteutuksessa, no ei niitä usein ole näkynyt. Nopeudet ihan puuta heinää aluksi coldin jälkeen, tyyliin 700km/h. Tuossa siis voi pidemmän käyttämättömyyden (joitakin päiviä) jälkeen synkata puhelinaplarin kautta satelliittidatan.

vahvistusta kirjoitti:

Ja uskoisin että Yb on päällä vain harvoin. Gps kuitenkin syö sähköä kohtuu paljon ja esim VDH kävi tästä keskustelua Donin kanssa kun hänellä oli sähköongelmia. Silloin Donin vastaus oli suurin piirtein että jos Yb saa fixin se menee sleeppiin ja herää vasta ennen seuraavaa raportointia. Jos se ei saa fixiä se jää hakemaan ja yrittää löytää satelliitit. Kuinkas nopeasti sitten tuo Yb ottaa fixin, veikkaisin että se osaa tallettaa orbit datan jolloin esim 4h välein herätys ei ole "cold start" vaan "warm", fixi tullee silloin alle minuutin ja kääntöpiirien välissä selvästi nopeammin. Tarkkuus saavutetaan myös nopeasti ellei tuossa välissä ole tapahtunut jotain hämärää satelliiteilla. Tuo vehje ei varmastikaan osaa käyttää dopleria joten nopeudet perustuu fikseihin. Matkapuhelimethan saavat assitance datan matkapuhelinverkon kautta jolloin "aina" kyseessä "warm" start. Noin esimerkkinä Suunnon GPS kello (ambit3) jossa aika vaatimaton gps perffi, warm fixi tulee n 30sek eteläsuomessa, pohjoisessa minuutin. Cold fixi ottaa 5-30min. Tooooodella kauan siis. Ekat plotit noista fikseistä coldin jälkeen voivat olla satoja metrejä sivussa. Tämä on minusta bugi heidän toteutuksessa, no ei niitä usein ole näkynyt. Nopeudet ihan puuta heinää aluksi coldin jälkeen, tyyliin 700km/h. Tuossa siis voi pidemmän käyttämättömyyden (joitakin päiviä) jälkeen synkata puhelinaplarin kautta satelliittidatan.

Lue lisää

Mikä on kohtuu paljon sähköä? Pelkkä GPS vie nykyään tyypillisesti suuruusluokkaa 30 mA 12 V. Mielestäni se on mitättömän vähän. 60 Ah akku riittää tuohon useamman kuukauden. Toinen juttu on sitten sijainnin lähetys sateliittien välityksellä. Se varmasti vie enemmän.

Sijainnit ovat nykyään erittäin tarkkoja, kunhan on riittävästi sateliitteja. GPS:t alkavat ilmoittaa sijaintiaan jo kolmella sateliitilla, mutta ilmoittavat myös sateliittien lukumäärän sekä tarkkuusarvion, joista tietää, koska tarkkuus on riittävä. Eiköhän kaikki nykyiset GPS:t käytä Kalman suodinta, jolloin sekä nopeus että paikkatieto perustuu yhdistelmään varsinaisesta paikkatietolaskennasta ja dopplerista.

Tässä YB3:n datasheet: https://www.ybtracking.com/downloads/YB3-Product-Information-Sheet.pdf
5,3 Ah akku (lienee 3,7 V) kestää 3 kk kerran tunnissa lähetyksiä. Vie siis tuolla tahdilla keskimäärin 2 mA akkunsa käyttöjännitteelle. Jos se on tuo 3,7 V, vastaa se 12 V:llä alle 1 mA.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä on kohtuu paljon sähköä? Pelkkä GPS vie nykyään tyypillisesti suuruusluokkaa 30 mA 12 V. Mielestäni se on mitättömän vähän. 60 Ah akku riittää tuohon useamman kuukauden. Toinen juttu on sitten sijainnin lähetys sateliittien välityksellä. Se varmasti vie enemmän.

Sijainnit ovat nykyään erittäin tarkkoja, kunhan on riittävästi sateliitteja. GPS:t alkavat ilmoittaa sijaintiaan jo kolmella sateliitilla, mutta ilmoittavat myös sateliittien lukumäärän sekä tarkkuusarvion, joista tietää, koska tarkkuus on riittävä. Eiköhän kaikki nykyiset GPS:t käytä Kalman suodinta, jolloin sekä nopeus että paikkatieto perustuu yhdistelmään varsinaisesta paikkatietolaskennasta ja dopplerista.

Tässä YB3:n datasheet: https://www.ybtracking.com/downloads/YB3-Product-Information-Sheet.pdf
5,3 Ah akku (lienee 3,7 V) kestää 3 kk kerran tunnissa lähetyksiä. Vie siis tuolla tahdilla keskimäärin 2 mA akkunsa käyttöjännitteelle. Jos se on tuo 3,7 V, vastaa se 12 V:llä alle 1 mA.

Lue lisää

YB3i joka on siis se kiinteä asennus syö maksimissaan 500mA, mikä on siis erittäin paljon. 30mA sleepissä. 720mAh siis päivässä, tuo nyt alkaa olemaan jonkin verran jos sähkö saannin kanssa ongelmaa. 60Ah akulla tuota pyörittää 2.5kk, oikeasti siis reilun kuukauden.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä on kohtuu paljon sähköä? Pelkkä GPS vie nykyään tyypillisesti suuruusluokkaa 30 mA 12 V. Mielestäni se on mitättömän vähän. 60 Ah akku riittää tuohon useamman kuukauden. Toinen juttu on sitten sijainnin lähetys sateliittien välityksellä. Se varmasti vie enemmän.

Sijainnit ovat nykyään erittäin tarkkoja, kunhan on riittävästi sateliitteja. GPS:t alkavat ilmoittaa sijaintiaan jo kolmella sateliitilla, mutta ilmoittavat myös sateliittien lukumäärän sekä tarkkuusarvion, joista tietää, koska tarkkuus on riittävä. Eiköhän kaikki nykyiset GPS:t käytä Kalman suodinta, jolloin sekä nopeus että paikkatieto perustuu yhdistelmään varsinaisesta paikkatietolaskennasta ja dopplerista.

Tässä YB3:n datasheet: https://www.ybtracking.com/downloads/YB3-Product-Information-Sheet.pdf
5,3 Ah akku (lienee 3,7 V) kestää 3 kk kerran tunnissa lähetyksiä. Vie siis tuolla tahdilla keskimäärin 2 mA akkunsa käyttöjännitteelle. Jos se on tuo 3,7 V, vastaa se 12 V:llä alle 1 mA.

Lue lisää

Ja lisäksi nuo halvimmat gps chipit eivät tue doppleria. Siitähän ei ole mitään tietoa mitä yb on noihin laittanut, en ainakaan löytänyt tietoa.

"JL Departed the PENALTY BOX at 2100UTC 5th January 2019", siis juuri silloin, kun paikka päivittyi. Ei varmaan sekunnilleen, mutta minuutilleen kyllä tuosta voi päätellä varastuksen penalty boxista lähdössä. Aika hyvän arvion olisi voinut tehdä, vaikka poistuminen olisi tapahtunut sijaintipäivitysten puolivälissä. JL itse oli sijainniltaan sekstanttimäärityksen varassa ja eteni kevyessä tuulessa hitaasti, joten 10 min on reilusti alle 1 mpk matka. Kyse on latitudin määrittelystä, joka on se helppo osuus, mutta silti aika mahdoton tehdä noin tarkasti. Ei siis jättänyt sekuntiakaan marginaalia, aivan kuin olisi ratakisan lähtölinjalla.

Atlantin puolella, kun näytti mahdolliselta, että Tapiolta katoavat kaikki sähköt, sanoi Don Tapiolle, että ilman sähköjäkin voi maaliin purjehtia. Trackerin olisi voinut säätää heräämään vain kerran vuorokaudessa, jolloin sen omat akut olisivat riittäneet huhtikuulle.

Maksimissaan tarkoittaa varmastikin laitteen lähettäessä eli hyvin lyhyt purske. 30 mA on aika vähän verrattuna VHF, AIS, HF ja kulkuvalot. Noissahan on useamman sadan W aurinkopaneelit, jolloin teoreettinen maksimivirta on 10-20 A. Tapio kai on kertonut tuoton olevan vain 5 %, mutta sekin olisi siis 0,5-1 A eli tunti aurinkoa riittää tuon vuorokausikulutukseen.

Missä halvassa ei olisi doppleria. Ilman doppleria ei saa mielekästä nopeustietoa, vaan siinä on solmu(je)n luokan hajontaa. Nykyäänhän taitaa jo melkein kaikki toimia yli 1 Hz taajuudella, jolloin nopeudessa nyt ei ainakaan ole tolkkua ilman doppleria (tai kohtuutonta keskiarvotusta).

Tietääkseeni ihan näissä yleisimmissä peruskaura GPS-piireissä, kuten SiRF, U-blox ja MTK on käytetty doppleria, vaikka sitä ei aina suoraan kerrota.

