Raamattu on sana ja sanassa on sen voima.
Raamattumme alku tekstit joita me hartaasti luemme toteutuu teemme tai teemme tekemättä.
Se mihen lopunaikana vaikutamme on ihminen ihan itsessään.
Vanhurskaus on pelastus jos sen ymmärrämme. on joitakin jotka tahoiltaan ei halua sydämmeltään raamatun ilmoittaman ymmärtää.
Sanan lukeman on jokaisen henkilökohtainen tehtävä, ken sen estää on ihmis viisaus raamatun totuuden kanssa vastakkain.
Amen.
Raamattumme alku tekstit joita me hartaasti luemme toteutuu teemme tai teemme tekemättä.
Se mihen lopunaikana vaikutamme on ihminen ihan itsessään.
Vanhurskaus on pelastus jos sen ymmärrämme. on joitakin jotka tahoiltaan ei halua sydämmeltään raamatun ilmoittaman ymmärtää.
Sanan lukeman on jokaisen henkilökohtainen tehtävä, ken sen estää on ihmis viisaus raamatun totuuden kanssa vastakkain.
Amen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koin, että minun täytyy jakaa tähän ketjuun, tänään, Herralta saamani :
"Shalom!
Tänään Herran läsnäolossa, näin kuvan lasilautasesta, joka oli puolillaan viipaloitua leipää, toinen puoli lautasesta oli tyhjä ...
Herran puhuu tämän kautta meille hengen ravinnosta ja tuossa kuvassa näytettiin, kuinka se on meille tehty helpoksi nautittavaksi.
Se oli siinä valmiina tarjolla, viipaloituna, ettei tarvitse koko leipää kerralla syödä, vaan pieninä viipaleina, sulatellen.
Näin on Jumalan Sanakin Raamatussa jaettuna osiin, lukuihin ja jakeisiin. Voimme nauttia sitä sen verran kun sitä omaksumme ja antaa sen sulaa itseemme. Jos tuo Sanan ravinto ei pääse sulamaan meihin, ei siitä liioin ole hyötyä meille.
Joh 6:33 ”Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän”.
”Minä olen elämän leipä. Joka tulee Minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo Minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.” Joh.6:35
Raamattu varoittaa meitä etemme ole kuin Vanhan testamentin ihmiset, jotka eivät uskoneet kuulemaansa Jumalan sanaa:
”Heille ei kuitenkaan ollut mitään hyötyä sanasta, jonka he kuulivat, koska he eivät uskoneet eikä se näin sulautunut heihin” (Hepr. 4:2)."
Amen.
Erämaassa 4 Mooses 11 luvussa sekakansa alkoi kaipaamaan takaisin Egyptiin lihapatojen ääreen. He olivat unohtaneet sen orjuuden, jossa olivat olleet. Mutta Niilin "saastaisista" vesistä saadut kalat sekä melonit ja sipulit jne. muistuivat kyllä mieleen.
Nuo "herkkupalat" kuvaavat maailman viihdettä ja kaikkea muuta lihallisuutta. Jos usko kuivuu, alkaa taivaasta tullut manna maistua kuivalta. Ts. ei tee mieli enää lukea Raamattua, vaan alkaa etsiä sielullee ravintoa muualta. Sitä tv on täynnä. Ei sielussa voi tyhjiötäkään olla, vaan jollain sekin täytyy "ruokkia" Sekakansa sanoikin erämaassa: "Nyt me täällä näännymme nälkää", vaikka Jumala tarjosi heille ihmeellistä mannaa taivaasta. Alkukielellä tuo kohta on: "Sielumme on kuiva", joka avaa paremmin tuota esikuvaa nykyajalle.
Sieluhan on avainasemassa ihmisellä. Uskovalla hengen pitäisi aina hallita sielua, eikä toisin päin. Muutenhan on sielullinen, jolla ei ole Henkeä. Pyhä Henki nimittäin asuu ihmisen kaikkein pyhimmässä ja toimii sitä kautta. Jeesus sanoikin, että ottamalla hänen ikeensä päälleen ja oppimalla hänestä, löytää levon sielulleen.
Myös kun huomaa, että tuo sekakansan valitus tapahtui hetkeä ennen 12:sta vakoojan lähettämistä luvattuun maahan, joka vuotaisi maitoa ja mettä, niin Jumalalle olisi ollut heille tarjolla luvatun maan antimia Egyptin lihapatojen sijaan. Kuitenkin kansan epäusko esti heitä pääsemästä "voittosaattoon Kristuksessa" Joosuan johdolla. He joutuivat jäämään erämaahan Mooseksen (lain) alaisuuteen.
Se joka on maistanut, että Herra on hyvä, ei varmasti halua vaihtaa Jeesusta maailmaan. Valvomattomuus on kuitenkin aina vaarana ja Israelin erämaavaellus aina ajankohtainen varoittava esimerkki jokaiselle.
Mutta täytyy kuolla itsellee ja seurata Jeesusta ristiä kantaen, jos haluaa olla Jeesuksen voittama ja löytää levon sielulleen. Sitä lepoa pitää siis etsiä. Oman tahdon tiellä uskova ei varmaankaan voi elää sisäisessä levossa, vaikka olisikin päässyt pois Faaraon orjuudesta. Pilven johdossa siis kannattaa mennä.
Mä näin uninäyn; olin veljen kans huoneessa nauttimassa sallitun leipäpalan ja sen jälkeen hieman omantunnon soimaamana leikkasimme lisäpalan jota syödessä näimme seinällä kameran, hetkeä myöhemmin huoneeseen tuli kaksi poliisiviranomaista salkku kädessä, jolloin lähdin poistuakseni huoneesta ihmetellen miksi viranomaiset eivät olleet mikseenkään, mutta tajusin samalla ovat lukinneet meidät huoneeseen jo tullessaan.