Nosto alempaa (Mielipidepankille)

Mitä ovat ne Norjan ja Sveitsin saamat konkreettiset vapaakauppaedut, joista muut läntiset teollisuusmaat ovat jääneet paitsi käydessään kauppaa EU-maiden kanssa?
Kuinka suuria tulleja esim. Pohjoisamerikkalaiset firmat joutuvat maksamaan tuodessaan teollisuustuotteitaan EU-maiden markkinoille?
Aivan vähäisistä eroavaisuuksista ei voi olla kysymys, koska leimaat Norjan ja Sveitsin EU:n siivellä eläjiksi, mutta et esim. USA:ta tai Kanadaa?
Sitä paitsi eihän EU:n talouspolitiikkaan käytännössä sitoudu suurimmat EU-maatkaan.
Miksi ulkopuolisten pitäisi sitoutua?

Kysyn vielä uudestaan senkin, että mitä taloudellista tai muuta lisäarvoa Pohjois-Amerikan vapaakauppaliitto NAFTA:n jäsenmaat saisivat, jos perustaisivat nykyisen vapaakauppajärjestelmän rinnalle 20-30 000 kovapalkkaista byrokraattia työllistävän mammuttikoneiston, jolle rakennettaisiin hienot palatsit, jossa sitten sorvattaisiin direktiivejä ja muita säännöksiä kaikille inhimillisen elämän alueille ja kierrätettäisiin ja tuhlattaisiin suuret määrät julkisia varoja?

Keskustaporvari kirjoitti:

Mitä ovat ne Norjan ja Sveitsin saamat konkreettiset vapaakauppaedut, joista muut läntiset teollisuusmaat ovat jääneet paitsi käydessään kauppaa EU-maiden kanssa?
Kuinka suuria tulleja esim. Pohjoisamerikkalaiset firmat joutuvat maksamaan tuodessaan teollisuustuotteitaan EU-maiden markkinoille?
Aivan vähäisistä eroavaisuuksista ei voi olla kysymys, koska leimaat Norjan ja Sveitsin EU:n siivellä eläjiksi, mutta et esim. USA:ta tai Kanadaa?
Sitä paitsi eihän EU:n talouspolitiikkaan käytännössä sitoudu suurimmat EU-maatkaan.
Miksi ulkopuolisten pitäisi sitoutua?

Kysyn vielä uudestaan senkin, että mitä taloudellista tai muuta lisäarvoa Pohjois-Amerikan vapaakauppaliitto NAFTA:n jäsenmaat saisivat, jos perustaisivat nykyisen vapaakauppajärjestelmän rinnalle 20-30 000 kovapalkkaista byrokraattia työllistävän mammuttikoneiston, jolle rakennettaisiin hienot palatsit, jossa sitten sorvattaisiin direktiivejä ja muita säännöksiä kaikille inhimillisen elämän alueille ja kierrätettäisiin ja tuhlattaisiin suuret määrät julkisia varoja?

Pohjoisamerikkalaiset yritykset joutuvat maksamaan 10 %:n tullia tuodessaan tuotteitaan
Euroopan markkinoille. Terästuotteiden osaltahan Euroopan ja USA.n välillä on vieläkin ajoittain
"tullisotia",jolloin peritään huomattavankin suuria rangaistustulleja.

Keskustaporvari kirjoitti:

Mitä ovat ne Norjan ja Sveitsin saamat konkreettiset vapaakauppaedut, joista muut läntiset teollisuusmaat ovat jääneet paitsi käydessään kauppaa EU-maiden kanssa?
Kuinka suuria tulleja esim. Pohjoisamerikkalaiset firmat joutuvat maksamaan tuodessaan teollisuustuotteitaan EU-maiden markkinoille?
Aivan vähäisistä eroavaisuuksista ei voi olla kysymys, koska leimaat Norjan ja Sveitsin EU:n siivellä eläjiksi, mutta et esim. USA:ta tai Kanadaa?
Sitä paitsi eihän EU:n talouspolitiikkaan käytännössä sitoudu suurimmat EU-maatkaan.
Miksi ulkopuolisten pitäisi sitoutua?

Kysyn vielä uudestaan senkin, että mitä taloudellista tai muuta lisäarvoa Pohjois-Amerikan vapaakauppaliitto NAFTA:n jäsenmaat saisivat, jos perustaisivat nykyisen vapaakauppajärjestelmän rinnalle 20-30 000 kovapalkkaista byrokraattia työllistävän mammuttikoneiston, jolle rakennettaisiin hienot palatsit, jossa sitten sorvattaisiin direktiivejä ja muita säännöksiä kaikille inhimillisen elämän alueille ja kierrätettäisiin ja tuhlattaisiin suuret määrät julkisia varoja?

...