Jos GPS näyttää kohtuu nopeasti päivittyvää nopeutta ja suuntaa, jossa hajonta ei ole solmuja, on siinä varmasti hyödynnetty doppleria. Näin on minun 2007 ostamassa 4 Hz GPS-hiiressä, joka maksoi alle 30 €, saman ikäisessä Garminin käsi GPS:ssä, veneen plotterissa, kännykässä jne.

Noita trackereita on kait kaksi normisti päällä. Yksi takakaiteessa erillisellä antennilla, sähköt veneen normijärjestelmästä. Tämän kulutuksen kanssa VDHlla oli haasteita. Toinen on kädessäpidettävä malli jossa akku jota lataillaan veneestä. Enkä tiedä onko tämä kädessä pidettävä päällä, vaikkakaan ei lähettele aktiivisesti mitään. Sitä en tiedä onko emergency packissä vielä kolmas, siis siellä missä watermakeri ja GPS. Satelliitteja näkyy kääntöpiirien välillä tasaisesti ympäri maapallon. Pohjoisella pallonpuoliskolla pohjoisimpien satelliittien radat taisivat käydä juuri eteläsuomen päällä - jos nyt muistan oikein.

vahvistusta kirjoitti:

Noita trackereita on kait kaksi normisti päällä. Yksi takakaiteessa erillisellä antennilla, sähköt veneen normijärjestelmästä. Tämän kulutuksen kanssa VDHlla oli haasteita. Toinen on kädessäpidettävä malli jossa akku jota lataillaan veneestä. Enkä tiedä onko tämä kädessä pidettävä päällä, vaikkakaan ei lähettele aktiivisesti mitään. Sitä en tiedä onko emergency packissä vielä kolmas, siis siellä missä watermakeri ja GPS. Satelliitteja näkyy kääntöpiirien välillä tasaisesti ympäri maapallon. Pohjoisella pallonpuoliskolla pohjoisimpien satelliittien radat taisivat käydä juuri eteläsuomen päällä - jos nyt muistan oikein.

Lue lisää

Pitänee korjata vaikka en nyt heti löytänytkään dataa - muistikuva että uusimpien satelliittien radat kattavat paremmin napa-alueet, eli jotkut käyvät pohjoisempana/etelämpänä. Anyway - kyllä tuo Yb varmaan riittävän hyvin raporoinut, ei nyt ihan minuutilleen mutta suurin piirtein.

Höpö höpö. Jo 2008 ostettu Garminin käsiplotteri pääsee 30 mA 12V kulutukseen. Siis gps kokoajan päällä ja merikartta kokoajan näytöllä. 30 mA on tyypillinen gps-antennin virrankulutus. Tuolla siis saa tarkan sijainnin jatkuvasti vähintään kerran sekunissa. Minulla oleva antaa sijainnin 4 Hz eikä vie yhtään enempää etsintävaiheessa. Tai tuo siis vie 60 mA 5V ja tuo 30 mA 12V on suunnittelemani hakkurin jälkeen.

500 mA ei vie edes veneeni kiinteä karttaplotteri ellei taustavalo ole kirkkaimmillaan.

Akun latauspiiri ei vie mitään, jos akku on täysi. Ei lithiumakkuja ylläpitoladata.

Joakim1 kirjoitti:

Höpö höpö. Jo 2008 ostettu Garminin käsiplotteri pääsee 30 mA 12V kulutukseen. Siis gps kokoajan päällä ja merikartta kokoajan näytöllä. 30 mA on tyypillinen gps-antennin virrankulutus. Tuolla siis saa tarkan sijainnin jatkuvasti vähintään kerran sekunissa. Minulla oleva antaa sijainnin 4 Hz eikä vie yhtään enempää etsintävaiheessa. Tai tuo siis vie 60 mA 5V ja tuo 30 mA 12V on suunnittelemani hakkurin jälkeen.

500 mA ei vie edes veneeni kiinteä karttaplotteri ellei taustavalo ole kirkkaimmillaan.

Akun latauspiiri ei vie mitään, jos akku on täysi. Ei lithiumakkuja ylläpitoladata.

Lue lisää

Eikö nyt GGR:ssä kyse ole eri asiasta, sijaintitiedon lähettämisestä aluksesta? Nimimerkin ”Huutonaurua” kirjoitelma on toki aggressiivista soopaa, mutta kiinnostaisi kyllä, mikä tuollaisen sijaintitietoja lähettävän mokkulan virrankulutus tosiasiassa on. Ja tässä yhteydessä vielä enemmän se, kuinka usein se sijaintitietoaan kisajärjestäjälle lähettää.

Ruuuuutta kirjoitti:

Eikö nyt GGR:ssä kyse ole eri asiasta, sijaintitiedon lähettämisestä aluksesta? Nimimerkin ”Huutonaurua” kirjoitelma on toki aggressiivista soopaa, mutta kiinnostaisi kyllä, mikä tuollaisen sijaintitietoja lähettävän mokkulan virrankulutus tosiasiassa on. Ja tässä yhteydessä vielä enemmän se, kuinka usein se sijaintitietoaan kisajärjestäjälle lähettää.

Lue lisää

Karttaplotterissa on paljon enemmän Huutonaurun mainitsemia mukamas kulutusta lisääviä juttuja. Mittasin juuri Garmin GPSMAP 60Cx:n kulutuksen. 12 V syötöllä vei 30 mA alusta alkaen (ei ole käynnistetty sitten lokakuun, löysi fixin betoniseinien sisältä puoliksi maanalta alle puolessa minuutissa). Ei siis vienyt enempää hakuvaiheessa. Ko. kulutus mitattuna ilman tausvaloa, mutta siis kartta näkyvissä. Kartan vieritys, zoomaus tai sivujen vaihto nosti kulutuksen hyvin lyhyeksi hetkeksi 35 mA paikkeille. Jännitteen nosto 14 V tiputti kulutuksen 25 mA:han.

Sitten kaivoin vielä 90-luvun Garmin GPS 48:n. Sitä ei ole käynnistetty useaan vuoteen. On tuossa samassa paikassa yrittänyt etsiä sijaintia kohta tunnin ainuttakaan sateliittia löytämättä. Kulutus 45 mA 12 V.

Tuossa YB3i:ssä ei paljon muuta ole kuin GPS ja sateliittidatalähetin, joka on sama kuin YB3:ssa, jossa 5,3 Ah 3,7 V akku riittää 2500 lähetykseen. Siis kerran tunnissa 100 vrk.

YB:n laitteet tulevat Rock Seveniltä: http://www.rock7mobile.com/
Tässä lähetin, jolle kerrotaan 450 mA maksimikulutus.
http://www.rock7mobile.com/downloads/RockBLOCK-Product-Information-Sheet.pdf

YB3i:n (=Rockfleet) akun kokoa ei kerrota, mutta sille luvataan vain 25 vrk kerran tunnissa lähetyksiä.

Voisin arvata, että YB3i:lle ilmoitettu <30 mA sleep modessa tarkoittaa, että jää tuohon, vaikka olisikin valittu hot mode eli GPS on jatkuvasti päällä eikä käynnisty ainoastaan 20 s ennen lähetystä, kuten vakiona. Tuon voi jo päätellä siitä, että 8 h välein lähetyksellä luvataan 350 vrk akunkesto. 30 mA kulutuksella 350 vrk olisi 252 Ah. Varmasti siinä ei ole kuin muutaman Ah:n akku.

Tuon kulutus on siis hyvin pieni lukuunottamatta sitä lyhyttä pursketta, kun data lähetetään. Lähetinmodulin ohjekirjasta selviää, että tuo 450 mA virta tulee superkondensaattorin latauksen aikana n. 10 s. Tämän jälkeen lähetin vie 16 mA 12 V. Tuo 450 mA on 5 V, joten 12 V ei mene niin paljoa. Yhden lähetyksen sanotaan vievän 6,8 As (5 tai 3,7 V) eli vaikkapa vajaat 60 mA 2 minuutin ajan. 12 V menee alle puolet tuosta. 2500 lähetystä on 4,7 Ah eli vastaa hyvin sitä 5,3 Ah akkua. Lisäksi tulee GPS:n virrankulutus sen 20 s ajalta kun se on päällä ennen lähetystä.

NoRin mukaan kilpailijoiden on kokoajan pidettävä päällä ulkona olevaa YB3i:tä, jossa on kiinteä virransyöttö sekä karttapöydällä olevaa YB3:sta, jota ladataan tupakansytinpistokkeella.

Ei GPS ssä oo lähetintä...

Judde kirjoitti:

Ei GPS ssä oo lähetintä...

Ja mitenkä se tähän asiaan liittyy? Nyt on puhe aluksen sijaintitietoa satelliittien välityksellä lähettävästä laitteesta ja sen virrankulutuksesta, jota Joakim1 ansiokkaasti edellä selvittää.

