Holokaustijutuissa ristiriitaa

1988 Zündelin toisessa oikeudenkäynnissä syyttäjä vaati, ettei silminnäkijöitä enää kuultaisi. Kanadalainen tuomioistuin oli oppinut läksynsä ensimmäisen oikeudenkäynnin jälkeen: maailmassa ei ollut ensimmäistäkään uskottavaa ’natsien kaasukammiot’ nähnyttä silminnäkijää.

Tuomioistuimet eri puolilla maailmaa alkoivat matkia Kanadan päätöstä. Klaus Barbien oikeudenkäynnissä Ranskassa 1987 keskusteltiin Auschwitzin kaasukammioista, mutta yhtään silminnäkijää ei kutsuttu kertomaan niistä.

Useissa revisionisteja vastaan käydyissä oikeudenkäynneissä Ranskassa juutalaiset ’silminnäkijät’ puhuivat ympäripyöreästi kaasukammioista. Kukaan juutalaisista ei kuitenkaan suostunut vannomaan valaa ja todistamaan nähneensä omin silmin kaasukammion tai kaasulla suoritetun murhan – tai osallistuneensa edes jälkeenpäin ruumiiden käsittelyyn! Kaikki oli kuulopuhetta.”
Yksi parhaista holokaustirevisionistisista teoksista on Germar Rudolfin toimittama yli 600-sivuinen Dissecting the Holocaust, jonka tekemiseen osallistui yli kaksikymmentä tutkijaa. 1995 Saksan hallitus määräsi, että kaikki kopiot kirjasta on takavarikoitava ja poltettava! Juutalaiset järjestöt valittavat jatkuvasti ”natsien kirjarovioista”, mutta näitä rovioita vastaan ne eivät protestoineet!

Kun Ernst Zündel oli muuttanut Kanadasta Yhdysvaltojen Tennesseehen jatkamaan holokaustirevisionistisen materiaalin julkaisemista, aloittivat viranomaiset uuden ajojahdin. Poliisi tunkeutui hänen kotiinsa, pidätti hänet ja lähetti eristysselliin Kanadaan. Kaksi vuotta myöhemmin hänet siirrettiin Saksaan, jotta ajatusrikostuomiosta saataisiin mahdollisimman ankara.

Desinfiointirakennusten seinissä onkin syanidijäämiä. Niissä kaasukammioissa aivan juutalais-historiankin mukaan tapettiin syöpäläisiä. Tarkoitan nyt täitä ym. Zyklon B oli hyönteismyrkky jota käytettiin ( ja käytetään edelleen eri nimellä) Suomessakin sodan aikana.

Varsinkin, kun suurin osa oli kuollut siihen kuumeeseen leirien vapauttamisen jälkeen

Jotain ehkä tietäisin. Kävin v. 1975 Auschwitz´ssa ja ostin sieltä puolalaisen Kazimierz Smolen v. 1974 kirjoittaman opaskirjan Auschwitz 1940-1945 Guide-book through the Museum.
Auschwitz ja sen lähellä sijaitseva Birkenau olivat työleirejä. Jo Auschwitz´n portilla tulijoita vastaanotti kirjoitus Arbeit macht frei, työ tekee vapaaksi. Auschwitz´n tiilestä muurattuihin taloihin pystyttiin majoittamaan tuhansia, mutta Birkenaun puisissa parakeissa oli ollut tilaa jopa 200.000 leiriläiselle. Naiset oli erotettu miehistä leirin eri osiin.
Sodan jälkeen todetut ruumiskasat olivat nälkään ja tauteihin kuolleita. Kaasukammioissa tuhotut saksalaiset polttivat. Birkenaussa nälkään ja tauteihin kuolleita tuli sodan lähestyessä loppuaan niin paljon, että kuolleita kärrättiin lopulta suureen joukkohautaan.
Opaskirjan on mitä todennäköisemmin kirjoittanut kommunisti, mutta liioittelematta ja faktaperustein. Kun vertaa kirjaa nykyiseen propakandaan on ero kuin yöllä ja päivällä.
Birkenau oli v. 1975 maan tasalla, vain ruostuneet piikkilanka-aidat olivat jäljellä. Kaikki mitä siellä on nykyään on jälleenrakennettu.

Miksi te uusnatsit ette koskaan saa aikaan mitään tutkimusta? Onko aivoissanne mätää vai oletteko vain huomiohakuisia kakaroita? Miksi ette suostu hengittelemään vetysyanidia jos se on ihmiselle vaaratonta?

Niinhän ne olikin. Ei mistään löydy mitään kammiorakennelmia. Pois lukien se sodan jälkeen tehty kyhäelmä jonka uuninluukussa lukee vuosiluku 1972 ja komea savupiippu ei ole yhteydessä mihinkään vaan seisoo obeliskina pihalla.

mnhfchg kirjoitti:

Miksi te uusnatsit ette koskaan saa aikaan mitään tutkimusta? Onko aivoissanne mätää vai oletteko vain huomiohakuisia kakaroita? Miksi ette suostu hengittelemään vetysyanidia jos se on ihmiselle vaaratonta?

