Taas loogisesti on väärässä

Niin, sinivalashan on suurempi kuin yksikään dinosaurus, mutta totuushan on teille kretuille aina liian vaikea kestää...

Kerropa, miksi monen kreationistin mukaan ne dinosaurukset ym. kuolivat sukupuuttoon vedenpaisumuksessa?

Miksi heille ei ollut sijaa Nooan arkissa, hra Jahven määräysten vastaisesti?

kekek-kekek kirjoitti:

Kerropa, miksi monen kreationistin mukaan ne dinosaurukset ym. kuolivat sukupuuttoon vedenpaisumuksessa?

Miksi heille ei ollut sijaa Nooan arkissa, hra Jahven määräysten vastaisesti?

Lue lisää

Melkoinen ristiriita. Dinot eivät olisi millään mahtuneet arkkiin nykyeläinten lisäksi ja kuitenkin Raamatun mukaan kaikki elämä pelastui Nooan arkissa. Jos kressut samaan aikaan väittävät fossiiliainieston syntyneen Nooan tulvassa, he väittävät Raamatun valehtelevan.

Maaeläinten kokoa rajoittaa luiden kantavuus eikä hapensaanti kuten sinä olet selitellyt. (En tosin ymmärrä miten ilman happipitoisuus liittyy vedenpaisumukseen?)

Sinivallas kumoaa tuon "hapensaanti-hypoteesin" aika totaalisesti, koska tämä tiettävästi suurin koskaan elänyt (ja ilmaa hengittävä) eläin pystyy olemaan varttitunnin hengittämättä, joten hapen saanti ei sillekään ole ongelma. Vähän sinivalasta pienempi valas kuitenkin jopa 40 tonnin painoiseksi kasvava kaselotti voi olla hengittämättä jopa kaksi tuntia.

Kuten aiemmin jo kerroin luiden kantavuus on verrannollinen luiden poikkipinta-alaan. Koska eläimen kasvaussa massa kasvaa nopeammin (^3) kuin luiden poikkipinta-ala (^2), niin yhtälö päätyy asettaa kasvulle rajat.

Sinivalasta (tai kaskelottia) tämä ongelma ei samalla tavalla koske, koska se elää vedessä ja vesi kannattelee sen massaa.

SiinäpäPulma kirjoitti:

Melkoinen ristiriita. Dinot eivät olisi millään mahtuneet arkkiin nykyeläinten lisäksi ja kuitenkin Raamatun mukaan kaikki elämä pelastui Nooan arkissa. Jos kressut samaan aikaan väittävät fossiiliainieston syntyneen Nooan tulvassa, he väittävät Raamatun valehtelevan.

Lue lisää

Jos (nykytiedon mukaan) 90 000 000 eläinlajia on kuollut sukupuuttoon ja aikaa olisi kulunut noin 4 000 v, jos annetaan niille 500 vuoden respiitti vedenpaisumuksen jälkeen, että ne edes ehtivät lajiutua ensin, niin eliöLAJEJA kuolisi noin 200 000 - 250 000 vuodessa...Jos tahti olisi edes hieman epätasainen, toisina vuosina kuolisi miljoona lajia ;D. Eli jatkuva yhtämittainen massakuolema koko historian ajan.
Koska tällaista ei ole havaittu noin sadan parinsadan vuoden aikana, tahti aiemmin olisi ollut vieläkin hirveämpi.
Esim 1769-1832 vuosina elänyt biologi Georges Cuvier olisi maininnut asiasta, koska hän tutki mm nimenomaan menneitä sukupuuttoja ja fossiileja...ja moni muu maineikas biologi. Aristoteles (384-322 eaa) joka on nimetty maailman ensimmäiseksi biologiksi ja kirjoitti useamman teoksen eläimistä, ei myöskään huomannut mitään?

Vuoden 2015 katastrofaalisten tietojen mukaan eläinlajeja kuolee 130 000 vuodessa, täysin ihmisen aiheuttamana.
Nämä maailmanlopunomaiset nykymäärät eivät siis edes yllä koko historiallisen (4 000 v) ajan kauhuskenaarioihin, mutta hei, yechän on vaan uskonto, ei sidä pidä soveltaa todellisuuteen...

Kilgore.Trout kirjoitti:

Maaeläinten kokoa rajoittaa luiden kantavuus eikä hapensaanti kuten sinä olet selitellyt. (En tosin ymmärrä miten ilman happipitoisuus liittyy vedenpaisumukseen?)

Sinivallas kumoaa tuon "hapensaanti-hypoteesin" aika totaalisesti, koska tämä tiettävästi suurin koskaan elänyt (ja ilmaa hengittävä) eläin pystyy olemaan varttitunnin hengittämättä, joten hapen saanti ei sillekään ole ongelma. Vähän sinivalasta pienempi valas kuitenkin jopa 40 tonnin painoiseksi kasvava kaselotti voi olla hengittämättä jopa kaksi tuntia.

Kuten aiemmin jo kerroin luiden kantavuus on verrannollinen luiden poikkipinta-alaan. Koska eläimen kasvaussa massa kasvaa nopeammin (^3) kuin luiden poikkipinta-ala (^2), niin yhtälö päätyy asettaa kasvulle rajat.

Sinivalasta (tai kaskelottia) tämä ongelma ei samalla tavalla koske, koska se elää vedessä ja vesi kannattelee sen massaa.

Lue lisää

Huomautettakoon, että dinosauruksilla oli osittain ontot luut lintujen tapaan, jotka sopivat nisäkkäiden umpinaisia luita paremmin suuren koon kannatteluun.