Keräilyketju. Miten Suomi maallistui vuonna 2018?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ja niin, asiayhteytenä tälle ajattelin va-liiton toimintakertomusta.
Isoin selvä muutos on OPH:n ohje jonka mukaan kouluissa ei tarvitse olla jumalanpalveluksia tms. Vaikka näin on ollut aiemminkin, on minusta hyvinkin merkittävää että se sanotaan nyt selkeästi ääneen.
Huoh... Sekö on ÄÄRIMMÄISEN TÄRKEÄ asia?
Se on yksi askel kohti maallisempaa Suomea. Tapahtuiko viime vuonna sinun mielestäsi mitään isompaa askelta lakien, säädösten ja viranomaisohjeiden saralla?
Uskonnottomien määrän lisääntyminen, mikä näkyy mm. uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrän lisääntymisenä ja kirkon jäsenmäärän vähentymisenä.
Uskontokuntiin kuulumattomien määrä ylitti 1,5 miljoonan rajan.
Puhumattakaan+siitä+että+2018+saavutettiin+Suomessa+ennätysmäärä+kirkosta+eronneita.+Nykyään+lähes+40%+suomalaisista+ei+kuulu+Evlut+kirkkoon+tai+mihinkään+uskonnolliseen+yhteisöön.
- Ehtoollisviini laitettiin verolle
- Lasten uskonnollisesta jäsenyydestä päättää vanhemmat tasavertaisesti yhdessä eikä pelkästään äiti
Ehtoollisviini joo, mutta tuo jäsenyysjuttu tuli jo vuonna 2017.
Kirkkoon liittäminen vauvakasteen kautta on vähentynyt,
OPHn ohjeessa todetaan että päiväkoti ja koulu voivat päättaa, että niiden toimintaan ei liitetä uskonnollisia tilaisuuksia eikä toimituksia.
Senhän minä tuossa yllä jo totesin.
Myös tasavallan presidentti antoi vahvan signaalin tasavallan maallistumisesta kun puolitti evlut kirkon piispojen kutsut itsenäisyyspäivän viettoon. Käytännön tasolla voidaan muutosta pitää mitättömänä, mutta tasavallan presidentin tekemänä sen symboolinen arvo suuri.
Kotimaa24 selvitti asiaa, ja sen mukaan presidentinkanslia oli vastannut "Kutsuttavissa on joltain osin lisätty rotaatiota".
Ei tässä varmaankaan ole tietoista maallistamistarkoitusta. Toisaalta osoittaa joka tapauksessa, että piispojakaan pidetä ihan itseoikeutettuina. Missähän on vieraslista, josta voisi asiaa verrata tätä muihin ryhmiin?
Ja jotain poistettu välistä... Saako toiston toisin sanoin?
Lähinnä logiikka oli se, että presidentti tuskin aktiivisesti maallistaa tai edistää maallistumiskehitystä Suomessa, vaan reakoi maallistumiskehitykseen. Millaisena voidaan pitää piispojen osallistumisen leikkausta itsenäisyyspäivänkutsuille. Eräänlainan muna-kana tilanne, kumpi tulee ensin.
Ehkä vihdoin tänä vuonna uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestön edustajakin kutsutaan.
Enpä usko, liian pieni jäsenmäärä.
Juutalaisessa seurakunnassa on vähemmän jäseniä.
Hyvä pointti. Lisäksi juutalaisuus on myös maailmanlaajuisesti aika pieni uskonto. Käytännössä juutalaisuus lasketaan "kolmen suuren" joukkoon historiallisista syistä. Bahá'íta on maassa ja maailmalla noin puolet juutalaisten määrästä.
No, ehkä joskus. En nyt varsin tavoitelistalle laita kuitenkaan.
Kirkon rippikouluun osallistuvien määrä on laskussa. Laskenut.
Lähde?
Kirkon markkinaosuus (siunaaminen) hautauksissa on laskussa. Laskenut.
Ja tälle lähde?
(Luultavasti on, mutta missä lukuja?)
Onko tämä maallistumista? Peruskouun ja lukion päästötodistuksessa ei näy, kumman on suorittanut, uskonnon vai ET:n. Merkintänä on kaikilla uskonto/ET.
Koska tuo on muuttunut?
Vuoden 2014 ops-perusteissa se mainitaan.
Tämä+koonti+kuuluu+myös+tänne:+
Uskonnollisiin+yhdyskuntiin+kuulumattomien+osuus+on+neljässä+vuodessa+noussut+hieman+yli+neljä+prosenttiyksikköä+ja+on+nyt+27,4+prosenttia.+Ev.-lut.+kirkkoon+kuuluu+alle+70+prosenttia.
Muodolliset+jäsenyydet+eivät+kerro+kaikkea!+Vuonna+2016+tehdyn+kyselytutkimuksen+mukaan+55,5+%+väestöstä+pitää+itseään+”ei-uskonnollisena”,+kun+”uskonnollisena”+itseään+pitää+38,5+%+ja+”vahvasti+uskonnollisena”+6+%.+(Anja+Terkamo-Moisio+2016.+http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2198-7/urn_isbn_978-952-61-2198-7.pdf.)
Nuorisobarometrin+(2018,+s.+93)+kyselyn+mukaan+57+%+pitää+itseään+”ei-uskonnollisena”+ja+27+%+”uskonnollisena”,+ja+lisäksi+21+%+asemoi+itsensä+niiden+väliin.+Kahdeksassa+vuodessa+ei-uskonnollisten+osuus+on+kasvanut+noin+20+prosenttiyksikköä.