Lue lisää

Kun ”natseja” syytetään joukkomurhasta (josta ei jäänyt jäljelle lainkaan fyysisiä todisteita!), kaikki normaalit historiallisen tutkimuksen periaatteet heitetään romukoppaan. Historioitsijat viittaavat jatkuvasti toissijaisiin lähteisiin, kuten Raul Hilbergin järkäleeseen The Destruction of the European Jews tai Robert Wolfen Holocaust: The Documentary Evidence. Sen sijaan valtavirtahistorioitsijat eivät koskaan viittaa alkuperäisiin asiakirjoihin.
Alkuperäisistä lähteistä merkittävin keskitysleirejä koskeva selonteko lienee Kansainvälisen Punaisen Ristin 1948 julkaisema kolmiosainen raportti. Raportissa kerrotaan paristatuhannesta säännöllisestä tarkastuskäynnistä, joita Punaisen Ristin lääkärit tekivät puolalaisiin työleireihin sodan aikana. Raporteissa ei viitata edes sivulauseessa kaasukammioihin tai suurten ruumisröykkiöiden poltto-operaatioihin.

Punainen Risti oli poliittisesti neutraali osapuoli, joka myönsi raporteissaan, että merkittävä osa työleirien kuolemista johtui siitä, että liittoutuneet pommittivat järjestelmällisesti Saksan huoltoinfrastruktuuria. Myöskään Winston Churchillin kuusiosainen sotamuistelmateos ei mainitse halaistua sanaa juutalaisten joukkotuhonnasta.

28.12.1942 SS:n keskitysleireistä vastaavan viraston johtaja lähetti määräyksen Auschwitziin ja muihin leireihin. Kirjeessä kritisoitiin tiukkaan äänensävyyn leirien korkeaa kuolleisuutta, jonka kulkutaudit olivat aiheuttaneet. SS-johto määräsi, että ”leirien lääkäreiden on tehtävä kaikkensa, jotta kuolleisuus kaikilla leireillä saadaan käännettyä laskuun”. SS määräsi myös:

”Leirien lääkäreiden on alettava valvoa entistä tiiviimmin vankien saamaa ravintoa ja laadittava leirijohdon kanssa suunnitelma menetelmistä, joilla tilannetta voidaan parantaa […] Leirien lääkärien vastuulla on varmistaa, että vankien työolosuhteita parannetaan mahdollisimman paljon.”

Määräys painotti sitä, että SS:n johtaja Heinrich Himmler vaati henkilökohtaisesti, että kuolleisuutta on ehdottomasti pienennettävä.

20.1.1943 leirien johtajille lähetetty kirje muistutti jälleen, että ”kuolleisuutta on vähennettävä kaikin keinoin”. Syyskuussa 1943 Auschwitzissa kuoli edelleen jopa 80 ihmistä päivässä, mitä SS-johto piti ”katastrofaalisena”.Alkuperäisistä lähteistä merkittävin keskitysleirejä koskeva selonteko lienee Kansainvälisen Punaisen Ristin 1948 julkaisema kolmiosainen raportti. Raportissa kerrotaan paristatuhannesta säännöllisestä tarkastuskäynnistä, joita Punaisen Ristin lääkärit tekivät puolalaisiin työleireihin sodan aikana. Raporteissa ei viitata edes sivulauseessa kaasukammioihin tai suurten ruumisröykkiöiden poltto-operaatioihin.

Punainen Risti oli poliittisesti neutraali osapuoli, joka myönsi raporteissaan, että merkittävä osa työleirien kuolemista johtui siitä, että liittoutuneet pommittivat järjestelmällisesti Saksan huoltoinfrastruktuuria. Myöskään Winston Churchillin kuusiosainen sotamuistelmateos ei mainitse halaistua sanaa juutalaisten joukkotuhonnasta.

28.12.1942 SS:n keskitysleireistä vastaavan viraston johtaja lähetti määräyksen Auschwitziin ja muihin leireihin. Kirjeessä kritisoitiin tiukkaan äänensävyyn leirien korkeaa kuolleisuutta, jonka kulkutaudit olivat aiheuttaneet. SS-johto määräsi, että ”leirien lääkäreiden on tehtävä kaikkensa, jotta kuolleisuus kaikilla leireillä saadaan käännettyä laskuun”. SS määräsi myös:

”Leirien lääkäreiden on alettava valvoa entistä tiiviimmin vankien saamaa ravintoa ja laadittava leirijohdon kanssa suunnitelma menetelmistä, joilla tilannetta voidaan parantaa […] Leirien lääkärien vastuulla on varmistaa, että vankien työolosuhteita parannetaan mahdollisimman paljon.”

Määräys painotti sitä, että SS:n johtaja Heinrich Himmler vaati henkilökohtaisesti, että kuolleisuutta on ehdottomasti pienennettävä.

