Olen aina jostain syystä kammonnut öljypohjaisia polttoaineita. Siksi seuraavaan 52,34-jalkaiseen arktisille seuduille tarkoitettuun teräsveneeseeni tulee pellettilämmitys, mieluummin sähkötön vaihtoehto, jossa pellettiä poltetaan Kehävalkean tai Wisewayn kaltaisilla kamiinoilla, jotka ruokkivat itseään sähköttä ja joilla saavutetaan pitkä paloaika.
Kuutio pellettiä painaa 600 kiloa. Energiaa siinä on 3000 kilowattia. Viidellä kuutiolla 75 %:n hyötysuhteella poltettuna energiaa irtoaa 11 000 kilowattituntia. Jos polttaa kilowatin teholla vuorokauden ympäri, siitä tulee 458 vuorokautta.
Nyt tuo viisi kuutiota eli 3000 kiloa pitäisi jotenkin sovittaa 52,34-jalkaiseen teräsveneeseeni. Miten sen sijoittaisitte? Aloitan veneen rakentamisen ensi viikonloppuna, joten kaikki rakenteelliset vaihtoehdot ovat vielä avoinna.
Kuutio pellettiä painaa 600 kiloa. Energiaa siinä on 3000 kilowattia. Viidellä kuutiolla 75 %:n hyötysuhteella poltettuna energiaa irtoaa 11 000 kilowattituntia. Jos polttaa kilowatin teholla vuorokauden ympäri, siitä tulee 458 vuorokautta.
Nyt tuo viisi kuutiota eli 3000 kiloa pitäisi jotenkin sovittaa 52,34-jalkaiseen teräsveneeseeni. Miten sen sijoittaisitte? Aloitan veneen rakentamisen ensi viikonloppuna, joten kaikki rakenteelliset vaihtoehdot ovat vielä avoinna.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kuutiossa pellettiä on siis energiaa 3000 kilowattituntia. Korjaus edelliseen.
Onko tuo 52,34 veneen pituus?
On.
Et ole vielä aloittanut rakentamista, mutta tiedät jo pituuden millin tarkkuudella?
Se on työnimi. Tästä tulee pitkä projekti sekä pituuden että rakennusajan puolesta.. En minä itse tällä ehdi todennäköisesti purjehtia, vaan tämä tulee pojalle. Onpahan minulle eläkepäiville tekemistä.
Minä olen hyvä käsistäni, kun poika taas ymmärtää tekniikan ja laskemisen päälle. Jos nyt vaikka 20 vuoden päästä olisi valmis. Minä teen sen minkä eläkkeellä ehdin ja pystyn, poika sitten jatkaa loppuun.
Hienoa ei ole tarkoitus tehdä, mutta kestävä ja asuttava. Käyttövene. Yritetään yksinkertaista, jos vaikka sillä tavalla saisi jotain valmiiksikin. Yleensähän nämä projektit jäävät kesken.
Ratkaisuehdotus 1.: Turkin alle vesitiiviit laatikot keskiveneeseen kölitukkien väliin.. Yhden voisi jättää säilykepurkeille, toisen kaljalle ja kolmannen viinikellariksi. Helppo tehdä esim. ohuesta vanerista ja kerros lasikuitua epoxia, että pilssivesi pysyy ulkopuolella. Turkkiin kunkin laatikon kohdalle saranoitu luukun kansi ja salpa. Kauhalla sitten kaivelet pellettejä ämpärillisen. Pellettien kulutus on aika vinhaa, ehkä olet havannut?. Noita kamiinoita en tunne. Varaavaan takkaan sai parilla pesällisellä kivan lämmön yön yli. Mutta arktisella alueella varaamaton takka voisi vaatia kipinävuorojen jakamisen?.
Kannattaisko veneen lämmitysmuoto lukita vasta esim. 10-15 vuoden päästä kun projekti alkaa olla loppusuoralla? Voi olla että ehtii energiaratkaisut ja -muodot uudistua siihen mennessä..
Miksi ihmeessä veneeseen täytyy mahtua kerralla vuoden pelletit? Eikös riittäisi vaikka kuukauden polttoaineet? Pellettejähän saa ainakin kaikkialta euroopasta, muusta maailmasta en tiedä.
Aihe on mielenkiintoinen, koska lämmitän itse puukaminalla, jossa tulee myös pellettiä poltettua. Pellettiä kuluu pari kolme kiloa yössä, tietenkin täällä tarvitsee lämmitystä vain noin 10 tuntia vuorokaudesta.
Puupellettihän on mainio polttoaine, kunhan pysyy kuivana. Se ei haise eikä ole tulenarkaa kuten polttöljy , varastoiminen varsin helppoa, käyttäminen toki työläämpää.
Varastoinnin suhteen Seppomartin ajatus on pätevä painopisteen kannalta. Täytyykö sitten koko viisi mottia mahtua kerralla mukaan matkaan? Tyhjän ja täyden varaston painoero on tosiaan kolme tonnia.! Kait sitä pellettiä voi ostaa reissun varreltakin?
