Ideoita? Perusteluja?
Missä/mihin Suomessa suomenkielinen tarvitsee ruotsia?
Kertokaa
35122
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 24 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Mihin tarvitaan suomea? Sillä ei pärjää missään muualla.
Muilla aineilla onkin yhteiset perusteet muitten maitten vastaavien aineiden kanssa. Pakkoruotsin kaltaista ei vain muualla ole.
Niin mitkä olivatkaan perusteet pakkoruotsille?
Löysitkö perusteet? Kerro pois.
Oletko ihan avuton?
Etkö itse tunne kannattamasi pakkoruotsin perusteita?
Minä olen tarvinnut työelämässä, ihan yksityisen palveluksessa. Ei tarvinnut osata sujuvasti suullisesti, vaan minun piti passiivisesti ymmärtää esim. asiakkaiden kirjeiden sisältöä. En olisi saanut työtä ilman ruotsin taitoa.
Länsirannikolla moniin nuorten kesätyöpaikkoihin kuuluu kriteerinä ruotsin osaaminen. Omakohtaista kokemusta.
Vaasassa.
Ännu mera i de närliggande orterna i Vasatrakterna.
På Kimitoön,Västnyland och Östnyland behövs svenska.
Minä käytän eri kieliä päivittäin kun minulle EteläSavon Sanomat eivät riitä. Lueskelen mielelläni BBC.N nettisivuja tai myös DN (Dagens Nyheter på svenska ) tai Ruetersia kun en halua elää missään pelkän suomenkielen umpiossa!
Fråga av dina närmaste. De har alla, utan undantag, valt att läsa frivillig svenska i skolan. Någon godtagbar orsak måste finnas till att de inte ens i en enstaka skola valde något annat språk. På spalten finns närmast personer som som hatar svenskan eller är folk som har varit utsatta för pakkosuomi, det verkliga resursslöseriet. Undantag från regeln finns givetvis.
Jos uskoisit, että ruotsi valittaisiin vapaaehtoisesti kuten englanti valitaan, et vaatisi pakkoa.
Ruotsin kaunis kieli sivistää meitä !
MONET suomalaiset ovat sanoneet, että eivät ole tarvinneet ja käyttäneet ruotsin kieltä sitten koulun pakkoruotsin tuntien. Moni virkailija on sanonut samaa pakkoovirkaruotsista.
På enspråkigt finska orter behöver man säkert aldrig använda svenska.
Myös virallisesti kaksikieliset alueet kuten pääkaupunkiseutu ovat käytännössä täysin suomenkielisiä.
Men svenskspråkiga har rätt i Helsingfors till svenskspråkig sjukvård och myndighetstjänster.
Teillä on oikeus järjestää palvelut toisillenne. Älkää odottako muitten kieliryhmien opettelevan ruotsia teidän palvelemiseksenne.
Det omöjligt att ordna sjuk och hälsovård med endast svenskspråkig personal,det förstår alla normala människor.
Nyt olisi hyvä kysyä miksi. Jos olette niin pieni vähemmistö, miksette hyväksy sitä, että teidän on myös muutettava asennettanne ja hyväksyttävä suomen kielen tarpeenne!
Aiheesta uusi ketju. Realismi ei ole hyökkäys.
Ette te suomenkielisetkään järjestä palveluja toinen toisillenne, vaan palvelujen järjestämisvastuu on yhteiskunnalla, jonka vastuulla on että palvelut pelaa.
Kyllä yksityishenkilöt järjestävät palveluja niin suomen- kuin ruotsinkielisille ihan ilman yhteiskunnan apua. Sellaiseen maailmaan totuin jo lapsena Sipoossa. Naapurissa oli suutari, joka osasi myös hieman suomea, ja suomenkielinen kauppias kehui osaavansa murteesta päätellä. mistä päin Sipoota asiakas oli. Business is business.
Totta kai yksityisellä puolella löytyy palvelua tarvittaessa vaikka kiinaksi.
Mutta yhteiskunta järjestää palvelut kaikille kansalaisilleen yhdessä sovitulla tavalla. Mitään kieliryhmää tai uskontokuntaa ei pyydetä järjestämään itselleen omia palveluita. Se olisi täyttä hulluutta!
Monikulttuurisuustutkija Pasi Saukkonen, muuten Magman entinen luottotutkija, on avoimesti todennut faktat:
"Ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia muttei kaikille". (Tämä tarkoittaa, että ovia ruotsi avaa lähinnä niille, jotka lähtevät ruotsinkielistymään opiskelun, työympäristön tai perheen avulla.)
"Vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan". (Tämä tarkoittaa, että koko muu pakkoruotsitettu katras vain maksaa ns. kaksikielisyydestä ruotsinopinnoillaan, lastensa opintojen vaikeutumisena ja kielitaidon kapeutena, kaksikielisyysnäytelmään varatuilla verorahoilla ja vaikeammin saavutettavissa olevilla opinnoilla, viroilla ja apurahoilla.)
Propaganda ja vääristely ei ole toimivaa palstalla, emme ole niin tyhmiä.
Helsingin kaupungin tietokeskuksessa erikoistutkijana työskentelevä Saukkonen on politiikan tutkija, dosentti ja erikoistunut maahanmuuttokysymyksiin, se ei tee hänen huomioistaan propagandaa tai vääristelyä.
Jos tämän Saukkosen kommentit pitävät paikkaansa, miksi kielialoite ei saa kannatusta? Nythän olisi erinomainen tilaisuus vastustaa pakkoruotsia allekirjoittamalla aloite, mutta ketään ei näytä kiinnostavan.
Se tie kuljettiin jo kerra. RKP säätiöineen piti muut puolueet kurissa.
Om man nu vill göra något annat än att umgås i sin stam och äta lörtsyn i någon jordgrop så är det helt vettigt att lära sig färdigheter som att kommunicera på andra språk än bara den egna stammens språk. Att börja med sina lansdsbröders språk är mest motiverat om man inte planerar att lämna landet.
mun on ainakin vaikea keksiä.
Kummalla on enemmän työpaikkavaihtoehtoja, sillä joka osaa vain toisen kotimaisen kielen, vai sillä joka osaa molemmat? Arvaa.
Pitkällä matikalla :)
Hyvä kysymys, joka on hyvä esittää säännöllisesti tällä palstalla.