20.1.1943 leirien johtajille lähetetty kirje muistutti jälleen, että ”kuolleisuutta on vähennettävä kaikin keinoin”. Syyskuussa 1943 Auschwitzissa kuoli edelleen jopa 80 ihmistä päivässä, mitä SS-johto piti ”katastrofaalisena”.

mnhfchg kirjoitti:

Miksi te uusnatsit ette koskaan saa aikaan mitään tutkimusta? Onko aivoissanne mätää vai oletteko vain huomiohakuisia kakaroita? Miksi ette suostu hengittelemään vetysyanidia jos se on ihmiselle vaaratonta?

Lue lisää

Mikäli virallinen tarina ”holokaustista” on täysin kiistämätön, miksi aihetta kriittisesti tutkivia ihmisiä sitten tuomitaan vankeuteen Euroopassa. Eikö totuuden tulisi kestää tutkimusta? Eikö olisi parempi päihittää revisionistit argumentoimalla kuin hiljentämällä heidät väkisin ja eristämällä heidät vankilaan?

1988 Fred Leuchterin (kaasukammioteknologian asiantuntija, joka tunnetaan Yhdysvalloissa ”herra Kuolemana”) johtama tutkijaryhmä matkusti Puolaan. He selvittivät, ettei Auschwitzin ”kaasukammioita” olisi voitu käyttää valtavirtahistorioitsijoiden kuvaamalla tavalla.

Leuchterin tutkimustulokset olivat lähes liian hyviä ollakseen totta, sillä desinfiointikammioiden (1 / 1 000) ja väitettyjen murhakammioiden (1 / 1 000 000) seinien syanidipitoisuudet erosivat kolmella suuruusluokalla. Valtavirtaiset kemian julkaisut eivät ymmärrettävistä syistä uskaltaneet ottaa kantaa tutkimuksiin. Koska media ja tiedemaailma eivät halua koskea aiheeseen pitkällä tikullakaan, ainut vuoropuhelu aiheesta käydään oikeussaleissa vastaajan ja syyttäjän välillä!

Vaikka seinien kemiallinen tutkiminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa, sama tulos on saatu useaan otteeseen. Maallikkokin voi nähdä eron. Desinfiointirakennusten seinät ovat värjäytyneet räikeän sinisiksi sekä sisä- että ulkopuolelta. Sen sijaan ”murhakaasukammioiden” seinissä sinistä väriä ei ole.

Viralliset saksalaiset asiakirjat vahvistavat kemistien teorian siitä, mihin tarkoitukseen eri rakennuksia käytettiin. Myrkyllistä sinihappoa käytettiin esimerkiksi patjojen ja vaatteiden desinfiointiin. Myrkkyä ei koskaan käytetty niissä paikoissa, joissa Yhdysvallat ja Englanti Nürnbergin näytösoikeudenkäynnin aikana väittivät sitä käytetyn.

mnhfchg kirjoitti:

Miksi te uusnatsit ette koskaan saa aikaan mitään tutkimusta? Onko aivoissanne mätää vai oletteko vain huomiohakuisia kakaroita? Miksi ette suostu hengittelemään vetysyanidia jos se on ihmiselle vaaratonta?

Lue lisää

""Miksi te uusnatsit ette koskaan saa aikaan mitään tutkimusta? Onko aivoissanne mätää vai oletteko vain huomiohakuisia kakaroita? Miksi ette suostu hengittelemään vetysyanidia jos se on ihmiselle vaaratonta? ""

Oletko itse tutustunut revisionistien tutkimuksiin?
Tunnettuja revisionisteja ovat esimerkiksi Arthur Butz, Ernst Zündel, Pedro Varela, Robert Faurisson, Richard Verrall, David Irving, Bernhard Schaub, Germar Rudolf, Mark Weber, Gerald Fredrick Töben, Wilhelm Stäglich ja Horst Mahler. Sionistit ovat pahoinpidelleet ja jopa murhanneet revisionisteja. Euroopassa revisionistit joutuvat monissa maissa vankilaan tekemänsä historiallisen tutkimuksen vuoksi. Montakohan huumekauppiasta ja raiskaajaa on jäänyt esimerkiksi Saksassa ottamatta kiinni, kun viranomaiset ovat keskittäneet resurssinsa revisionistien jahtaamiseen?

"Himmlerin puhetta esittävä nauha on väärennös. "

Miksi se siis ei ole väärennös?

mnhfchg kirjoitti:

Miksi te uusnatsit ette koskaan saa aikaan mitään tutkimusta? Onko aivoissanne mätää vai oletteko vain huomiohakuisia kakaroita? Miksi ette suostu hengittelemään vetysyanidia jos se on ihmiselle vaaratonta?