Suosittelen tutkimaan ja miettimään tulevan veneesi lämpö eristystä erityisellä tarkkuudella ja löytämällä oikean ratkaisun voit säästää lämmitys energian määrässä huomattavasti. Mieti vaikka passiivi energia taloja, mustan nähneeni vastaavan tyyppisen veneen videon, vene oli suunniteltu talvehtia arktisissa jäissä talven yli ja video kertoi asiasta ja tuossa oli poikkeuksellisen hyvin eristetty kansi/runko yms...
Tsemppiä projektiisi!
20 vuoden päästä ei juuri ole arktisia alueita joten ei tarvita lämmitystäkään. Kiitos ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen.
Kerrankin muuten noita mainoksia osataan kohdentaa, tuossa vasemmalla palkissa Vapo mainostaa pellettejä.
Kilowatin teho kuullostaa todella vähäiseltä teholta 52-jalkaiseen teräsveneeseen. Kylminä kausina pitää varmaankin laittaa nolla perään, jolloin pellettien kulutus on jo kestämätöntä luokkaa.
Esimerkiksi Webaston esitteen mukaan 52-jalkaiseen sopiva lämmitin on Itä- ja Pohjanmerellä 12 kW syksy/kevät ja menee yli 15 kW speksien ympärivuotisessa käytössä. Tosin ilmalämmittimien kaaviossa 5,5 kW lämmitin voisi vielä juuri ja juuri riittää kapeassa veneessä syksy/kevät-tapauksessa.
Eberin mielestä 8 kW puhallin tai 12/16 kW vesikeskus.
Kun emme tiedä mistä vuoden pellettitarve syntyy niin on vaikea spekuloida. Koilis- tai luoteisväylällä voi olla vaikea päästä pellettikauppaan, jos on talvella jäähän juuttuneena. Metalli on hyvä lämpösilta jäiseen veteen, ero sandwich muoviveneeseen on varmasti merkittävä. Ohjearvot edellä ehkä ovat tavallisempiin olosuhteisiin. Kannattaa varmaan harkita hyvää lämpöeristystä polyuretaaniruiskutuksella tai lämmittää vain osaa veneestä. Loppu olisi " tippukiviluolaa" ja säilytystilaa?.
Ennen kerättiin kookoksen kuoria jos pelletit loppuivat. Hiio-hoi. Jos kuoret kastuvat, niin niistä voi käyttää kiljua. Poika pöhisemään pilssissä ja kissa kannelle.
Pellettejä ei kannata uhrata pelkästään lämmitykseen. Ehdotan, että otat mallin sellaisesta lasten pelisestä leikkiveneestä, joka putputtaa eteenpäin lämpökynttilällä. Se olisi pahuksen ekologinenkin vielä.
Rajatussa tilassa kilowatti riittää mainiosti, koska se kuivattaa ilmaa. Lämpö rakennetaan vaatetuksella, lämmityksellä vain kuivatetaan ilmaa. Siihen, että ilmasta saadaan mukavan kuivaa, ei tarvita kummoista tehoa.
Itsellä on löpökamiina joka ei tartte sähköä (Dickinson Newport), kai vastaava kuin Reflex. Mikähän löpössä mahtaa olla pelletteihin verrattuna saatava teho suhteessa polttoaineen tilavuuteen, ja näiden polttamisten hyötysuhde? Veikkaan että esim Joakimilta tulisi fakta-dataa? Noita kyseisiä kamiinoita on varsin tehokkaitakin, ja käyttävät yleisesti tuolla pohjoisilla vesillä. Ja onhan noita Kaboloita yms..
Tuossa noita on vertailtu: http://www.htenerco.fi/fi/bioenergialammitys/polttoainevertailu
Dieselistä saa siis samasta tilavuudesta 3,2-kertaisen lämmön ja samasta painosta 2,5-kertaisen. Miten paljon sitten tulee ongelmia pellettien kastumisen kanssa. Paino kasvaa ja lämpöarvo huononee.
Viikingit hävittivät aikanaan Islannin metsät, joten puun puuttuessa siellä käytetään kuivattuja lampaanjätöksiä. Veneessänne voisitte käyttää omia jätöksiänne täydennettynä maanosan eläimistön jätöksillä.
Mikähän on pelleteillä ja dieselillä saatavuus noin maailmanlaajuisesti?
Ja kumpi energialähde tulee keskimäärin halvemmaksi, ainakin veneen moottori ja lämmitin käyttää samaa energialähdettä jos valitsee dieselin? Saakohan muualla päin maailmaa ajella löpöllä, niinkuin ennen vanhaan suomessakin?
"Maailma hukkuu paskaan ja me vain luemme lehtiä" sanoitti lauluun kommari Jarkko Laine aikanaan. Siinähän meillä on loputon pellettivaranto.
Kastuessaan pelletit turpoavat ja hajoavat sahanjauhoksi. Tilavuus n. kaksinkertaistuu ja lämpöarvo menee nollaan. En kyllä veneen lämmitystä niiden varaan laskisi, veneessä kun kaikki tuppaa kastumaan.