Voin sanoa osaavani, mutta tarkkuuteni ei varmaan ole enää kummoinen jos on koskaan ollutkaan mutta kaipa sillä valtamerillä pärjäisi. En kyllä enää edes muista millaisia tuloksia sain kun viimeisimmästä kerrasta on jo 14 v ja sekstanttikaan ei ollut sillin kummoinen toisin kuin 1981 kun ekan kerran moista kokeilin varsin hienolla pelillä.

Oliko se penalty box /- 25 mpk linja jonka sisällä paluu takaisin ja uusi ylitys piti tehdä? Eli itä-länsisuunnassa 50 mpk viiva johon pitää palatessa osua? Ihan tehtävissä oleva sanoisin. Voi hyvin olla että en nykytaidoilla itse osuisi valtamerellä moiseen.

Sitten pitää vielä tuntea oma mittaustarkkuus jotta voi varmasti sanoa ollleensa riittävän kauan rangaistusrajan eteläpuolella. Eli jos oma mittaustarkkuus olisi vaikka 15 mpk niin sitten pitäisi pysyä koko rangaistusaika vähintään 15 mpk rangaistusviivan eteläpuolella joka käytännössä siis lisäisi rangaistusaikaa merkittävästi.

Mutta onhan se siis tehtävissä. Kokonaisaika riipuu siitä miten hyvä mittaaja olet.

Ei sekstantin käyttäminen vaikeaa ole, mutta rangaistusboksi toimi kisassa kyllä niin, että puhelimella ilmoitettiin, että tästä aloitetaan, keula etelään. Olisi hoitunut ihan sillä, että ajellaan jokunen tunti sinne , hieman vähemmän aikaa takaisin jne. sitä toistellen riittävällä toleranssilla. Mitä nyt dead reckoning suomeksi olisikaan.

Sekstantilla ei voi tarkistaa sijaintiaan joka hetkellä, vaan sen voi tehdä esimerkiksi puolen päivän aikaan autingosta, auringon noustessa tai laskiessa, tai aamu- tai iltahämärässä sopivista taivaankappaleista. Edellyttäen, että taivas ei ole pilvessä, horisontti on nähtävissä. Joka tapauksessa joutuu siis arvioimaan, minne on päätynyt edellisen mittauksen jälkeen. Ja kun lähtötilanne oli annettu sijainti, ei noin lyhyen rangaistuksen aikana kannata sekstantilla hosumaan, ellei sitten aikansa kuluksi.

Siimajalka kirjoitti:

Ei sekstantin käyttäminen vaikeaa ole, mutta rangaistusboksi toimi kisassa kyllä niin, että puhelimella ilmoitettiin, että tästä aloitetaan, keula etelään. Olisi hoitunut ihan sillä, että ajellaan jokunen tunti sinne , hieman vähemmän aikaa takaisin jne. sitä toistellen riittävällä toleranssilla. Mitä nyt dead reckoning suomeksi olisikaan.

Sekstantilla ei voi tarkistaa sijaintiaan joka hetkellä, vaan sen voi tehdä esimerkiksi puolen päivän aikaan autingosta, auringon noustessa tai laskiessa, tai aamu- tai iltahämärässä sopivista taivaankappaleista. Edellyttäen, että taivas ei ole pilvessä, horisontti on nähtävissä. Joka tapauksessa joutuu siis arvioimaan, minne on päätynyt edellisen mittauksen jälkeen. Ja kun lähtötilanne oli annettu sijainti, ei noin lyhyen rangaistuksen aikana kannata sekstantilla hosumaan, ellei sitten aikansa kuluksi.

Lue lisää

Sekstantti on kulmamitta. Täysin siippumaton mitä kello on tai minkä välisiä kulmia mittaa. Milloin voi tehdä paikanmäärityksen riippuu siitä millaista muuta ai eistoa on käytettävissä ja kuinka hyvin osaa laslea. Auringostakin voi määrittää mihin aikaan vain kunhan vain se näkyy. Aaurinkokeskipäivän aikana tehty mittaus vain yksinkertaisyaa pituuspiirin laskentaa. Tarkka kello toki pitää olla .

KunhanMittaa kirjoitti:

Sekstantti on kulmamitta. Täysin siippumaton mitä kello on tai minkä välisiä kulmia mittaa. Milloin voi tehdä paikanmäärityksen riippuu siitä millaista muuta ai eistoa on käytettävissä ja kuinka hyvin osaa laslea. Auringostakin voi määrittää mihin aikaan vain kunhan vain se näkyy. Aaurinkokeskipäivän aikana tehty mittaus vain yksinkertaisyaa pituuspiirin laskentaa. Tarkka kello toki pitää olla .

Lue lisää

Tietenkin sekstantti on kulmamitta. Kulmia voi mitata näkyvissä oleviin kohteisiin, jos myös horisontti on näkyvissä.

Pelkästä auringosta ei voi määrittää sijaintia mihin aikaan päivästä tahansa, koska muulloin kuin ylämeridiaaniohituksessa tulokseksi saa yhden sijoittajaympyrän. Keskipäivällä tuo ympyrä nyt vain sattuu olemaan havaitsijan latitudilla, jolloin kellon avulla saadaan myös pituuspiiri ja siten tarkka sijainti. Päivällä ei ole muita taivaankappaleita havaittavissa, ellei kuu satu jossain möllöttämään. Tietnkin aiemmista havainnoista peräisin olevia sijoittajia siirtelemällä laskea paikkansa, mutta silloinkin joutuu tekemään arvion suunnastaan ja nopeudestaan (sekä huomioida aika).

Kahdeksantoista tunnin rangaistuksen aikana kätevin tapa pysytellä jäähyaitiossa olisi ollut rangaistuksen alussa kerrottu paikka ja sen jälkeen kompassi, kello ja loki.

Tapiolla paha paikka: Ei pääse pakoon myrskyä joka uhkaa tulla päälle 11.1. Eilen sai Don:lta ohjeeksi purjehtia ASAP vähintään 100 mpk pohjoisemmaksi, mutta olemattoman tuulen vuoksi se ei ilmeisesti onnistunut.

Onko VDH tehnyt huonon reittivalinnan vai ovat tuulet vain olleet hänelle epäsuotuisampia kuin Markille? Mitä hän olisi voinut tehdä toisin ja mitä siitä olisi seurannut? Noin ikäviä tuulia ei kai näkynyt ennusteissa silloin kun olisi voinut jotain muuta valita?

Mark on kyllä joutunut ajamaan paljon kryssikulmia, jota VDH:n masto ei ehkä olisi kestänyt. Onhan Markiltakin hajonnut veneestä paljon. Mutta ei ole joutunut pläkään ja välillä päässyt ajamaan suoraan maalia kohti.

JouluMeniJo kirjoitti:

Tapiolla paha paikka: Ei pääse pakoon myrskyä joka uhkaa tulla päälle 11.1. Eilen sai Don:lta ohjeeksi purjehtia ASAP vähintään 100 mpk pohjoisemmaksi, mutta olemattoman tuulen vuoksi se ei ilmeisesti onnistunut.

Lue lisää

6.1. kirjoitin "Tapiolla alkaa olla kiire väistää pohjoiseen pari sataa mpk 11.1. myrskymatalaa. Ehkä radioamatöörit välittää tiedon?. " Myrskyn kehitys ennusteessa näkyi 4. tai 5.1. ja silloin tuulet olisivat olleet sopivat väistämiseen ja vrk-matkatkin paarhaimmillaan 100mpk. Se juna meni jo, Nyt voi sitten odotella paikallaan mitä tuleman pitää. Onneksi ennusteessa tuuli on vähentynyt n.40 notsiin, eli n 45veneessä.

Joakim1 kirjoitti:

Onko VDH tehnyt huonon reittivalinnan vai ovat tuulet vain olleet hänelle epäsuotuisampia kuin Markille? Mitä hän olisi voinut tehdä toisin ja mitä siitä olisi seurannut? Noin ikäviä tuulia ei kai näkynyt ennusteissa silloin kun olisi voinut jotain muuta valita?

Mark on kyllä joutunut ajamaan paljon kryssikulmia, jota VDH:n masto ei ehkä olisi kestänyt. Onhan Markiltakin hajonnut veneestä paljon. Mutta ei ole joutunut pläkään ja välillä päässyt ajamaan suoraan maalia kohti.