Lue lisää

Uusnatsien tekemisistä ei ole mitään tietoa eikä edes kiinnostusta mutta voisiko asiaan vaikuttaa se, että tutkimisesta, ja vielä pahemmin tuloksista jotka eivät ole ennalta käsketyn mukaisia, saa Euroopassa pitkiä vankeusrangaistuksia sekä työn ja maineen menetyksen?

Gregorstrasser kirjoitti:

Uusnatsien tekemisistä ei ole mitään tietoa eikä edes kiinnostusta mutta voisiko asiaan vaikuttaa se, että tutkimisesta, ja vielä pahemmin tuloksista jotka eivät ole ennalta käsketyn mukaisia, saa Euroopassa pitkiä vankeusrangaistuksia sekä työn ja maineen menetyksen?

Lue lisää

Voisiko se maineen menetys johtua enemmänkin valehtelusta ja vääristelystä johon te uusnatsit syyllistytte "tutkimuksissanne"? Kummasti JUUTALAINEN tutkija sai tarkimmaksi laskelmaksi reilu viisi miljoonaa MURHATTUA.

Kuule, ei tuo ole totuus se on huonosti tehty editointi, se on todistettu jo väärennökseksi.

Kuuluisan Wannseen kokouksen pöytäkirja tai oikeammin muistio kokouksen sisällöstä esitettiin ensimmäisen kerran ns. Wilhelmstrasse-prosessissa eli amerikkalaisten järjestämässä oikeudenkäynnissä 1947.

1. Pöytäkirjasta on kaksi versiota. Yksi esitettiin Wilhelmstrasse-prosessissa Ernst von Weizsäckeriä vastaan 14.4.1947 amerikkalaisen syyttäjän Robert W Kempnerin toimesta. Hän ei kertonut tarkemmin sitä, mistä dokumentti oli löydetty ja kuka sen oli löytänyt. Toinen oli USA:sta 1949 palautetuissa Saksan ulkoministeriön arkistoissa. Myös sen aiemmat vaiheet ovat tuntemattomat.

2. Kaksi versiota eroavat merkinnöiltään ja kirjoitusmuodoltaan, joten ainakin toinen on varmaankin väärennetty.

3. Molempiin on merkitty niiden käsittelevän salaisia valtionasioita. Kun 15 osallistujaa varten kuitenkin kerrottiin otetun 30 kopiota, tämä on epätavallista salaisen aineiston kyseessä ollen. Toinen on 16. kopio ja toinen 30.

4. Muita kopioita ei ole löydetty osallistujien toimipaikoista ja ao. virastoista. Ei mistään.

5. Tunnusnumero D III 29 g. Rs käsittää ulkoministeriön arkistossa täysin erisisältöisen dokumentin. Tällaista ei voida odottaa yleensä järjestelmällisesti toimineilta saksalaisilta virastoilta.

6. Kuitenkin dokumenteista puuttuvat muut merkinnät, joita on kaikissa muissa asiakirjoissa Saksan arkistoissa (merkinnät alkamis- ja päättymisajankohdista ym., täydellinen osanottajaluettelo, järjestävän laitoksennimi, merkinnät, allekirjoitukset, jakelumerkinnät eli esim. kenelle 16. kopio ym)

7. Arkistotunnuksen lisäksi muissa dokumenteissa on vieressä myös arkistointimerkintä arkistointiajankohdasta. Näissä ei ole sellaisia.

8. 1947 versiossa on SS kirjoitettu tavallisilla s-kirjaimilla. Kuitenkin korkeiden SS-upseerien asiakirjoissa oli aina kirjoituskoneissa erityinen kirjasin, joilla SS kirjoitettiin erityisillä salamaa muistuttavilla s-merkeillä. 1949 versioon kirjaimet ovat muutettu, mikä haiskahtaa väärentäjän suorittamalta väärennöksen parantamiselta.

9. Alkuperäistä pöytäkirjaa ei ole löydetty, vaan vain 16. ja 30. kopiot.

10. Pitkään väitettiin kyseessä olleen Hitlerin käskystä järjestetyn kokouksen, jonka sisältö olisi myös ollut Hitlerin määräämä ja siis päätös juutalaisten joukkotuhosta. Pöytäkirjassa ei mainita kuitenkaan Hitleriä eikä siinä ole päätetty mistään. Siinä ei ole suunnitelmaa, vaan siinä puhutaan vain juutalaisten evakuoimisesta itään.

On-valetta kirjoitti:

Kuuluisan Wannseen kokouksen pöytäkirja tai oikeammin muistio kokouksen sisällöstä esitettiin ensimmäisen kerran ns. Wilhelmstrasse-prosessissa eli amerikkalaisten järjestämässä oikeudenkäynnissä 1947.

1. Pöytäkirjasta on kaksi versiota. Yksi esitettiin Wilhelmstrasse-prosessissa Ernst von Weizsäckeriä vastaan 14.4.1947 amerikkalaisen syyttäjän Robert W Kempnerin toimesta. Hän ei kertonut tarkemmin sitä, mistä dokumentti oli löydetty ja kuka sen oli löytänyt. Toinen oli USA:sta 1949 palautetuissa Saksan ulkoministeriön arkistoissa. Myös sen aiemmat vaiheet ovat tuntemattomat.

