Kymsoten lastensuojelu
KymenSanomat 17.1.2019
Lastensuojelu on vaativimpia sosiaalityön toimialoja, ellei vaativin. Kun asiakkaita on paljon, työntekijät eivät ehdi syventyä heidän tilanteisiinsa niin paljon kuin haluaisivat ja niin paljon kuin kuuluisi. Työ on kuormittavaa — asiakkaiden määrä on kuluneen vuoden aikana lisääntynyt ja heidän ongelmansa tuntuvat koko ajan monimutkaistuvan.
Carean ja kuntien palveluksessa olleet työntekijät siirtyivät Kymsoteen vanhoina työntekijöinä entisillä palkoillaan. Lähiaikoina Kymsotessa alkaa työn vaativuuden arviointi, jonka yhteydessä tarkastellaan myös palkkoja.
Koulutus auttaa käytännön töissä. Vakituiseen virkaan pääsy edellyttää alan maisterintutkintoa ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston myöntämää laillistusta.
KymenSanomat 17.1.2019
Lastensuojelu on vaativimpia sosiaalityön toimialoja, ellei vaativin. Kun asiakkaita on paljon, työntekijät eivät ehdi syventyä heidän tilanteisiinsa niin paljon kuin haluaisivat ja niin paljon kuin kuuluisi. Työ on kuormittavaa — asiakkaiden määrä on kuluneen vuoden aikana lisääntynyt ja heidän ongelmansa tuntuvat koko ajan monimutkaistuvan.
Carean ja kuntien palveluksessa olleet työntekijät siirtyivät Kymsoteen vanhoina työntekijöinä entisillä palkoillaan. Lähiaikoina Kymsotessa alkaa työn vaativuuden arviointi, jonka yhteydessä tarkastellaan myös palkkoja.
Koulutus auttaa käytännön töissä. Vakituiseen virkaan pääsy edellyttää alan maisterintutkintoa ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston myöntämää laillistusta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä vanhemmilla on vastuu lapsista niin kauan, kun jalat saman pöydän alla. Se vastuu on nykyään hukassa. Ja se näkyy muutoinkin nuortemme hyvinvoinnissa (lue: pahoinvoinnissa).
Lastensuojelun keskeiset periaatteet
Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:
1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;
2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;
3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;
4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;
5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;
6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä
7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.
Viikonvaihteet vaikeita lastensuojelullisesti, jos pitää suojella lapset pois jaloista.
Oletteko käytännössä olleet tekemisissä "monipuolisten sosiaalityön ammattiosaajien" kanssa? Kokemukseni mukaan he korostavat omaa erinomaisuuttaan ja etevyyttään vailla näyttöjä. Jos ei ehdi asioihin perehtyä, koulutuksesta ei juurikaan ole hyötyä.
Normaali aikuinen ihminen on satoja vuosia kohtuullisessa määrin osannut kasvattaa lapsia, omia tai vieraita.
Elämää kokematon nuori, lapseton "korkeakoulututkinnon suorittanut" ja toimeen valittu, omasta mielestään etevästi tuntee lapsen kasvatuksen salat.
Mitä hyötyä työssä on englannin, ranskan, saksan, espanjan, matematiikan tai tilastotieteen perusteiden jne. hyvästä osaamisesta suomenkielisen lapsen elämän konkreettisten ongelmien ratkaisussa?
Ja kokemuksesta asiakkaana puhut?
Normaalit vanhemmat joilla järkeä ja vastuuntuntoa päässä ei lastensuojelun apua tarvitse. Eikä joudu avustettavaksi.
Kouluterveydenhoitaja toivoo aikuisten pitävän itsestään huolta.
Lapsille ja nuorille ei ole yhdentekevää, mitä aikuiset tekevät ja siksi olisi tärkeää, että myös he miettisivät millaisen esimerkin antavat nuorille somekäyttäytymisen osalta.
Kannattaa muistaa, että lapset ja nuoret ovat ihan samanlaisia kuin ennenkin. Kasvaakseen ja kehittyäkseen oikeaan suuntaan he tarvitsevat vanhempien tukea ja ohjausta, läsnäoloa ja perustarpeista huolehtimista. Se ei ole muuttunut mihinkään.
Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon yhteiskunnan ja perheiden jakautumisesta hyväosaisiin ja huono-osaisiin. Kokemuksen mukaan ongelmia ja haasteita voi olla kaikenlaisissa perheissä. Toisilla huolet liittyvät toimeentuloon ja toisilla siihen, että vanhemmat eivät ole läsnä.
Perheen yhteinen aika onkin toive, joka nousee usein nuorten kanssa keskusteluissa esiin. On tärkeää kysyä, mitä kuuluu, vaikka päivä toisensa jälkeen saisi vastaukseksi vain murahduksen ja mulkaisun.
Moni nuori toivoo lisää perheen yhteistä aikaa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskyselystä.
Tulosten mukaan yli kolmannes 4.‒5.-luokkalaisista, 8.‒9.-luokkalaisista ja toisella asteella opiskelevista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa. Näiden lasten huoltajista vain 40 prosenttia kokee, ettei perhe vietä riittävästi aikaa yhdessä.
Perheen yhteinen aika on tärkeää lasten hyvinvoinnille. Lapset ja nuoret, jotka kokevat perheen yhteisen ajan riittämättömäksi, osallistuvat useammin kiusaamiseen ja kokevat terveydentilansa huonommaksi, kyselyssä todetaan. He kokevat myös enemmän yksinäisyyttä.