Lue lisää

"Onko VDH tehnyt huonon reittivalinnan vai ovat tuulet vain olleet hänelle epäsuotuisampia kuin Markille? Mitä hän olisi voinut tehdä toisin ja mitä siitä olisi seurannut? Noin ikäviä tuulia ei kai näkynyt ennusteissa silloin kun olisi voinut jotain muuta valita?"
Ei tuuliennuste ole oleellisesti muuttunut sen jälkeen kun 6.1. kirjoitin VDH:n ajavan 3 vrk liian aikaisin tyveneen ja tuulen säilyvän Slatsilla luultavasti koko ajan.
VDH on minusta tehnyt ison mokan reitinvalinnassa ajamalla keskelle tyynivyöhykettä. Se on näkynyt pitkään (1-2 viikkoa?) edessä. Jo viikkoja sittten olisi pitänyt päättää pyrkiikö kiertämään vastatuulissa Cap Verden, Kanarian ja Portugalin pasaatin kautta vai Azorien kautta avotuulissa. Siis joko itäisemmäksi tai läntisemmäksi muttei kohti tyynen keskustaa, kuten nyt väistämättä kävi. Se on tietenkin kilpailun kannalta hyvä, että kaksi kärkivenettä ovat pian kilpailuetäisyydellä toisistaan.

seppomartti kirjoitti:

"Onko VDH tehnyt huonon reittivalinnan vai ovat tuulet vain olleet hänelle epäsuotuisampia kuin Markille? Mitä hän olisi voinut tehdä toisin ja mitä siitä olisi seurannut? Noin ikäviä tuulia ei kai näkynyt ennusteissa silloin kun olisi voinut jotain muuta valita?"
Ei tuuliennuste ole oleellisesti muuttunut sen jälkeen kun 6.1. kirjoitin VDH:n ajavan 3 vrk liian aikaisin tyveneen ja tuulen säilyvän Slatsilla luultavasti koko ajan.
VDH on minusta tehnyt ison mokan reitinvalinnassa ajamalla keskelle tyynivyöhykettä. Se on näkynyt pitkään (1-2 viikkoa?) edessä. Jo viikkoja sittten olisi pitänyt päättää pyrkiikö kiertämään vastatuulissa Cap Verden, Kanarian ja Portugalin pasaatin kautta vai Azorien kautta avotuulissa. Siis joko itäisemmäksi tai läntisemmäksi muttei kohti tyynen keskustaa, kuten nyt väistämättä kävi. Se on tietenkin kilpailun kannalta hyvä, että kaksi kärkivenettä ovat pian kilpailuetäisyydellä toisistaan.

Lue lisää

Entä jos VDH ottaa peltigenuan käyttöön ja huristelee tyvenen läpi? Paljonkojan möpöä on tankissa eli onnistuuko?

Yleisin.purje kirjoitti:

Entä jos VDH ottaa peltigenuan käyttöön ja huristelee tyvenen läpi? Paljonkojan möpöä on tankissa eli onnistuuko?

40 gallonaa (US? =150 l) on NoRissa kerrottu maksimiksi, jos veneessä on alkuperäisenä ollut niin iso tankki. Muuten sen kokoinen, mutta vähintään 20 gallonaa.

Rustlerissa lienee ollut tuon kokoinen tankki melko uutena veneenä, mutta tuskin Tapion Gaiassa. Sen eväkölisessä sisarveneessä Swan 36:ssa oli 50 l tankki. Tuskin Gaiassa on siis ollut yli 20 gallonaa. Onko Tapiolla siis vain 20 gallonaa mukana? Eipä sillä tietysti enää väliä, kun kone on piloilla.

VDH:lla lienee ollut se 40 gallonaa, mutta paljonko on jäljellä. Lataukseen ei kai ole konetta tarvinnut. Viimeiset 250 mpk koneen käyttö on kielletty, joten nyt voisi olla hyvä paikka ajaa. 150 litralla päässee n. 700 mpk 5 solmun vauhtia tyynessä. Tietysti voi myös moottoripurjehtia kevyessä tuulessa. Purjeilla voi saada helposti solmun lisää vauhtia.

VDH:n vauhti nyt 1,8 solmua ja 24 h matka 40 mpk, joten selvästikään ei aja koneella.

Jossain vaiheessa täällä tiedettiin kertoa, ettei Tapiolla ole kalastusvehkeitä mukana koska ei syö kalaa. OK, ei syö mutta uneksii kalan syömisestä.

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005960782.html

"Yksinpurjehtija Tapio Lehtinen näki unta ruisleivästä, uusista perunoista ja sillistä"

"Lehtinen kertoi nähneensä unta ruisleivästä. Kesäisin Suomessa purjehtiessaan hän pärjäisi veneessä vaikka koko kesän sillillä, uusilla perunoilla ja ruisleivällä."

Susien veneen positio trackerissa on joulukuulta ja toisaalta kilpailija ei kait saisi tietää toisten kilpailijoiden positioita tarkkaan positioon ajaminen avoimerellä perinteisellä navigoinnilla on kyllä haastavaa. Mutta jos vahingossa on yhyttänyt veneen. Säännöt taitavat vain kieltää toiseen veneeseen siirtymisen ja ainakin se kieltää ulkopuolisen avun.

Voi olla Tapiolle hankala reissu hakea muutaman kilometrin syvyydestä kun ei saanut edes pohjaa puhdistetuksi pintavedessä.
24h vmg VDH n40 mpk ja Slats 100. Etäisyys lyhenee hyvää vauhtia. Uku 140 mpk on turhan kaukana, ei kerkiä kärkikisaan.
Tapion 3mpk/24h on enemmän ajelehtimista kuin kilpapurjehdusta. Trackerijälki kannattaa zoomata, ihmeellisiä kiemuroita.

seppomartti kirjoitti:

Voi olla Tapiolle hankala reissu hakea muutaman kilometrin syvyydestä kun ei saanut edes pohjaa puhdistetuksi pintavedessä.
24h vmg VDH n40 mpk ja Slats 100. Etäisyys lyhenee hyvää vauhtia. Uku 140 mpk on turhan kaukana, ei kerkiä kärkikisaan.
Tapion 3mpk/24h on enemmän ajelehtimista kuin kilpapurjehdusta. Trackerijälki kannattaa zoomata, ihmeellisiä kiemuroita.

Lue lisää

Niin siis Tapiolla ei ole tuulta lainkaan. Miten kilpapurjehduksessa edetään jos tuuli on 0?

Tapio yrittää kai puhdistaa pohjaa nyt.

seppomartti kirjoitti:

Voi olla Tapiolle hankala reissu hakea muutaman kilometrin syvyydestä kun ei saanut edes pohjaa puhdistetuksi pintavedessä.
24h vmg VDH n40 mpk ja Slats 100. Etäisyys lyhenee hyvää vauhtia. Uku 140 mpk on turhan kaukana, ei kerkiä kärkikisaan.
Tapion 3mpk/24h on enemmän ajelehtimista kuin kilpapurjehdusta. Trackerijälki kannattaa zoomata, ihmeellisiä kiemuroita.

Lue lisää

Aika haastavalta näyttää VDH:lle seuraava viikkokin. Slatsin onni tuntuu jatkuvan eli hän voi vain jatkaa hyvissä tuulissa.

Tapio näyttää todella panostavan tuohon hitaimman pallonkierron ennätykseen. Ehkä hän aikoo jatkaa Sven Yrvindin jalanjäljillä? Vaikea kyllä uskoa hänen pääsevän koskaan maaliin tuolla tahdilla.

Tai eihän tuossa enää mene kuin puolisen vuotta viimeisen kahden kuukauden tahdilla. Tosin muilla tuo Tapion viimeisen 2 kk pätkä Hobartista oli kisan nopein osuus ja kaikki ovat hidastuneet selvästi Atlannilla. Mark ja VDH tulivat alle kuukaudessa Hobartista Tapion nykyiseen sijaintiin. Tapiolla taas on mennyt hiukan yli 2 kk eli alle puolta vauhtia on edennyt. Istvankin on jo 3000 mpk edellä ja lienee useamman kuukauden ennen Tapiota maalissa. Jaksaakohan Don tai kukaan mukaan enää sitten seurata Tapiota, kun muut ovat olleet kuukausia kotona?

Joakim1 kirjoitti:

Aika haastavalta näyttää VDH:lle seuraava viikkokin. Slatsin onni tuntuu jatkuvan eli hän voi vain jatkaa hyvissä tuulissa.

Tapio näyttää todella panostavan tuohon hitaimman pallonkierron ennätykseen. Ehkä hän aikoo jatkaa Sven Yrvindin jalanjäljillä? Vaikea kyllä uskoa hänen pääsevän koskaan maaliin tuolla tahdilla.

Tai eihän tuossa enää mene kuin puolisen vuotta viimeisen kahden kuukauden tahdilla. Tosin muilla tuo Tapion viimeisen 2 kk pätkä Hobartista oli kisan nopein osuus ja kaikki ovat hidastuneet selvästi Atlannilla. Mark ja VDH tulivat alle kuukaudessa Hobartista Tapion nykyiseen sijaintiin. Tapiolla taas on mennyt hiukan yli 2 kk eli alle puolta vauhtia on edennyt. Istvankin on jo 3000 mpk edellä ja lienee useamman kuukauden ennen Tapiota maalissa. Jaksaakohan Don tai kukaan mukaan enää sitten seurata Tapiota, kun muut ovat olleet kuukausia kotona?

Lue lisää

Tapio on nyt pläkässä ja on irrottanut tuuliperäsimen ja vesigeneraattorin puhdistusta varten. Ehkä aloittaa myös pohjan putsaamisen. Jos saa sen tehtyä niin vauhdin kyllä pitäisi kasvaa.

