Raamatun mukaan Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen. Tällä viitataan ns. sisäiseen ihmiseen, jolle on tyypillistä oikeudentaju. Se on kaikilla ihmisillä riippumatta siitä, ovatko he kuulleet Raamatusta vai eivät. (Room 2:11-16)
Onko Jumalan ja ihmisen oikeudentaju samanlainen?
Tiedämme kokemuksesta, että joidenkin ihmisten oikeudentaju ja moraali voivat olla vääristyneitä. Muinaiset kansat uhrasivat omia lapsiaa epäjumalille, mikä on mielestämme vääryyttä ja raakalaismaista murhaamista. Jotkut sarjamurhaajat ja paatuneet rikolliset eivät osoita lainkaan katumusta. Jotkut avionrikkojat ja siveettömästi elävät ihmiset eivät häpeä käytöstään ja tekojaan. Paatumus estää ihmistä katumasta ja tuntemasta häpeää, mutta se ei pimennä täysin hänen oikeudentajuaan.
Jos lyöt murhaajaa puukolla vatsaan, niin hän tietää sinun tehneen vääryyttä häntä vastaan.
Jos varastat varkaalta, niin hän tietää sinun tehneen väärin häntä vastaan.
Jos raiskaat raiskaajan, niin hän tietää sinun tehneen vääryyttä.
Myös paatuneilla rikosten tekijöillä on oikeudentaju, joka mahdollistaa hyvän ja pahan erottamisen toisistaan, vaikka he itse tekisivät pahaa ja nauttisivat siitä (sen tekemisestä).
Kysymys kuuluu: onko Jumalan oikeudentaju samanlainen kuin ihmisten?
Jos on, niin miksi ihmiset eivät pidä oikeudenmukaisena ja oikeamielisenä ikuisen piinahelvetin tuomiota, vaikka se on monien kristittyjen mielestä Jumalan säätämä tuomio "uskottomille" ja "pahoille ihmisille"?
Jos totena pitäminen on ehto syntien anteeksisaamiselle ja pelastumiselle, niin miksi se ei ole ainakaan minun oikeudentajuni mukaan oikea tapa ratkaista sitä, ketkä pelastuvat ja ketkä tuomitaan kadotukseen?
Onko Jumalan ja ihmisen oikeudentaju samanlainen?
Tiedämme kokemuksesta, että joidenkin ihmisten oikeudentaju ja moraali voivat olla vääristyneitä. Muinaiset kansat uhrasivat omia lapsiaa epäjumalille, mikä on mielestämme vääryyttä ja raakalaismaista murhaamista. Jotkut sarjamurhaajat ja paatuneet rikolliset eivät osoita lainkaan katumusta. Jotkut avionrikkojat ja siveettömästi elävät ihmiset eivät häpeä käytöstään ja tekojaan. Paatumus estää ihmistä katumasta ja tuntemasta häpeää, mutta se ei pimennä täysin hänen oikeudentajuaan.
Jos lyöt murhaajaa puukolla vatsaan, niin hän tietää sinun tehneen vääryyttä häntä vastaan.
Jos varastat varkaalta, niin hän tietää sinun tehneen väärin häntä vastaan.
Jos raiskaat raiskaajan, niin hän tietää sinun tehneen vääryyttä.
Myös paatuneilla rikosten tekijöillä on oikeudentaju, joka mahdollistaa hyvän ja pahan erottamisen toisistaan, vaikka he itse tekisivät pahaa ja nauttisivat siitä (sen tekemisestä).
Kysymys kuuluu: onko Jumalan oikeudentaju samanlainen kuin ihmisten?
Jos on, niin miksi ihmiset eivät pidä oikeudenmukaisena ja oikeamielisenä ikuisen piinahelvetin tuomiota, vaikka se on monien kristittyjen mielestä Jumalan säätämä tuomio "uskottomille" ja "pahoille ihmisille"?
Jos totena pitäminen on ehto syntien anteeksisaamiselle ja pelastumiselle, niin miksi se ei ole ainakaan minun oikeudentajuni mukaan oikea tapa ratkaista sitä, ketkä pelastuvat ja ketkä tuomitaan kadotukseen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Myös paatuneilla rikosten tekijöillä on oikeudentaju, joka mahdollistaa hyvän ja pahan erottamisen toisistaan, vaikka he itse tekisivät pahaa ja nauttisivat siitä (sen tekemisestä)."
Paatuneet rikolliset ovat narsisteja, joilla on vääristynyt oikeudentaju.
"Kysymys kuuluu: onko Jumalan oikeudentaju samanlainen kuin ihmisten?"
Keiden ihmisten oikeudentaju...paatuneiden narsistien vai psyykkisesti terveiden ihmisten oikeudentaju vai joidenkin siltä väliltä?
"Jos on, niin miksi ihmiset eivät pidä oikeudenmukaisena ja oikeamielisenä ikuisen piinahelvetin tuomiota, vaikka se on monien kristittyjen mielestä Jumalan säätämä tuomio "uskottomille" ja "pahoille ihmisille"?"
Eivätkös jotkut uskovaiset pidä sitä oikeudenmukaisena esim helluntailaiset ja muut piinahelvettiin uskovat? Ainakin minä olen kuullut heidän selittelevän jotakin tämänsuuntaista, joka ei kylläkään mahdu omaan oikeudentajuuni...
Helluntailaiset ja muut ikuiseen piinahelvettiin uskovat perustelevat tuomion oikeudenmukaisuutta siten, että Jumala on oikeudenmukainen ja oikeamielinen, joten hänen säätämänsä tuomion täytyy olla sellainen, vaikka ihmisten oikeudentaju on erilainen eikä pidä sitä tuomiota oikeudenmukaisena ja oikeamielisenä.