2. Kaksi versiota eroavat merkinnöiltään ja kirjoitusmuodoltaan, joten ainakin toinen on varmaankin väärennetty.

3. Molempiin on merkitty niiden käsittelevän salaisia valtionasioita. Kun 15 osallistujaa varten kuitenkin kerrottiin otetun 30 kopiota, tämä on epätavallista salaisen aineiston kyseessä ollen. Toinen on 16. kopio ja toinen 30.

4. Muita kopioita ei ole löydetty osallistujien toimipaikoista ja ao. virastoista. Ei mistään.

5. Tunnusnumero D III 29 g. Rs käsittää ulkoministeriön arkistossa täysin erisisältöisen dokumentin. Tällaista ei voida odottaa yleensä järjestelmällisesti toimineilta saksalaisilta virastoilta.

6. Kuitenkin dokumenteista puuttuvat muut merkinnät, joita on kaikissa muissa asiakirjoissa Saksan arkistoissa (merkinnät alkamis- ja päättymisajankohdista ym., täydellinen osanottajaluettelo, järjestävän laitoksennimi, merkinnät, allekirjoitukset, jakelumerkinnät eli esim. kenelle 16. kopio ym)

7. Arkistotunnuksen lisäksi muissa dokumenteissa on vieressä myös arkistointimerkintä arkistointiajankohdasta. Näissä ei ole sellaisia.

8. 1947 versiossa on SS kirjoitettu tavallisilla s-kirjaimilla. Kuitenkin korkeiden SS-upseerien asiakirjoissa oli aina kirjoituskoneissa erityinen kirjasin, joilla SS kirjoitettiin erityisillä salamaa muistuttavilla s-merkeillä. 1949 versioon kirjaimet ovat muutettu, mikä haiskahtaa väärentäjän suorittamalta väärennöksen parantamiselta.

9. Alkuperäistä pöytäkirjaa ei ole löydetty, vaan vain 16. ja 30. kopiot.

10. Pitkään väitettiin kyseessä olleen Hitlerin käskystä järjestetyn kokouksen, jonka sisältö olisi myös ollut Hitlerin määräämä ja siis päätös juutalaisten joukkotuhosta. Pöytäkirjassa ei mainita kuitenkaan Hitleriä eikä siinä ole päätetty mistään. Siinä ei ole suunnitelmaa, vaan siinä puhutaan vain juutalaisten evakuoimisesta itään.

Lue lisää

11. Heydrichiä ei mainita osallistujalistassa, vaikka hänen on kerrottu kutsuneen kokouksen koolle.

12. Valtiosihteeri Weizsäcker ei sanonut nähneensä asiakirjaa koskaan, vaikka se piti olla lähetetty hänen ministeriöönsä.

13. Kokoukseen osallistuneita eli pitkään sodan jälkeen eikä heitä syytetty mistään tai ainakaan joukkotuhonnasta, vaikka heidän olisi pitänyt kuulua ns. ”sisäpiiriin” ja aika isoihin sotarikollisiin ja siten syytettyjen penkille. Heistä kaikki sanoivat, että muistio ei kuvaa kokouksen sisältöä, vaan vääristelee sitä. Heitä ei kutsuttu myöskään todistamaan oikeudessa eikä ajan keskusteluissa noteerattu pöytäkirjaa.

14. Pöytäkirjat ovat epäsaksalaista kieltä, joten ne on melko varmasti kirjoittanut joku ulkomaalainen. Esim. käytetään sanojen grosse Bedeutung sijaan wichtige Bedeutung, sanan Beamte sijaan Staatsarbeiter, private Berufe sanojen freie Berufe sijaan ym.

15. Oheisdokumenteissa (Göringin kirje heinäkuulta 1941, Heydrichille, kutsukirje) on lisää muodollisia ja sisällöllisiä viitteitä väärennyksestä.

Yehuda Bauer kertoo muuten kirjassaan Freikauf von Juden? (Frankfurtin juutalainen kirjapaino 1996 sivu 95) seuraavasti:

”Himmler, joka oli vastuussa, että valloitetuilla alueilla noudatettiin Hitlerin määräämää uutta järjestystä, oli epävarma asioiden tulevasta kehityksestä.

Yhdessä muistiossa Hitlerille toukokuulta 1940 lukee, että bolshevistinen metodi, jossa kokonainen kansa hävitetään olemattomiin fyysisesti ja kulttuurisesti, ei ole germaanista ja sellainen toiminta on hylättävä mahdottomana vaihtoehtona. Hitler on kirjoittanut merkintänä reunaan: ’Sehr Richtig'”

Uusnatsi taas papukaijamaisesti jankkaa hänelle kerrottuja valheita ja "virheitä".

