Ehtiikö porvarihallitus (kepu, kokoomus, siniset) perustaa Suomeen 18 maakuntaa, ja maakuntajohtoisen sosiaali- ja terveyshuoltojärjestelmän? Vielä ennen vaaleja? Mistä moinen kiire? Eli mitä vielä on lobbareille ja vaalirahoittajille tulossa ennen vaaleja?
Se tiedetään, että Suomessa on myös kansainvälisesti verrattuna kustannustehokas sote-järjestelmä. Myös muut pohjoismaat Suomi päihittää kustannustehokkuudellaan mennen tullen vertailtaessa sote-palvelujen julkisia menoja. Lähde: OECD Health Data 2010.
Terveydenhuollon BKT-osuus (2008):
- Suomi 8,4 %
- Ruotsi 9,4 %
- Tanska 9,7 %
- Norja 8,5 %
Julkisten menojen %-osuus terveydenhuollon kokonaismenoista (2008)
- Suomi 74,2
- Ruotsi 81,9
- Tanska 84,5
- Norja 84,2
Terveydenhuollon kokonaismenot/asukas
ostovoimapariteetilla korjattuna US$ (2008)
- Suomi 3008
- Ruotsi 3470
- Tanska 3540
- Norja 5003 (vapaa lääkärin ja sairaalan valinnanvapaus)
HALLITUKSEN KASVUPALVELU-UUDISTUS
Helsingin Sanomien (Teija Sutinen) artikkelin "Maakuntauudistus jäämässä tyngäksi" mukaan
- suurin takaisku hallitukselle liittyy kasvupalvelu-uudistukseen, jolla oli tarkoitus siirtää nykyinen työvoimahallinto valtiolta maakuntiin. Samassa yhteydessä työnvälitykseen on ollut tarkoitus ottaa mukaan yksityisiä yrityksiä hoitamaan nykyisten te-palveluiden tehtäviä maakuntien rinnalla. Hallitus on nimennyt siirtyvät tehtävät kasvupalveluiksi, ja niiden pohjana olevien neljän lain käsittely on täysin levällään.
HS kirjoittaa:
- maakunnille on ollut tarkoitus siirtää soten ja työnvälityksen lisäksi muun muassa maataloushallinto, ympäristöterveydenhuolto, aluesuunnittelu, kala- ja vesitalous, vesiensuojelu ja vesihuolto.
Hallituskautta on vain vähän jäljellä ja paljon on tekemättä: maakunnat on perustamatta, maakuntavaaleista ei ole tietoakaan ja sote-lait valmistuvat vasta, kun ne ovat perustuslain mukaisia. Maaliskuun 3. on dead line lakiteksteille, jotta kansanedustajat ehtivät ne käsitellä viimeistään 15. maaliskuuta. Miltä kuulostaa väliaikainen maakuntahallinto - ilman maakuntavaaleja - onko perustuslain mukaista?
Mitä mieltä äänestäjät ovat, pitääkö te-palvelut siirtää yksityisille firmoille?
Pitääkö julkinen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut siirtää maakunnille ja yksityisille firmoille, vaikka se tulisi maksamaan veronmaksajille huomattavasti enemmän kuin nykyään?
Kuka haluaa sote-palvelujen siirtämistä maakunnille, jos pelkona on lisäksi se, että palvelut siirtyvät maakuntien keskuksiin syrjäseutujen jäädessä vaille lähipalveluja - Ruotsin mallin mukaan?
Tällä viikolla hallitus tuo HS:n mukaan eduskuntaan kolme merkittävää, uutta soteen liittyvää lakia. Niistä tärkein koskee sotessa perittäviä asiakasmaksuja. Sen lisäksi hallitus tuo käsittelyyn ensihoitoa ja sairaaloiden leikkaustoimintaa säätelevät lait. Pitäisiköhän hallituksen merkittävistä sote-lakiesityksistä kertoa rahoittajille, eli veronmaksajille?