Keskustaporvari kirjoitti:

Mitä ovat ne Norjan ja Sveitsin saamat konkreettiset vapaakauppaedut, joista muut läntiset teollisuusmaat ovat jääneet paitsi käydessään kauppaa EU-maiden kanssa?
Kuinka suuria tulleja esim. Pohjoisamerikkalaiset firmat joutuvat maksamaan tuodessaan teollisuustuotteitaan EU-maiden markkinoille?
Aivan vähäisistä eroavaisuuksista ei voi olla kysymys, koska leimaat Norjan ja Sveitsin EU:n siivellä eläjiksi, mutta et esim. USA:ta tai Kanadaa?
Sitä paitsi eihän EU:n talouspolitiikkaan käytännössä sitoudu suurimmat EU-maatkaan.
Miksi ulkopuolisten pitäisi sitoutua?

Kysyn vielä uudestaan senkin, että mitä taloudellista tai muuta lisäarvoa Pohjois-Amerikan vapaakauppaliitto NAFTA:n jäsenmaat saisivat, jos perustaisivat nykyisen vapaakauppajärjestelmän rinnalle 20-30 000 kovapalkkaista byrokraattia työllistävän mammuttikoneiston, jolle rakennettaisiin hienot palatsit, jossa sitten sorvattaisiin direktiivejä ja muita säännöksiä kaikille inhimillisen elämän alueille ja kierrätettäisiin ja tuhlattaisiin suuret määrät julkisia varoja?

En nyt tainnut missään laimata Norjaa ja Sveitsiä siivellä eläjiksi. Sanoin, että ne hyötyvät EU:n siivellä ETA-sopimuksen kautta. En pysty nyt sanomaan, mitä etuja ne kulloinkin saavat esim. USAhan ja Kanadaan verrattuna, mutta aina kun EU:n ja Kanadan välille syntyy protektionistista kauppasotaa, se ei kirvele Norjaa eikä Sveitsiä automaattisesti. Joku syy ja tarvehan Sveitsillä ja Norjalla on täytynyt olla, kun ne ovat solmineet tämän ETA-sopimuksen.

En ole myöskään sanonut, että ulkopuolisten pitäisi sitoutua EU:n muuhun politiikkaan. Ei tietenkään pidä. Sopimus on sopimus. Silti sitä voi tarkastella myös hyötyinä ja haittoina. En olisi kovinkaan varma siitä, että EU:n näkökulmasta tällainen sopimus, jossa rusinat kääritään pullasta, on hyvä. Tosin Norja ja Sveitsi ottavat tietysti kaiken aikaa sen riskin, että ne jäävät paitsi kaikesta muusta EU:n tuomista eduista eivätkä pääse vaikuttamaan EU:n politiikkaan.

Naftaan en osaa ottaa tarkalleen kantaa, koska Amerikan tilanne on eri kuin Euroopan. Kuten olen aiemmin tuonut esiin, EU on mitä suurimmassa määrin turvallisuuspoliittinen rauhanprojekti, jollaiseen ei ole Amerikassa tarvetta. EU on tuonut Euroopan sisälle turvallisuuspoliittista vakautta, kun kaikki jäsenmaat puhaltavat samaan suuntaan eli EU:n etua hakien. Ne voivat olla eri mieltä asioista muuten, mutta EU:n etu on kaikille tärkeä.

USA on itsessään jo liittovaltio, jossa paljon enemän osavaltioita kuin EU:ssa on jäsenvaltioita. USAn liittovaltiolla on erilaista byrokratiaa kuten kaikilla valtioilla ja kaikilla liittovaltioilla ja lähes kaikilla valtioliitoilla. Huomautun myös siitä, mitä sanoin jo edellä, että maatalous byrokratisoi EU:ta kaikkein eniten. Byrokratian purkaminen tulisi aloittaakin tästä ja sikäli siis yhdyn kritiikkiisi.

EU on Naftaan verrattuna tiiviimpi ja monipuolisempi liitto. Sen vuoksi se tarvitsee suuremman virkakoneiston ja sen vuoksi on alettu keskustella mm. EU:n yhteisestä puolustuksesta.

EU:ta tulee tietenkin kehittää. Ei se mikään valmis konstruktio ole. EU:n lainsäädäntövaltaa voitaisiin aivan hyvin supistaa vähämerkityksissä asioissa ja antaa kansallisetn valtioiden tehdä niissä omia ratkaisuja. Tässä suhteessa EU hakee varmasti vielä muotoaan. Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joita kansallisvaltioiden edustajat voivat ottaa esille ja vaatia muutoksia. Sitä vartenhan nämä väyryset ja virrankosket ovat pärisyttämässä partaansa Brysselissä.