On-valetta kirjoitti:

11. Heydrichiä ei mainita osallistujalistassa, vaikka hänen on kerrottu kutsuneen kokouksen koolle.

12. Valtiosihteeri Weizsäcker ei sanonut nähneensä asiakirjaa koskaan, vaikka se piti olla lähetetty hänen ministeriöönsä.

13. Kokoukseen osallistuneita eli pitkään sodan jälkeen eikä heitä syytetty mistään tai ainakaan joukkotuhonnasta, vaikka heidän olisi pitänyt kuulua ns. ”sisäpiiriin” ja aika isoihin sotarikollisiin ja siten syytettyjen penkille. Heistä kaikki sanoivat, että muistio ei kuvaa kokouksen sisältöä, vaan vääristelee sitä. Heitä ei kutsuttu myöskään todistamaan oikeudessa eikä ajan keskusteluissa noteerattu pöytäkirjaa.

14. Pöytäkirjat ovat epäsaksalaista kieltä, joten ne on melko varmasti kirjoittanut joku ulkomaalainen. Esim. käytetään sanojen grosse Bedeutung sijaan wichtige Bedeutung, sanan Beamte sijaan Staatsarbeiter, private Berufe sanojen freie Berufe sijaan ym.

15. Oheisdokumenteissa (Göringin kirje heinäkuulta 1941, Heydrichille, kutsukirje) on lisää muodollisia ja sisällöllisiä viitteitä väärennyksestä.

Yehuda Bauer kertoo muuten kirjassaan Freikauf von Juden? (Frankfurtin juutalainen kirjapaino 1996 sivu 95) seuraavasti:

”Himmler, joka oli vastuussa, että valloitetuilla alueilla noudatettiin Hitlerin määräämää uutta järjestystä, oli epävarma asioiden tulevasta kehityksestä.

Yhdessä muistiossa Hitlerille toukokuulta 1940 lukee, että bolshevistinen metodi, jossa kokonainen kansa hävitetään olemattomiin fyysisesti ja kulttuurisesti, ei ole germaanista ja sellainen toiminta on hylättävä mahdottomana vaihtoehtona. Hitler on kirjoittanut merkintänä reunaan: ’Sehr Richtig'”

Lue lisää

Kopio (16) on lähtöisin Martin Lutherilta, alivaltiosihteeri, ulkoministeriö.

Ministeriöjohtaja Friedrich Wilhelm Kritzinger, valtakunnankanslia toimi todistajana ja kertoi kokouksen sisällöstä yhtenevästi pöytäkirjan kanssa.

Monet osanottajista kuolivat myöhemmin sodassa tai sotavankeudessa; jotkut heistä oman käden kautta, mikä oli tyypillistä korkeille natseille.

Eräitä osanottajista tuomittiin:

1) Kokouksen sihteeri Adolf Eichmann, Gestapo tuomittiin kuolemaan Israelissa ja hirtettiin.

2) Wilhelm Stuckart, valtiosihteeri, sisäasiainministeriö tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen.

3) Josef Bûhler, valtiosihteeri, Puolan kenraalikuvermentti, tuomittiin kuolemaan Puolassa ja teloitettiin.

4) SS:n upseeri Otto Hoffman tuomittiin 25 vuodeksi vankeuteen.

5) SS:n upseeri Karl Eberhard Schöngarth tuomittiin kuolemaan brittiläisessä tuomioistuimessa ja hirtettiin.

Siis 3 kuolemantuomiota ja 1 pitkä vankeusrangaistus. Stuckart selvisi 4 v, koska hän oli kokouksessa kannattanut juutalaisten pakkosterilointia surmaamisen sijasta.

RSHA päällikkö Heydrich salamurhattiin Prahassa 1942. Hän oli kokouksessa kertonut käskyn jutalaisten tuhoamisesta tulleen itse Hitleriltä, mutta tätä asiaa Hitler ei tulisi koskaan virallisesti myöntämään kenellekään. Tästä asian salaamissyystä asiakirjat pyrittiin hävittämään sodan aikana, mutta Luther oli kuollut sydänkohtaukseen ja asiakirja jäi hävittämättä.

Inkutuksessasi on useita virheitä.

"NY Timesin vanhoja artikkeleita jo 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta, joissa kaikissa oli aina esitetty 6 miljoonaa juutalaista perikadossa tai vähintään sen partaalla."

Eli jankkaat uusnatsien propagandapaskaa.

"Nämä artikkelit julkaistu siis jo joitakin vuosikymmeniä ennen natsisaksan tapahtumia."

Eli niillä ei edes voi olla mitään tekemistä natsi-Saksan kanssa jos sellaisia edes olisi.

"illoin kävin itsekin NY Timesin arkistoissa tutkailemassa ja silloin magneettimedian viittaamat artikkelit löytyivät sieltä nätisti oikeilla päivämäärillään haettuna."

Et ole käynyt New Yorkissa etkä tutustunut New York Timesin arkistoihin.