Heidät on saatu uskomaan, että ikuinen piinahelvetti on Jumalan säätämä tuomio, eivätkä he osaa kyseenalaistaa sitä tulkintaa. Heidät on saatu uskomaan, että Raamattu on kokonaan totta ja Jumalan sanaa, jota ei saa epäillä eikä edes kyseenalaistaa, sillä se on epäuskoa ja kapinaa Jumalaa vastaan, tottelemattomuutta. Kun oman lahkon ja kristittyjen valtaosan tulkintaa pidetään oikeana, niin se estää sen kyseenalaistamisen em. syistä.
Tästä kaikesta johtuu sisäinen ristiriita, koska myös ikuiseen piinahelvettiin uskovien mielestä sellainen tuomio ei ole oikeudenmukainen ja oikeamielinen (osa heistä ajattelee näin, mutta osa on ihan oikeasti sitä mieltä, että se on oikea tuomio ja he jopa toivovat vihamiestensä joutuvan siihen tuomioon).
Kyllä niillä paatuneillakin rikollisilla on oikeudentaju eli käsitys siitä, mikä on oikein ja väärin, mikä luvallista ja mikä kiellettyä, mikä hyvää ja mikä pahaa. Kirjoitin siitä jo riittävän selvästi, jotta se asia pitäisi voida ymmärtää.
Oma lukunsa on se, että rikolliset ja paatuneet ihmiset "oikeuttavat omat pahat tekonsa" milloin milläkin syyllä. Ja totta on sekin, että paatuneet rikolliset eivät tunne tekevänsä mitään väärää vahingoittaessaan muita ihmisiä, mutta jos heitä itseään vahingoitetaan, niin toki he silloin tietävät vääryyttä kokevansa...
ja sisimmässään tietävät myös tekevänsä vääryyttä uhreilleen, mutta hyväksyvät sen osaksi elämäänsä koska saavat siitä nautintoa tai hyötyä... he siis avoimesti nauttivat pahan tekemisestä ja pitävät sitä hyvänä juttuna, vaikka tietävät sen olevan pahan tekemistä... sisäisen oikeudentajunsa mukaan.
Tämä voi vaikuttaa ristiriitaiselta, mutta noin se menee: asiaa aidan molemmilta puolin tutkineena ja siihen tutustuneena sanon tämän, vaikka en mikään rikollinen olekaan koskaan ollut - vain paha ihminen ja pahuuden määrä sekä mielenlaatu ovat muuttuneet ajan saatossa. Itsekkyys... sen vastakohta on hyvä ihminen.
No eiko se ole silloin vääristynyt eli narsistinen/itsekäs "oikeudentaju", joka kulkee vain yhteen suuntaan eli pahan "oikeuttaminen" itselle, mutta ei muille silloin, kun se kohdistuu itseensä...
Jumalat ovat aina olleet narsisiteja ja murhaajia. Kaikissa tarinoissa jumalat ovat väkivaltaisia ja vaativat itsensä palvelemista ehdoitta.
Ihminen on syntiinlankeemuksen vuoksi täysin turmeltunut kusipää, jolla ei ole eikä voi olla mitään oikeaa oikeustajua.
Alhaisimmankin ihmisen oikeustaju voittaa sen jumalan oikeustajun, josta raamattu höpisee. Se ukko on kusipää ja pahinta sorttia. Ampua pitäisi jos se raukka joskus uskaltaa takaisin tulla. Vitun kusipää ihan jumalaksikin.
Emävalheesi ei hetkauta, mutta sinut se vie helvetin tuleen.
Silloin hyväksyt kiduttamisen, ja myös sen, että sinua saa kiduttaa.
Höpöhöpö.
Ihminen ei ole millään muotoa syyllinen planeettamme syntyyn ja sen elämän alkuun. Ihminen ei myöskään Raamatun mukaan ole syyllinen pahuuden syntyyn.
Pahuus oli lähtöisin jumalan luota. Pahuuden loi jumala itse. Hän ei voi siis syyttää muuta kuin itseään luomastaan pahuudesta.
Jumalilla on kuitenkin se yhteinen ominaisuus, että he narsistisessa mielentilassaan ja mukamas täydellisyydessään vierittävät syyn aina jonkun muun niskaan. Eihän täydellinen jumala voi tehdä virheitä?
Raamatun jumala kuitenkin oli epätäydellinen. Hän mm. katui sitäkin, että oli ylipäätään luonut ihmisen, vaikka hän oli luonut ihmisen omaksi kuvakseen. Toisin sanoen jumala katui samalla myös itsensä olemassaoloa.
Niin. Raamatun Jumala on ihmisen kuva sen sijaan, että ihminen olisi Jumalan kuva. Uskontojen jumalat muistuttavat hyvin paljon ihmisiä ja ne käyttäytyvät ihmisten tavoin, koska ne ovat ihmisen mielikuvituksen tuotosta ja keksittyjä olemattomia jumalia. Sellainen ei luoja ole, jos sattuisi olemaan olemassa...
voi toki olla, että luojakin on ihmisten mielikuvituksen tulosta eikä luomista ole tapahtunut, vaikka kaikki todistaakin luomisen ja luojan puolesta eikä mikään todista sitä vastaan. On silti mahdollista, että luojaa tai luojia ei ole olemassa eikä luomista ole tapahtunut.
Kannattaa pitää kaikkia järkeviä vaihtoehtoja avoimena, kun ei tiedä varmuudella sitä, mikä on totuus...