Mielipidepankki kirjoitti:

En nyt tainnut missään laimata Norjaa ja Sveitsiä siivellä eläjiksi. Sanoin, että ne hyötyvät EU:n siivellä ETA-sopimuksen kautta. En pysty nyt sanomaan, mitä etuja ne kulloinkin saavat esim. USAhan ja Kanadaan verrattuna, mutta aina kun EU:n ja Kanadan välille syntyy protektionistista kauppasotaa, se ei kirvele Norjaa eikä Sveitsiä automaattisesti. Joku syy ja tarvehan Sveitsillä ja Norjalla on täytynyt olla, kun ne ovat solmineet tämän ETA-sopimuksen.

En ole myöskään sanonut, että ulkopuolisten pitäisi sitoutua EU:n muuhun politiikkaan. Ei tietenkään pidä. Sopimus on sopimus. Silti sitä voi tarkastella myös hyötyinä ja haittoina. En olisi kovinkaan varma siitä, että EU:n näkökulmasta tällainen sopimus, jossa rusinat kääritään pullasta, on hyvä. Tosin Norja ja Sveitsi ottavat tietysti kaiken aikaa sen riskin, että ne jäävät paitsi kaikesta muusta EU:n tuomista eduista eivätkä pääse vaikuttamaan EU:n politiikkaan.

Naftaan en osaa ottaa tarkalleen kantaa, koska Amerikan tilanne on eri kuin Euroopan. Kuten olen aiemmin tuonut esiin, EU on mitä suurimmassa määrin turvallisuuspoliittinen rauhanprojekti, jollaiseen ei ole Amerikassa tarvetta. EU on tuonut Euroopan sisälle turvallisuuspoliittista vakautta, kun kaikki jäsenmaat puhaltavat samaan suuntaan eli EU:n etua hakien. Ne voivat olla eri mieltä asioista muuten, mutta EU:n etu on kaikille tärkeä.

USA on itsessään jo liittovaltio, jossa paljon enemän osavaltioita kuin EU:ssa on jäsenvaltioita. USAn liittovaltiolla on erilaista byrokratiaa kuten kaikilla valtioilla ja kaikilla liittovaltioilla ja lähes kaikilla valtioliitoilla. Huomautun myös siitä, mitä sanoin jo edellä, että maatalous byrokratisoi EU:ta kaikkein eniten. Byrokratian purkaminen tulisi aloittaakin tästä ja sikäli siis yhdyn kritiikkiisi.

EU on Naftaan verrattuna tiiviimpi ja monipuolisempi liitto. Sen vuoksi se tarvitsee suuremman virkakoneiston ja sen vuoksi on alettu keskustella mm. EU:n yhteisestä puolustuksesta.

EU:ta tulee tietenkin kehittää. Ei se mikään valmis konstruktio ole. EU:n lainsäädäntövaltaa voitaisiin aivan hyvin supistaa vähämerkityksissä asioissa ja antaa kansallisetn valtioiden tehdä niissä omia ratkaisuja. Tässä suhteessa EU hakee varmasti vielä muotoaan. Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joita kansallisvaltioiden edustajat voivat ottaa esille ja vaatia muutoksia. Sitä vartenhan nämä väyryset ja virrankosket ovat pärisyttämässä partaansa Brysselissä.

Kyllä sinä aivan varmasti väitit Norjan ja Sveitsin elävän EU:n siivellä.

Korjataan nyt vielä sekin, että Sveitsillä ei ole edes ETA-sopimusta. Sveitsi kyllä neuvotteli ETA-sopimuksen valmiiksi, mutta se ei koskaan tullut voimaan, koska se kaatui kansanäänestyksessä joulukuussa 1992.

Siinä olet oikeassa, että EU-jäsenyyttä pitää tarkastella hyötyinä ja haittoina.
Minä en mitään niin hartaasti odota, kuin sitä päivää, että meillä Suomessa aletaan niin tekemään.
Odottavan aika vain taitaa käydä pitkäksi.

On myös melkoisen naivia kuvitella, että kaikki EU-maat puhaltavat yhteen hiileen ja ajattelevat EU:n etua. Näin tekee vain mallioppilas pohjolan perukoilta.

Olisiko mielestäsi sellainen Eurooppa nykyistä huonompi, jossa kaikki läntisen Euroopan maat olisivat yhtä ja samaa vapaakauppa-aluetta ilman poliittista unionia?
Tähän vapaakauppa-alueeseen otettaisiin sitten uusia jäsenmaita entisistä Itä-Euroopan maista sitä mukaa kun ne olisivat yhteiskuntarakenteeltaan ja kustannusrakenteeltaan "lännettyneet" niin paljon, etteivät aiheuttaisi markkinahäiriöitä tullessaan vapaakaupan piiriin.

Minusta tällainen itsenäisten kansallisvaltioiden vapaakauppaliitto olisi kaikkein ihanteellisin ratkaisu.