"Nyt jokin aika sitten kävin uudelleen penkomassa NYT arkistoja ja yllätys yllätys... artikkeleita ei enää ollutkaan siellä."

Et ole käynyt New Yorkissa etkä tutustunut New York Timesin arkistoihin. Eikä olemattomia artikkeleja ole olemassa. Jos on niin tuskin on vaikeaa sinun löytää niitä uudelleen New York Timesin verkkoarkistoista.

"En sano, enkä väitä mitään, mutta aikamoinen yhteensattuma kun muita ko. aikakauden artikkeleita löytyy, mutta ei näitä kyseisiä jotka todistavat juutalaisten pakkomielteen kuuteen miljoonaa "juutalaisuhriin""

Olematonta artikkelia ei ole olemassa. Kerropa myös miksi JUUTALAISEN mielestä tarkin arvio murhattujen juutalaisten määrästä on reilu viisi miljoonaa (vähintään 4,9 miljoonaa varmasti enintään 5,4 varmasti)?

Taitaa uusnatsia vituttaa kun valheita tukemaan ei löydy muuta kuin uusnatsien tekoviitteitä olemattomiin lähteisiin.

qwasdfgthn kirjoitti:

Inkutuksessasi on useita virheitä.

"NY Timesin vanhoja artikkeleita jo 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta, joissa kaikissa oli aina esitetty 6 miljoonaa juutalaista perikadossa tai vähintään sen partaalla."

Eli jankkaat uusnatsien propagandapaskaa.

"Nämä artikkelit julkaistu siis jo joitakin vuosikymmeniä ennen natsisaksan tapahtumia."

Eli niillä ei edes voi olla mitään tekemistä natsi-Saksan kanssa jos sellaisia edes olisi.

"illoin kävin itsekin NY Timesin arkistoissa tutkailemassa ja silloin magneettimedian viittaamat artikkelit löytyivät sieltä nätisti oikeilla päivämäärillään haettuna."

Et ole käynyt New Yorkissa etkä tutustunut New York Timesin arkistoihin.

"Nyt jokin aika sitten kävin uudelleen penkomassa NYT arkistoja ja yllätys yllätys... artikkeleita ei enää ollutkaan siellä."

Et ole käynyt New Yorkissa etkä tutustunut New York Timesin arkistoihin. Eikä olemattomia artikkeleja ole olemassa. Jos on niin tuskin on vaikeaa sinun löytää niitä uudelleen New York Timesin verkkoarkistoista.

"En sano, enkä väitä mitään, mutta aikamoinen yhteensattuma kun muita ko. aikakauden artikkeleita löytyy, mutta ei näitä kyseisiä jotka todistavat juutalaisten pakkomielteen kuuteen miljoonaa "juutalaisuhriin""

Olematonta artikkelia ei ole olemassa. Kerropa myös miksi JUUTALAISEN mielestä tarkin arvio murhattujen juutalaisten määrästä on reilu viisi miljoonaa (vähintään 4,9 miljoonaa varmasti enintään 5,4 varmasti)?

Taitaa uusnatsia vituttaa kun valheita tukemaan ei löydy muuta kuin uusnatsien tekoviitteitä olemattomiin lähteisiin.

Lue lisää

sori, eikun löytyhän ne sieltä... joo 6 miljoonaa juutalaista perikadossa useita kertoja jo 30-40 vuotta ennen natsisaksaa... todistaa juutalaisten pakkomielteen tuohon kuuteen miljoonaan uhriin... natsit tappoi nippa nappa 300 tuhatta..

Je yhtäkkiä reilu viisi miljoonaa MURHATTUA lakkaavat olemasta murhattuja vaikka kuolivatkin natsien halusta.

"natsit tappoi nippa nappa 300 tuhatta.. "

Kerropa se yli kahdella niin pääset pelkän Treblinkan lukemiin ja se oli vain yksi monista kuolemanleireistä.

cvbplokjnhb kirjoitti:

Je yhtäkkiä reilu viisi miljoonaa MURHATTUA lakkaavat olemasta murhattuja vaikka kuolivatkin natsien halusta.

"natsit tappoi nippa nappa 300 tuhatta.. "

Kerropa se yli kahdella niin pääset pelkän Treblinkan lukemiin ja se oli vain yksi monista kuolemanleireistä.

Lue lisää

Treblinkan osalta listattu eri lähteistä kerättynä noin 25000 nimeä, mikä täsmää paremmin kansainvälisen punaisen ristin antamiin lukemiin uhrien kokonaislukumäärästä... Väitettä kuudestasadastatuhannesta ei tue kuin wikipedia, joka tunnetusti on kaikkien editoitavissa...

Listoilla mukana paljon yli 70 vuotiaita, jotka voivat jo kuolla luonnollisistakin syistä tai paljon helpommin leirien kurjissa oloissa (nälkä, loiset, sairaudet jne).