Kansainvälisen+Pewreserach-tutkimuskeskuksen+mukaan+(2018)+Suomen+uskonnollisuuden+aste+on+25.+sijalla+34+maasta+Euroopassa;+13%+aikuisista+on+vahvasti+uskonnollisia+(“highly+religious”)+ja+10%+(27/34)+sanoo+uskonnon+olevan+hyvin+tärkeää+elämässään.+http://www.pewresearch.org/fact-tank/2018/12/05/how-do-european-countries-differ-in-religious-commitment/
Kansainvälisessä+ISSP+(International+Social+Survey+Programme)+-kyselyssä+(2018)+teemana+oli+uskonto+ja+uskonnollisuuden+muutokset.+Suomessa+kyselyn+mukaan+25–34-vuotiaiden+ikäryhmässä+oli+eniten+vastaajia,+jotka+ilmoittivat+jumalauskonsa+muuttuneen+suuntaan+tai+toiseen.+Tämän+ikäryhmän+naisista+29+prosenttia+ja+miehistä+22+prosenttia+ilmoitti+luopuneensa+jumalauskosta,+kun+molempien+sukupuolien+edustajista+8+prosenttia+ilmoitti+alkaneensa+uskoa+Jumalaan.
Tuoreen+suomalaisen+tutkimuksen+mukaan+uskonnollisuuden+merkitys+identiteetille+jakaantuu+seuraavasti:+erittäin+tärkeä+12+%,+jokseenkin+tärkeä+21%,+ei+kovin+tärkeä+31+%+ja+ei+lainkaan+tärkeä+34+%.+(Suomalaiset+identiteeteiltään+yllättävän+samanlaisia,+s.+11+ja+21.+e2+2018.+http://e2.fi/article/104.)
Suomen+kulttuurirahasto+ja+e2+Tutkimuskeskus+kysyivät+myös,+mikä+on+suomalaisille+”pyhää”+(http://e2.fi/publication/68).+Pyhiksi+asioiksi+yli+2/3+valitsi+rakkauden+ja+läheiset+ihmissuhteet.+Yli+50+%:n+kannatuksen+saivat+rauha,+koti,+turvallisuus+ja+ihmisarvo.+Luontoa+piti+pyhänä+48+%.+Sen+sijaan+vain+15+%+piti+pyhänä+uskontoa+ja+kirkkoa.
Suomalaisen+yhteiskunnan+luottamusrankingissa+kirkko+on+sijalla+19/25.+Se+tosin+päivitti+puolueet+(25/25).,+vaikka+puolueilla+–+samoin+kuin+yhä+myös+kirkolla+–+on+suuri+rooli+julkisen+vallan+käytössä+ja+yhteiskunnassa.
Myös+kirkon+tutkimuskeskuksen+Gallup+Ecclesiastica+-kyselyn+(2015)+mukaan+kristinuskon+opettamaan+Jumalaan+uskoo+vain+kolmannes+sekä+Jeesuksen+sovitustyöhön+ja+kuolleista+nousemiseen+vajaa+neljännes+kaikista+suomalaisista,+nuorista+vielä+vähemmän.
Kirkollisvaalien+äänestysprosentti+oli+14,4+%+(alle+18-vuotiasta+8,4+%).+Se+tarkoittaa,+että+10+%+kaikista+äänestysikäisistä+suomalaisista+äänesti.+Kyseessä+ei+ole+kuitenkaan+yhtenäinen+vaikuttajaryhmä,+sillä+kirkollisvaaleissa+äänestäneet+ja+tehtäviin+valitut+ovat+monista+asioista+varsin+erimielisiä.
Syyskuun 20. päivä 2018 oli oppilaitosten tilastopäivä. Senhetkinen tilanne piti ilmoittaa Tilastokeskukselle. Ilmoitus koskei myös perusopetuksen katsomusaineita. Niiden osalta tilasto kerrotaan kahden vuoden välein. Vuoden 2018 tilasto julkaistiin heinäkuusa 2019. El'mänkatsomustiedon oppilaiden osuus kaikista oppilaista oli kasvanut 1,6 prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
ET on kuitenkin vajaakäytössä, eli maallistuminen laahaa kouluissa yleisen kehityksen perässä.
Nyt 20.10.2019 kehitys lienee kehittynyt 0,8 - 1.0 prosenttiyksikköä eteenpäin. Se tarkoittaisi noin kymmenen prosentin kasvuvauhtia.
Maallistumiskehityksestä on ollut tälläkin foorumilla, mutta sopinee kuitenkin laittaa jakoon tämä sitä koskeva lehtijuttukin: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4119768-huomioita-maallistumiskehitykseen
Ainakin useita kirkkoja suljettiin tai puretiin Suomessa vuoden 2018 aikana sekä laadittiin selvitys vuosien 2019 ja 2020 aikana suljettavista kirkoista. Kirkkojen ja muiden uskonnollisten rakennusten määrä on ollut hurjassa laskussa koko 2000-luvun ajan ja itseasiassa myöskin Helsinkiin kaavaillun suurmoskeijahankkeen kaatuminen voidaan lukea maallistumisen voitoksi.
Ja muutama kirkko poltettiin, mutta siitä ei sopine puhua.
Ihmiset tekevät omia päätöksiään, mitäs siitä. Tilastot näyttää päätösten suunnan.
Ortodoksisesta kirkosta on eronnut maahanmuuttajat Venäjältä, Suomalainen ortodoksinen kirkko ei kuuluu Moskovan alaisuuteen.