Se tiedetään, että Suomessa on myös kansainvälisesti verrattuna kustannustehokas sote-järjestelmä. Myös muut pohjoismaat Suomi päihittää kustannustehokkuudellaan mennen tullen vertailtaessa sote-palvelujen julkisia menoja. Lähde: OECD Health Data 2010.
Terveydenhuollon BKT-osuus (2008):
- Suomi 8,4 %
- Ruotsi 9,4 %
- Tanska 9,7 %
- Norja 8,5 %
Julkisten menojen %-osuus terveydenhuollon kokonaismenoista (2008)
- Suomi 74,2
- Ruotsi 81,9
- Tanska 84,5
- Norja 84,2
Terveydenhuollon kokonaismenot/asukas
ostovoimapariteetilla korjattuna US$ (2008)
- Suomi 3008
- Ruotsi 3470
- Tanska 3540
- Norja 5003 (vapaa lääkärin ja sairaalan valinnanvapaus)
HALLITUKSEN KASVUPALVELU-UUDISTUS
Helsingin Sanomien (Teija Sutinen) artikkelin "Maakuntauudistus jäämässä tyngäksi" mukaan
- suurin takaisku hallitukselle liittyy kasvupalvelu-uudistukseen, jolla oli tarkoitus siirtää nykyinen työvoimahallinto valtiolta maakuntiin. Samassa yhteydessä työnvälitykseen on ollut tarkoitus ottaa mukaan yksityisiä yrityksiä hoitamaan nykyisten te-palveluiden tehtäviä maakuntien rinnalla. Hallitus on nimennyt siirtyvät tehtävät kasvupalveluiksi, ja niiden pohjana olevien neljän lain käsittely on täysin levällään.
HS kirjoittaa:
- maakunnille on ollut tarkoitus siirtää soten ja työnvälityksen lisäksi muun muassa maataloushallinto, ympäristöterveydenhuolto, aluesuunnittelu, kala- ja vesitalous, vesiensuojelu ja vesihuolto.
Hallituskautta on vain vähän jäljellä ja paljon on tekemättä: maakunnat on perustamatta, maakuntavaaleista ei ole tietoakaan ja sote-lait valmistuvat vasta, kun ne ovat perustuslain mukaisia. Maaliskuun 3. on dead line lakiteksteille, jotta kansanedustajat ehtivät ne käsitellä viimeistään 15. maaliskuuta. Miltä kuulostaa väliaikainen maakuntahallinto - ilman maakuntavaaleja - onko perustuslain mukaista?
Mitä mieltä äänestäjät ovat, pitääkö te-palvelut siirtää yksityisille firmoille?
Pitääkö julkinen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut siirtää maakunnille ja yksityisille firmoille, vaikka se tulisi maksamaan veronmaksajille huomattavasti enemmän kuin nykyään?
Kuka haluaa sote-palvelujen siirtämistä maakunnille, jos pelkona on lisäksi se, että palvelut siirtyvät maakuntien keskuksiin syrjäseutujen jäädessä vaille lähipalveluja - Ruotsin mallin mukaan?
Tällä viikolla hallitus tuo HS:n mukaan eduskuntaan kolme merkittävää, uutta soteen liittyvää lakia. Niistä tärkein koskee sotessa perittäviä asiakasmaksuja. Sen lisäksi hallitus tuo käsittelyyn ensihoitoa ja sairaaloiden leikkaustoimintaa säätelevät lait. Pitäisiköhän hallituksen merkittävistä sote-lakiesityksistä kertoa rahoittajille, eli veronmaksajille?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Näyttää siltä ettei se järjenjuoksusta ole kiinni koko sirkus, vaan suuren luokan bisneksestä. On tullut luvattua suuria lobbareille ja vaalirahoittajille ja nyt pakkaa hengästyttämään kun viime hetket ovat käsillä ja luvattu lahja ei näytäkään toteutuvan.
Toivottavasti äänestäjät ovat huomanneet kauniiden puheiden olevan "kuningas ilman vaatteita"- tasoa.