Saksalaisista ja natseista on tehty suurempia rikollisia kuin ovatkaan... pitää myös muistaa, että sota-aikana on sota-ajan moraali ja se koskee kaikkia sodan osapuolia... esim. nykypäivänä jenkitkin napsuttelee harva se päivä omasta mielestään terroristeja päiviltä... välillä menee vähän siviileitäkin, mutta semmoista se on... ja kaikki osapuolet maailmassa hyväksyy tämän... välillä laitetaan vähän noottia näön vuoksi, mutta kuka niistä välittää... ei kukaan...

"Treblinkan osalta listattu eri lähteistä kerättynä noin 25000 nimeä, mikä täsmää paremmin kansainvälisen punaisen ristin antamiin lukemiin uhrien kokonaislukumäärästä..."

Miksi siis natsit itse olivat sitä mieltä että Treblinkassa oli käsitelty yli 700 000?

" Väitettä kuudestasadastatuhannesta ei tue kuin wikipedia, joka tunnetusti on kaikkien editoitavissa... "

Vituttaako uusnatsia kun valehtelunne heti poistetaan sieltä vertaisarvioinnin voimalla?

xghmgfmhghm kirjoitti:

"Treblinkan osalta listattu eri lähteistä kerättynä noin 25000 nimeä, mikä täsmää paremmin kansainvälisen punaisen ristin antamiin lukemiin uhrien kokonaislukumäärästä..."

Miksi siis natsit itse olivat sitä mieltä että Treblinkassa oli käsitelty yli 700 000?

" Väitettä kuudestasadastatuhannesta ei tue kuin wikipedia, joka tunnetusti on kaikkien editoitavissa... "

Vituttaako uusnatsia kun valehtelunne heti poistetaan sieltä vertaisarvioinnin voimalla?

Lue lisää

Miksi siis natsit itse olivat sitä mieltä että Treblinkassa oli käsitelty yli 700 000?

Natseilla nyt on aina tapana hieman liioitella, mutta todellisuudessa luku on jotain 25000-30000 väliltä---

Vituttaako uusnatsia kun valehtelunne heti poistetaan sieltä vertaisarvioinnin voimalla?

En ole uusnatsi, joten ei vituta... totesin vain selkeän faktan wikipedian osalta... Tietolähteenä siis hyvin kyseenalainen...

ohhohhooo kirjoitti:

Treblinkan osalta listattu eri lähteistä kerättynä noin 25000 nimeä, mikä täsmää paremmin kansainvälisen punaisen ristin antamiin lukemiin uhrien kokonaislukumäärästä... Väitettä kuudestasadastatuhannesta ei tue kuin wikipedia, joka tunnetusti on kaikkien editoitavissa...

Listoilla mukana paljon yli 70 vuotiaita, jotka voivat jo kuolla luonnollisistakin syistä tai paljon helpommin leirien kurjissa oloissa (nälkä, loiset, sairaudet jne).

Saksalaisista ja natseista on tehty suurempia rikollisia kuin ovatkaan... pitää myös muistaa, että sota-aikana on sota-ajan moraali ja se koskee kaikkia sodan osapuolia... esim. nykypäivänä jenkitkin napsuttelee harva se päivä omasta mielestään terroristeja päiviltä... välillä menee vähän siviileitäkin, mutta semmoista se on... ja kaikki osapuolet maailmassa hyväksyy tämän... välillä laitetaan vähän noottia näön vuoksi, mutta kuka niistä välittää... ei kukaan...

Lue lisää

Treblinkassa ei todellakaan ole kuollut 25000 ihmistä. Tuskin siellä kuoli edes sataa henkilöä. Läpikulkupaikka

tipijasylvesteri1 kirjoitti:

Treblinkassa ei todellakaan ole kuollut 25000 ihmistä. Tuskin siellä kuoli edes sataa henkilöä. Läpikulkupaikka

"Natseilla nyt on aina tapana hieman liioitella, mutta todellisuudessa luku on jotain 25000-30000 väliltä---"

Ja sitten siihen pitää lisätä ainakin 700 000 murhattua.

"Treblinkassa ei todellakaan ole kuollut 25000 ihmistä. Tuskin siellä kuoli edes sataa henkilöä. Läpikulkupaikka "

Sen sijaan siellä murhattiin yli 700 000 ihmistä. Eihän niitä murhattuja edes vaivauduttu laskemaan. Läpikulkupaikka tuonpuoleiseen

Lisäksi osa juutalaisista yritti paeta natsien valtaamista maista ja heitäkin etsittiin suurten joukkojen avulla ja napattiin usein kiinni. Juutalaisten piillottaminen johti tappotuomioihin usein koko kylää tai yhteisöä kohtaan.
Että sellainen lopullinen ratkaisu oli kyseessä.
Itärintamalla tapettiin juutalaisia usein suoraan, koska heidän kuljettamisensa tappo-ja työleireille oli liian hankalaa. Natseilla oli omat erikoisjoukkonsa juutalaisia ja muita valtion "vihollisia " varten.