Parnakkeli kirjoitti:

Tapio on nyt pläkässä ja on irrottanut tuuliperäsimen ja vesigeneraattorin puhdistusta varten. Ehkä aloittaa myös pohjan putsaamisen. Jos saa sen tehtyä niin vauhdin kyllä pitäisi kasvaa.

Lue lisää

Jos tieto pitää paikkansa niin se on vähintäänkin outo. Molempien puhdistustarve on minimaalinen eikä laitteita sen vuoksi kannata irroittaa. Pikemminkin päin vastoin. Jotain putoaa mereen.

Joakim1 kirjoitti:

Aika haastavalta näyttää VDH:lle seuraava viikkokin. Slatsin onni tuntuu jatkuvan eli hän voi vain jatkaa hyvissä tuulissa.

Tapio näyttää todella panostavan tuohon hitaimman pallonkierron ennätykseen. Ehkä hän aikoo jatkaa Sven Yrvindin jalanjäljillä? Vaikea kyllä uskoa hänen pääsevän koskaan maaliin tuolla tahdilla.

Tai eihän tuossa enää mene kuin puolisen vuotta viimeisen kahden kuukauden tahdilla. Tosin muilla tuo Tapion viimeisen 2 kk pätkä Hobartista oli kisan nopein osuus ja kaikki ovat hidastuneet selvästi Atlannilla. Mark ja VDH tulivat alle kuukaudessa Hobartista Tapion nykyiseen sijaintiin. Tapiolla taas on mennyt hiukan yli 2 kk eli alle puolta vauhtia on edennyt. Istvankin on jo 3000 mpk edellä ja lienee useamman kuukauden ennen Tapiota maalissa. Jaksaakohan Don tai kukaan mukaan enää sitten seurata Tapiota, kun muut ovat olleet kuukausia kotona?

Lue lisää

No kyllä minun windyni näyttää VDH:lle ihan seilattavia tuulia, joskin melko vastaisia. Haastavaa se toki on. Slats näyttää seuraavan perästä eikä ole tehnyt taktisia poikkeuksia ainakaan vielä. Luottanee siihen, että lähelle päästyään kaksintaistelussa on nopeampi, eikä ota väärän valinnan riskiä. Mutta kuitenkin alkupätkän kevyissä tuulissa VDH veti kaulaa eikä heikoissa keleissä mastovauriokaan ole niin iso haitta.

seppomartti kirjoitti:

Jos tieto pitää paikkansa niin se on vähintäänkin outo. Molempien puhdistustarve on minimaalinen eikä laitteita sen vuoksi kannata irroittaa. Pikemminkin päin vastoin. Jotain putoaa mereen.

Lue lisää

Tapio kertoi eilisessä viikkopuhelussa yrittävänsä pohjanputsausta fallissa roikkuen tekemällään työkalulla, eli ei edelleenkään ole menossa veteen. Haista ei ollut enää puhetta, mutta vedessä näkyy hänen mukaansa jotain epämääräistä elämää, johon kaipaisi asiantuntijan näkemystä. Tuskin vauhti on merkittävästi paranemassa tuolla putsauksella. Vrt. Slats joka hioi pohjan hiekkapaperilla.

Pastori.Silli kirjoitti:

Jossain vaiheessa täällä tiedettiin kertoa, ettei Tapiolla ole kalastusvehkeitä mukana koska ei syö kalaa. OK, ei syö mutta uneksii kalan syömisestä.

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005960782.html

"Yksinpurjehtija Tapio Lehtinen näki unta ruisleivästä, uusista perunoista ja sillistä"

"Lehtinen kertoi nähneensä unta ruisleivästä. Kesäisin Suomessa purjehtiessaan hän pärjäisi veneessä vaikka koko kesän sillillä, uusilla perunoilla ja ruisleivällä."

Lue lisää

Niinpä. Vähän tässä nyt odottaisi, että kurkkaisi vaikka veteen tai jotain, sillä tuon riutan kanssa purjehtelu on varmasti vaarallista Kap Hornilla kun olisi eduksi, että paattia voi ohjata ja kryssiä.

Lokin ja tuuliperäsimen putsailu ei mielestäni ylitä uutiskynnystä kun ne olisi voinut tehdä koska vaan. Saapahan jonkinlaista tuntumaa, miten helposti kaulat irtoaa, mutta muuten asialla ei taida olla merkitystä mihinkään.

Oma arvaukseni on, että löysä keulastaagi on seuraava murhe jos jossain vaiheessa pohja saadaan kuntoon. Vene kun ei ole oikein kulkenut odotusten mukaan koko kisassa.

eivieläratkaistu kirjoitti:

No kyllä minun windyni näyttää VDH:lle ihan seilattavia tuulia, joskin melko vastaisia. Haastavaa se toki on. Slats näyttää seuraavan perästä eikä ole tehnyt taktisia poikkeuksia ainakaan vielä. Luottanee siihen, että lähelle päästyään kaksintaistelussa on nopeampi, eikä ota väärän valinnan riskiä. Mutta kuitenkin alkupätkän kevyissä tuulissa VDH veti kaulaa eikä heikoissa keleissä mastovauriokaan ole niin iso haitta.

Lue lisää

VDH:lla on lähipäivät suoraa vastatuulta ja vaikea nähdä ennusteesta mitään reittiä, jolla välttäisi pitkään aikaan vastatuulet ja pläkät. Vajaan viikon päästä olisi Azorien länsipuolella jonkin aikaa mukava myötätuuli, mutta ei taida sinne ehtiä ennustetuissa tuulissa.

Slats pääsee vielä jatkamaan jonkun aikaa hyvään suuntaan ja on jo hyvin lähellä VDH:ta ottaen huomioon matalamman ja vaurioituneen maston.

Aikaisemmin näytti siltä, että VDH pääsisi mukavaan sivutuuleen jo tähän mennessä, mutta sellaista ei tullut. Slats on päässyt ajamaan hyvin molemmat alueet, joissa VDH oli pläkässä.

Vedessä olevat hydrogenun ja tuuliperäsimen lavat voi kääntää ylös. Ei ole erityinen huoltotoimenpide vaan rutiinitoimintaa. Aivan eri asia kuin yllä mainittu IRROITTAMINEN HUOLTOA VARTEN, mitä ihmetteli .Kun niitä normikäyttäjä pitää välillä ilmassa niin ei pesiydy eliöitäkään eikä tarvitse putsata. Hydrogenu kannattaisi nostaa vedestä jos akut ovat täynnä tai vauhti latauksen kannalta vähäinen. Miksipä sitä vedessä käsijarruna liottaisi jos ei ole tarvetta.. Yleensä nostoja muutama kerta/vrk. Tuuliperäsin kannattaa nostaa vedestä jos ajaa käsin tai autopilotilla ( ei GGR).

seppomartti kirjoitti:

Jos tieto pitää paikkansa niin se on vähintäänkin outo. Molempien puhdistustarve on minimaalinen eikä laitteita sen vuoksi kannata irroittaa. Pikemminkin päin vastoin. Jotain putoaa mereen.

Lue lisää

Kuinkahan tarkkaan täällä osaamme arvioida generaattorin ja tuuliperäsimen vedenalaisten osien puhdistustarvetta? Kuka on nähnyt viimeksi niiden kunnon?

Oletettavasti Tapiolla itsellään on tuorein tieto. Sen mukaan generaattorissa oli paksu limakerros ja muutama hanhenkaulan alku. Tuuliperäsimen lavassa hanhenkauloja oli jo hyvä terttu paksun liman lisäksi. Äkkiseltään kuulostaa riittävälle syylle puhdistukseen. Servolavan puhdistukseen meni vartti, vaikka sen sai otettua syliin ja veisteltyä puukolla puhtaaksi. Lilliessä pääsi puhdistamaan pohjaakin, arvioitu saalis non 60 eliötä.

tiedetäänkö kirjoitti:

Kuinkahan tarkkaan täällä osaamme arvioida generaattorin ja tuuliperäsimen vedenalaisten osien puhdistustarvetta? Kuka on nähnyt viimeksi niiden kunnon?

Oletettavasti Tapiolla itsellään on tuorein tieto. Sen mukaan generaattorissa oli paksu limakerros ja muutama hanhenkaulan alku. Tuuliperäsimen lavassa hanhenkauloja oli jo hyvä terttu paksun liman lisäksi. Äkkiseltään kuulostaa riittävälle syylle puhdistukseen. Servolavan puhdistukseen meni vartti, vaikka sen sai otettua syliin ja veisteltyä puukolla puhtaaksi. Lilliessä pääsi puhdistamaan pohjaakin, arvioitu saalis non 60 eliötä.

