Suomalainen alemmuus
Tarina rajaseudun mökistä noin sadan vuoden takaa. Korpimökkiin tuli illan hämärtyessä väsynyt kulkija, laukkukauppias. Ei juuri suomea osannut, mutta pyysi yösijaa. Sehän toki myönnettiin, olihan tämä tapaus hiljaisessa elämässä. Elekielellä keskusteltiin ja ruokaakin tarjottiin. Kun sitten piti käydä yöpuulle, mökin kovin pienen ollessa, sijoittuivat isäntäväki ja vieras samaan sänkyyn, tuvan ainoaan. Lienee ollut sen ajan sivustalevitettävä seslonki.Eihän vierasta kehdattu lattialle osoittaa. Öljylamppu sammutettiin ja uniset nukahtivat. Sitten, jo tuntien jälkeen isäntä heräsi outoihin ääniin. Hän tapasi vaimon käteen ja totesi: "Sehän n** sinua". Emäntä vastaa, että niin tuntuu tekevän. Isäntä tuskailee: "Mitä tässä nyt tehhään, kun ei kieltäkään osata? Pitäisikö hakea kylältä apua?" Emäntä vastaa hetken kuluttua: "Ei tarvihe. Tuntuu lopettelevan." Jutun opetus ei liity sukupuolirooleihin vaan kuvaa suomalaisten vuosisataista alemmuudentuntoista suhtautumista ulkomaiseen. Esimerkiksi nyt viime vuotena: itsenäisyyden juhlavuoden radio-ohjelmissa lukuisat yliopistotutkijat ovat todistaneet, ettei ole oikeasti ollut olemassakaan Suomen kansaa eikä suomalaista kulttuuria. Suomalainen kulttuuri onkin 1800-luvun kansalliskiihkoisten fennomaanien hourioita, heidän mielestään. Sama alemmuudentunto näkyy nyt monien suhtautumisessa maahanmuuttoon.
Tarina rajaseudun mökistä noin sadan vuoden takaa. Korpimökkiin tuli illan hämärtyessä väsynyt kulkija, laukkukauppias. Ei juuri suomea osannut, mutta pyysi yösijaa. Sehän toki myönnettiin, olihan tämä tapaus hiljaisessa elämässä. Elekielellä keskusteltiin ja ruokaakin tarjottiin. Kun sitten piti käydä yöpuulle, mökin kovin pienen ollessa, sijoittuivat isäntäväki ja vieras samaan sänkyyn, tuvan ainoaan. Lienee ollut sen ajan sivustalevitettävä seslonki.Eihän vierasta kehdattu lattialle osoittaa. Öljylamppu sammutettiin ja uniset nukahtivat. Sitten, jo tuntien jälkeen isäntä heräsi outoihin ääniin. Hän tapasi vaimon käteen ja totesi: "Sehän n** sinua". Emäntä vastaa, että niin tuntuu tekevän. Isäntä tuskailee: "Mitä tässä nyt tehhään, kun ei kieltäkään osata? Pitäisikö hakea kylältä apua?" Emäntä vastaa hetken kuluttua: "Ei tarvihe. Tuntuu lopettelevan." Jutun opetus ei liity sukupuolirooleihin vaan kuvaa suomalaisten vuosisataista alemmuudentuntoista suhtautumista ulkomaiseen. Esimerkiksi nyt viime vuotena: itsenäisyyden juhlavuoden radio-ohjelmissa lukuisat yliopistotutkijat ovat todistaneet, ettei ole oikeasti ollut olemassakaan Suomen kansaa eikä suomalaista kulttuuria. Suomalainen kulttuuri onkin 1800-luvun kansalliskiihkoisten fennomaanien hourioita, heidän mielestään. Sama alemmuudentunto näkyy nyt monien suhtautumisessa maahanmuuttoon.
Vastaukset 1
Vanhimmat
https://mvlehti.net/2018/09/28/tutkimus-suomalaiset-ovat-oma-rotunsa/
Kosks olemme harvinaisia ja ainutlaatuisia meitä pitää suojella