Lue lisää

Tapion toimintatavat ovat hyvin erikoisia olipa pohjan , hydrogenun tai tuuliperäsimen puhdistus kyseessä.. Onneksi ei kai kuitenkaan irroittanut niitä?.
Jos hän pääsee maaliin niin hydrogenumaileja on hänelle kertynyt palon vähemmän kuin minulle, enkä ole koskaa puhdistanut ja on edelleen puhdas. Kolme tuuliperäsintä olen omistanut muttei lapoja ole tarvinnut puhdistella tai vuoleskella..
Ainoa mahdollinen selitys arvattavasti on, että ne ovat olleet yhtäjaksoisesti vedessä startista lähtien?.
En ole aikaisemmin koskaan kuullut kenenkään puhdistavan veneen pohjaa fallista roikkuen menemättä veteem.. Uusi toimintatapa tämäkin, vaikka luultavasti tehoton.

seppomartti kirjoitti:

Tapion toimintatavat ovat hyvin erikoisia olipa pohjan , hydrogenun tai tuuliperäsimen puhdistus kyseessä.. Onneksi ei kai kuitenkaan irroittanut niitä?.
Jos hän pääsee maaliin niin hydrogenumaileja on hänelle kertynyt palon vähemmän kuin minulle, enkä ole koskaa puhdistanut ja on edelleen puhdas. Kolme tuuliperäsintä olen omistanut muttei lapoja ole tarvinnut puhdistella tai vuoleskella..
Ainoa mahdollinen selitys arvattavasti on, että ne ovat olleet yhtäjaksoisesti vedessä startista lähtien?.
En ole aikaisemmin koskaan kuullut kenenkään puhdistavan veneen pohjaa fallista roikkuen menemättä veteem.. Uusi toimintatapa tämäkin, vaikka luultavasti tehoton.

Lue lisää

Niinpä, eliöt eivät kasva per maili, vaan per päivä. Oletko joskus purjehtinut pysähtymättä yli puoli vuotta kerrallaan? Hydrogenu taas kerran alkumatkasta roikkui perässä johtojensa varassa ja Tapio on varaliittimen löytymisen jälkeen ollut haluton nostelemaan sitä ylös, koska pelkää liitosten puolesta. En tunne Asterian hydrogenun käyttöä, mutta olisiko ehkä johdot liittimen vaihdossa lyhentyneet niin ettei genu nouse ylös liitintä irroittamatta, vai onko rakenne alunperinkin sellainen. Joka tapauksessa lähes ainoan sähköntuottajan kanssa on syytäkin varovaisuuteen. Akut ovat kyllä viime aikoina olleet piripintaan täynnä.

eliöt.kasvaa kirjoitti:

Niinpä, eliöt eivät kasva per maili, vaan per päivä. Oletko joskus purjehtinut pysähtymättä yli puoli vuotta kerrallaan? Hydrogenu taas kerran alkumatkasta roikkui perässä johtojensa varassa ja Tapio on varaliittimen löytymisen jälkeen ollut haluton nostelemaan sitä ylös, koska pelkää liitosten puolesta. En tunne Asterian hydrogenun käyttöä, mutta olisiko ehkä johdot liittimen vaihdossa lyhentyneet niin ettei genu nouse ylös liitintä irroittamatta, vai onko rakenne alunperinkin sellainen. Joka tapauksessa lähes ainoan sähköntuottajan kanssa on syytäkin varovaisuuteen. Akut ovat kyllä viime aikoina olleet piripintaan täynnä.

Lue lisää

Onhan tuolla kuvia, joissa hydrogenu on käännetty ylös vedestä purjehtiessa. Voi tietysti olla, että putoamisen jälkeinen asennus ei tuota mahdollista.

Eikös ne aurinkopaneelit enää tuota lainkaan? Luulisin niiden tuottavan enemmän kuin hydrogenu Tapion viimeaikaisilla vauhdeilla.

Joakim1 kirjoitti:

Onhan tuolla kuvia, joissa hydrogenu on käännetty ylös vedestä purjehtiessa. Voi tietysti olla, että putoamisen jälkeinen asennus ei tuota mahdollista.

Eikös ne aurinkopaneelit enää tuota lainkaan? Luulisin niiden tuottavan enemmän kuin hydrogenu Tapion viimeaikaisilla vauhdeilla.

Lue lisää

Alussa, niin kauan kuin mahdollista, Tapio purjehti jatkuvasti genu ylös nostettuna, jottei se hidastaisi. Sen jälkeen, kun genua oli hinattu johdoistaan perässä ja saatu uudestaan liitettyä, ei sitä ole enää nosteltu. Syynä pelko liittimen hajoamisesta. Aurinkopaneleista saadaan kymmenkunta prosenttia niiden yhteisestä tehosta ulos. Eiköhän ainakin saman verran saa hydrogenusta neljän solmun vauhdeissa. Jotain omituista on genun säätimessä, se piippailee jatkuvasti hälytyksiä, kun akut ovat lähes täynnä.

seppomartti kirjoitti:

Tapion toimintatavat ovat hyvin erikoisia olipa pohjan , hydrogenun tai tuuliperäsimen puhdistus kyseessä.. Onneksi ei kai kuitenkaan irroittanut niitä?.
Jos hän pääsee maaliin niin hydrogenumaileja on hänelle kertynyt palon vähemmän kuin minulle, enkä ole koskaa puhdistanut ja on edelleen puhdas. Kolme tuuliperäsintä olen omistanut muttei lapoja ole tarvinnut puhdistella tai vuoleskella..
Ainoa mahdollinen selitys arvattavasti on, että ne ovat olleet yhtäjaksoisesti vedessä startista lähtien?.
En ole aikaisemmin koskaan kuullut kenenkään puhdistavan veneen pohjaa fallista roikkuen menemättä veteem.. Uusi toimintatapa tämäkin, vaikka luultavasti tehoton.

Lue lisää

Sekä genu että servolapa olivat Tapiolla sylissä puhdistusta varten. Miksi eivät olisi olleet, ei niitä siellä laidan ulkopuolella puhdistettua saa. Sylissäkin hanhenkaulojen veistely servolavasta vei vartin, taitavat olla sitkeitä otuksia.

Se lopetti sijaintisignaalin lähettämisen pian evakuoinnin jälkeen ja tiedossa on että veneessä oli vuotoja. Kukaan ei ole uppoamista nähnyt, mutta sellainen käsitys on mm . Susiella ja Donilla., että uponnut on.

Tviitissään Tapio kertoo käyneensä uppoamispaikalla uhraamassa moukun jallua.

Sen verran on sallittu, että kilpailijalle voi kertoa toisen olevan sinusta tietyn matkan etäisyydellä johonkin ilmansuuntaan. Niitä asioitahan he kertovat radiossa toisilleenkin.

Tapio on sanonut ettei mene veteen niin kauan kun vene on syvissä vesissä ja on olemassa haivaara. Hän ei halua riskeerata terveyttään/henkeään koska sillä ei ole enää mitään merkitystä kilpailun sijoituksen kannalta. Hän purjehtii niin hyvin kuin pystyy "eläintarhansa" kanssa ja nauttii merellä olosta.

Haivaara kirjoitti:

Tapio on sanonut ettei mene veteen niin kauan kun vene on syvissä vesissä ja on olemassa haivaara. Hän ei halua riskeerata terveyttään/henkeään koska sillä ei ole enää mitään merkitystä kilpailun sijoituksen kannalta. Hän purjehtii niin hyvin kuin pystyy "eläintarhansa" kanssa ja nauttii merellä olosta.

Lue lisää

Haitko eivät ui matalissa vesissä? Miten ne surffarit tulevat syödyiksi?

Jostain syystä Tapio ei halua mennä veteen, ja kisasijoituksen kannalta se onkin se ja sama. Luulisi kuitenkin purjehdusominaisuuksien kannalta olevan kivempa ajella pohja puhtaana.

Haivaara kirjoitti:

Tapio on sanonut ettei mene veteen niin kauan kun vene on syvissä vesissä ja on olemassa haivaara. Hän ei halua riskeerata terveyttään/henkeään koska sillä ei ole enää mitään merkitystä kilpailun sijoituksen kannalta. Hän purjehtii niin hyvin kuin pystyy "eläintarhansa" kanssa ja nauttii merellä olosta.

Lue lisää

Tapio riskeeraa terveytensä myös näin. Mitä kauemmin merellä viettää aikaa, sitä todennäköisemmäksi mahdollinen onnettomuus/vahinko tulee. Huonosti ohjattavissa oleva, kryssikelvoton ja älyttömän hidas vene on myös terveysriski, myrskyjä ei pääse karkuun niinkuin pitäisi.

Macee kirjoitti:

Tapio riskeeraa terveytensä myös näin. Mitä kauemmin merellä viettää aikaa, sitä todennäköisemmäksi mahdollinen onnettomuus/vahinko tulee. Huonosti ohjattavissa oleva, kryssikelvoton ja älyttömän hidas vene on myös terveysriski, myrskyjä ei pääse karkuun niinkuin pitäisi.

Lue lisää

Ei pääse kuudella solmullakaan myrskyjä karkuun, kuten on jo useamman kerran nähty. Ja hyvässä tuulessa eläintarhankin kanssa pääsee viittä solmua, melkein yhtä hyvin sillä välttää, minkä välttää.

Hei, missä tämä mielenkiintoinen purjehduskilpailu pidetään? Onko ISIS Suomen veneily ja purjehdusliiton jäsen? Järjestetäänkö vuosittain? Eihän mene Päijännepurjehduksen kanssa päällekkäin?

Vesikone on grab bagissä. Onko siinä sinettiä ja onko käyttö kiellettyä? Safety bagissä on sinetti, ainakin osalle tavaroista.

Joakim1 kirjoitti:

Vesikone on grab bagissä. Onko siinä sinettiä ja onko käyttö kiellettyä? Safety bagissä on sinetti, ainakin osalle tavaroista.

Mikä on grab bag? Vesikone (water maker) on säännöissä kiellettyjen varusteiden listalla siinä missä nykyelektroniikkakin.

Nyt näyttää siltä, että jonkinlainen käsipumpputoiminen vesikone saakin olla mukana, ja jos sitä ei ole jotenkin sinetöity vain hätätilanteiden varalle, niin miten ihmeessä sen käyttöä voi kontrolloida? Vai eikö se sitten olekaan kielletty varuste?

Tieto siitä, että Mark onnkäyttänyt käsikäyttöistä vesikonetta ainakin viikon, eikä se ole rangaistavaa, perustuu hänen joukkueensa facebook-sivuihin.

Siimajalka kirjoitti:

Mikä on grab bag? Vesikone (water maker) on säännöissä kiellettyjen varusteiden listalla siinä missä nykyelektroniikkakin.

Nyt näyttää siltä, että jonkinlainen käsipumpputoiminen vesikone saakin olla mukana, ja jos sitä ei ole jotenkin sinetöity vain hätätilanteiden varalle, niin miten ihmeessä sen käyttöä voi kontrolloida? Vai eikö se sitten olekaan kielletty varuste?

Tieto siitä, että Mark onnkäyttänyt käsikäyttöistä vesikonetta ainakin viikon, eikä se ole rangaistavaa, perustuu hänen joukkueensa facebook-sivuihin.

Lue lisää

Ok, tämän päivän Q&A:ssa selitetään tilanne, noin kohdasta 7:45 alkaen.

Siimajalka kirjoitti:

Ok, tämän päivän Q&A:ssa selitetään tilanne, noin kohdasta 7:45 alkaen.

Eikä laitteen käyttöä ole kielletty. Se ei kuitenkaan toimi luotettavasti kovin kauaa, pumppaaminen on raskasta eikä aluksen vesitaloutta voi sen varaan jättää.

Siimajalka kirjoitti:

Eikä laitteen käyttöä ole kielletty. Se ei kuitenkaan toimi luotettavasti kovin kauaa, pumppaaminen on raskasta eikä aluksen vesitaloutta voi sen varaan jättää.

Selvästikään sen käyttö ei nyt ole kiellettyä, mutta en olisi varma oliko sen käyttö kiellettyä aiemmin. Jotenkin on muistikuva, että Igor tai toinen Mark alkoi käyttää tuota vasta siirryttyään Chichester-luokkaan. En jaksa kaivaa tuota.

VDH:n rangaistukseen saakka Don on ollut varsin tiukka ja antanut rangaistuksia useille. Sen jälkeen vaikuttaa linja muuttuneen ja veneiden on annettu purjehtia kielletyn alueen läpi, rangaistuksia ei annettu sijainnin antamisesta radioitse jne.

Joakim1 kirjoitti:

Selvästikään sen käyttö ei nyt ole kiellettyä, mutta en olisi varma oliko sen käyttö kiellettyä aiemmin. Jotenkin on muistikuva, että Igor tai toinen Mark alkoi käyttää tuota vasta siirryttyään Chichester-luokkaan. En jaksa kaivaa tuota.

VDH:n rangaistukseen saakka Don on ollut varsin tiukka ja antanut rangaistuksia useille. Sen jälkeen vaikuttaa linja muuttuneen ja veneiden on annettu purjehtia kielletyn alueen läpi, rangaistuksia ei annettu sijainnin antamisesta radioitse jne.

Lue lisää

Ymmärsin Donin selostuksesta, ettei ole ollutkaan kiellettyä, vaan laite on pakollinen turvavaruste, jota voi hädän tullen käyttää. (Hädällä tarkoitetaan tässä veden loppumista.)

Säännöissä kielletyt vesikoneet ovat näitä sähkötoimisia laitteita, jollaisten mukana pitäminenkin johtaa hylkäykseen.

Vesikone on toisaalta kiellettyjen laitteiden listalla, toisaalta tuo käsipumppu on sääntöjen mukaan pakollinen turvavaruste, eikä sen käyttämistä ole kielletty tai rajoitettu.

Minusta tulkinta on selvä: pakollisen varusteen käyttäminen on sallittua, koska sitä ei ole säännöissä rajoitettu. Onhan turvallisuyssyistä joitain muitakin moderneja hömpsötyksiä sallittu - esim. satellittipuhelin.

Siimajalka kirjoitti:

Vesikone on toisaalta kiellettyjen laitteiden listalla, toisaalta tuo käsipumppu on sääntöjen mukaan pakollinen turvavaruste, eikä sen käyttämistä ole kielletty tai rajoitettu.

Minusta tulkinta on selvä: pakollisen varusteen käyttäminen on sallittua, koska sitä ei ole säännöissä rajoitettu. Onhan turvallisuyssyistä joitain muitakin moderneja hömpsötyksiä sallittu - esim. satellittipuhelin.

Lue lisää

Satelliittipuhelimen käytöstä omiin tarkoituksiin tulee penaltyä - eli vesikoneella saisi tehdä Donille vettä mutta ei omiin tarkoituksiin??

GGR:n politbyroo jo salli Slatsin vesikoneen käytön. Jos VDH häviää vaikka 17 tunnilla, hän voi kysyä, miksi hän sai 18h sakon yhdestä puhelusta.

Siimajalka kirjoitti:

Vesikone on toisaalta kiellettyjen laitteiden listalla, toisaalta tuo käsipumppu on sääntöjen mukaan pakollinen turvavaruste, eikä sen käyttämistä ole kielletty tai rajoitettu.

Minusta tulkinta on selvä: pakollisen varusteen käyttäminen on sallittua, koska sitä ei ole säännöissä rajoitettu. Onhan turvallisuyssyistä joitain muitakin moderneja hömpsötyksiä sallittu - esim. satellittipuhelin.

Lue lisää

Logikka ontuu. Vesikone toimii semipermeaabelin kalvon läpi korkella paineella pumpattavalla merivedellä. Väitteen mukaan sähköllä pumpun pyörittäinen ei ole sallittua mutta kädellä pumppaaminen on?. Kalvo ei ole 1968 aikaista tekniikkaa. Säköpumput on. Lisäksi sähköisessä vesikoneessa voi olla lisänä manuaalinen varakäyttömahdollisuus.
Vähänkään järkevästi laadittu sääntö joko sallisi tai kieltäisi, muttei voi olla molempia.
Vesikone voi olla kielletty turvallisuusvaruste ja sijoitettuna grab bagiin sinetin taakse kuin gps. Sinetin murtaminen tuottaisi DSQn riippimatta kumpaa turvallisuuden vuoksi käytetään.

ihmettelyä kirjoitti:

Satelliittipuhelimen käytöstä omiin tarkoituksiin tulee penaltyä - eli vesikoneella saisi tehdä Donille vettä mutta ei omiin tarkoituksiin??

Vedentekolaite oli grab bagissä. Eli se on tarkoitus ottaa mukaan pelastuslauttaan kun vene hylätään. Silloin ei enää kisata.

Voi tietysti olla, että grab bagin sisältöä saa käyttää vapaasti myös kisattaessa. Erikseenhän on vielä safety bag, jossa on karttaplotteri jne. Sinänsä se on erikoista, että grab bag on turvavaruste, joka on tarkoitus säästää sinne pelastuslauttaan. Donhan on kertonut, ettei ko. vedentekolaite ole suunniteltu kuin viikon käyttöön. Eli mahdollisesti hajoaa tuossa käytössä ja ei sitten ole käytössä, jos pelastuslauttaan joutuu.

Sääntöjä ei taida tietää kukaan muu kuin Don ja hänen tulkintansa ovat muuttuneet paljonkin kisan aikana. Selkeimpinä esimerkkeinä sijaintitiedon välitys trackeristä ja kieltoalueen läpipurjehdus.

Onhan ne säännöt luettavissa. Ainoastaan sinetöidyn safety packin sisältöön kajoamisesta on siellä mainittu rangaistavan. Vesipumppu ei ole sinetöidyssä säkissä, joten sen käyttöä ei voi estää.

Olisi myös helvetin tyhmää kuolla janoon veneessä tai hylätä vene vain saadakseen juoda vettä.

Siimajalka kirjoitti:

Onhan ne säännöt luettavissa. Ainoastaan sinetöidyn safety packin sisältöön kajoamisesta on siellä mainittu rangaistavan. Vesipumppu ei ole sinetöidyssä säkissä, joten sen käyttöä ei voi estää.

Olisi myös helvetin tyhmää kuolla janoon veneessä tai hylätä vene vain saadakseen juoda vettä.

Lue lisää

No on aivan yhtä tyhmää eksyä tai olla saamatta säätietoja, mutta silti ei saa käyttää veneessä mukana olevaa GPS:ää eikä sateliittipuhelinta, jos haluaa olla GGR:ssä mukana. Istvanillahan esimerkiksi ei ole kunnolla toimivaa radiota eikä ilmeisesti tarkkaa aikaa. VDH:lla taas on molemmat sekstantit huonossa kunnossa.

Järjellä on turha yrittää ymmärtää GGR:n sääntöjä!

Säännöt ovat NORissa, mutta ei alkunkaan riittävällä tarkkuudella. Don on sitten noita tulkinnut mielensä mukaan.

Siimajalka kirjoitti:

Onhan ne säännöt luettavissa. Ainoastaan sinetöidyn safety packin sisältöön kajoamisesta on siellä mainittu rangaistavan. Vesipumppu ei ole sinetöidyssä säkissä, joten sen käyttöä ei voi estää.

Olisi myös helvetin tyhmää kuolla janoon veneessä tai hylätä vene vain saadakseen juoda vettä.

Lue lisää

Vesipumpuksi mainitsemasi laite tuskin on vesipumppu koska merivesi ei kovallakaan pumppaamisella muuksi muutu. Jos tehdään juomakelpoista vettä niin tarvitaan käänteistä osmoosia varten yllä kuvaamani membraani., Sitten se ei ole enää vesipumppu vaan vesikone eli water maker. Memraanien käyttöaika on vuosia kunhan vaan käytetään oikein. Todennäköinen tuhoutuminen johtuu käyttämättömyydestä ja väärästä säilönnästä.
Olisi kiinnostavaa tietää tuotemerkki vesikoneelle,joka on suunniteltu hajoamaan viikon käytön jälkeen. Olisi ennenkuulumaton turvalaite.
Tähän vesikoneasiaan liittyy minusta aivan käsittämätöntä sekoilua.

Modernit varusteet voidaan nähdäkseni sääntöjen valossa jakaa kolmeen kategoriaan.

1. Säännöissä water maker on mainittu esimerkkinä laitteesta, joita ei lähtökohtaisesti saa pitää diskauksen uhalla mukana, siinä missä paristokäyttöinen kello, cd-soitin ja gps:kin.

2. Joitain modernia tekniikkaa olevia varusteita on kuitenkin sallittu turvallisuussyistä. Osa niistä on jopa pakollisia, kuten nyt tämä käsin pumpattava vesikone (jota siis kösipumpuksi virheellisesti yritin kuvata, ja vielä virheellisemmin epähuomiossa vesipumpuksi kutsuin).

3. Osa näistä nimenomaisesti sallituista turvallisuusvarusteista on lisäksi sinetöity ja niiden käyttö on kielletty säännöissä mainitun rangaistuksen uhalla, jos sinetti on murrettu.

Eihän sateliittipuhelinkaan ole sinetöity, mutta silti ei saa käyttää muuta kuin Donille soittamiseen. HF-radiokaan ei ole sinetöity, mutta viestinnälle on lukuisia rajoituksia. En tunne tuota Survivor 06 vedentekolaitetta, mutta kai siitä voisi nähdä onko käytetty vai ei, vaikka ei olisi sinetöitykään.

NORissa mainitaan muitakin dokumentteja, kuten sailing instructions ja GGR special equipment rules. Niitä ei tietääkseeni ole julkaistu, mutta varmastikin ne on kilpailijoille annettu.

Sääntöjä ei taida tietää kuin Don ja ehkä kilpailijat.

Tuo logiikka noudattaa kyllä aivan tavanomaista normien laatimistapaa. Ensin on pääsääntö, sitten poikkeus, sitten poikkeuksen poikkeus jne.

1. Jonkinlaiset asiat on kielletty.
2. Noista jonkinlaisista asioista jotkut asiat on kuitenkin sallittu

Sanoinko että tuo sääntö ei olisi tavanomaisesti laadittu ( tosin en ole lukenutn sitä kokonaan niin luotan sinuun että se on ihan tavanomaisesti laadittu)?

Sanoin - tai ainakin yritin sanoa - että käsikäyttöisen vesikoneen käyttö ei ole looginen ja nimenomaan suhteessa siihen miten kisaa on kuvattu _ tätä en sanonut vaan kuvittelin naivisti, että se kävisi ilmi kontekstista mitä se ei kyllä kovin selvästi tee.

Kin kisan brändilupaus on minusta "kisataan 60 luvun tekniikalla ja samankaltaisilla veneillä kuin silloin", kun ilmeisesti olisi pitänyt sanoa, että "kisataan vanhalla venesuunnittelulla eikä käytetä puolijohdeteknologiaa muuhun kuin kommunikikointiin ja valaistukseen (eiks ne ledit olleet sallittuja?) ja sähkön tekoon (aurinko ja modernit hydrot)"

"Entrants are limited to sailing similar yachts and equipment to what was available to Sir Robin in that first race. That means sailing without modern technology or benefit of satellite based navigation aids."

Mä ymmärrän täysin turvallisuusvarusteissa kaiken tarvittan nykyteknologian - olisi voinut Susie jäädä muuten hakematta - ja jopa tuon sähköntuoton mutta mun vaikea käsittää miksi puoliläpäisellä kalvolla saisi sähköttömästi tehdä vettä mutta ei sähköllä puolijohdeteknologian ohjaamana. Kun kerran

1) puoliläpäiseviä kalvoja ei ollut silloin Sir Robinin aikaan
2) ja kun maapallon pystyy todistettavasti kiertämään purjeveneellä pysähtymättä ilman vesikonetta (käsi tai sähkökäyttöistä) ilman turvallisuusriskiä niinkuin Sir Robin teki

Sitten jos oman turvallisuuden takia pitää ottaa käsikäyttöinen vesikone käyttöön niin tottakai se otetaan mutta samalla se kyllä tarkoittaisi että ei olla enää kisassa.

Jos kisassa olisi vielä ne 18 venettä mukana niin olisiko sääntötulkinta toinen?

Lassipalloa tämä on. Katsotaan nyt monta muuta sääntötulkintaa vielä tulee.

LassipalloaTääOn kirjoitti:

Sanoinko että tuo sääntö ei olisi tavanomaisesti laadittu ( tosin en ole lukenutn sitä kokonaan niin luotan sinuun että se on ihan tavanomaisesti laadittu)?

Sanoin - tai ainakin yritin sanoa - että käsikäyttöisen vesikoneen käyttö ei ole looginen ja nimenomaan suhteessa siihen miten kisaa on kuvattu _ tätä en sanonut vaan kuvittelin naivisti, että se kävisi ilmi kontekstista mitä se ei kyllä kovin selvästi tee.

Kin kisan brändilupaus on minusta "kisataan 60 luvun tekniikalla ja samankaltaisilla veneillä kuin silloin", kun ilmeisesti olisi pitänyt sanoa, että "kisataan vanhalla venesuunnittelulla eikä käytetä puolijohdeteknologiaa muuhun kuin kommunikikointiin ja valaistukseen (eiks ne ledit olleet sallittuja?) ja sähkön tekoon (aurinko ja modernit hydrot)"

"Entrants are limited to sailing similar yachts and equipment to what was available to Sir Robin in that first race. That means sailing without modern technology or benefit of satellite based navigation aids."

Mä ymmärrän täysin turvallisuusvarusteissa kaiken tarvittan nykyteknologian - olisi voinut Susie jäädä muuten hakematta - ja jopa tuon sähköntuoton mutta mun vaikea käsittää miksi puoliläpäisellä kalvolla saisi sähköttömästi tehdä vettä mutta ei sähköllä puolijohdeteknologian ohjaamana. Kun kerran

1) puoliläpäiseviä kalvoja ei ollut silloin Sir Robinin aikaan
2) ja kun maapallon pystyy todistettavasti kiertämään purjeveneellä pysähtymättä ilman vesikonetta (käsi tai sähkökäyttöistä) ilman turvallisuusriskiä niinkuin Sir Robin teki

Sitten jos oman turvallisuuden takia pitää ottaa käsikäyttöinen vesikone käyttöön niin tottakai se otetaan mutta samalla se kyllä tarkoittaisi että ei olla enää kisassa.

Jos kisassa olisi vielä ne 18 venettä mukana niin olisiko sääntötulkinta toinen?

Lassipalloa tämä on. Katsotaan nyt monta muuta sääntötulkintaa vielä tulee.

Lue lisää

Niinpä, miksi VDH:n satelliittipuhelu sitten aiheutti aikasakon? Olihan sekin turvallisuuskriittinen tapahtuma, kun vene oli tehnyt kuperkeikan ja masto oli vaurioitunut. Vähintään pitäisi antaa Slatsille aikasakko.