https://www.ilkka.fi/tilaajalle/maakunta/vain-seinajoki-kasvaa-maakunnassa-tasaiseen-tahtiin-mutta-pian-ei-ole-turvassa-enaa-sekaan-uskoo-ahtarin-kaupunginjohtaja-pandapitajassa-vakiluku-laski-dramaattisesti-1.2861670
Näin olen ymmärtänyt, että Ähtärin kaupunki ei ole toiminnallaan kannustanut pysymään kunnassa. Päin vastoin, monet ovat jättäneet ja tulevat jättämään Ähtärin jatkossakin. Sitä saa, vaikkei tilaa.
Näin olen ymmärtänyt, että Ähtärin kaupunki ei ole toiminnallaan kannustanut pysymään kunnassa. Päin vastoin, monet ovat jättäneet ja tulevat jättämään Ähtärin jatkossakin. Sitä saa, vaikkei tilaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Joukko pakoon on syynä ähtärin todella surkea tilanne ei ole kouluja ja terveyden huoltoa kaupunki vetää aivan viimeisiä ei edes 300 000e väli aikaisten koulujen remonttiin vaan velkaa lisää ei taida uusia kouluja tulla vuosiin ja meinataan hinata kiinalaisia opiskelijoita tänne väistötiloihin opiskeleen on todella amatöörien näpertelyä koko touhu
Ei laskenut väkiluku viime vuonna ihan kahdella sadalla, jäi 196:een. Hoitoalan väkeä on tainnut lähteä paljon, kiitos sairaalan lopetuksen ja Pihjalinna-kuvion. Onneksi tilalle on saatu tasokasta väkeä, professoreita, päälliköitä, johtajia koordinaattoreita ja lisää taidetaan olla palkkaamassa. En tiedä minne veronsa maksavat ja missä kunnallisia palveluja käyttävät, tuskin Ähtäriin kuitenkaan.
Nykyisin Suomessa asukasluvultaan kasvavia ovat lähinnä keskussairaalakunnat lähialueineen ja niistäkin kasvu keskittyy pääosin yliopistollisten keskussairaaloiden kuntiin ja niiden lähialueille. Väestön vanhetessa ja keskittämismääräysten vallitessa työpaikat keskittyvät niihin. Yliopistosta kaukana olevissa kunnissa väestö kutistuu , ellei syntyvyys ole erityisen korkeata. Nuoret jäävät opiskelujensa jälkeen töihin yliopistokuntien lähialueille.
Jos haluaa Etelä-Pohjanmaan asukasluvun kasvuun, pitäisi alueelle saada yliopistotoimintoja lisättyä niin, että nuorille olisi nuoria kiinnostavilla aloilla paljon yliopistollisia opiskelupaikkoja maakunnassa, jolloin nämä eivät poistuisi Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun tai niiden lähikuntiin. Yliopistokeskus on estänyt Seinäjokea kuihtumasta, mutta se on suunnattu koulutuksensa osalta lähinnä aikuisten täydennyskoulutukseen eikä riitä vielä tekemään Etelä-Pohjanmaasta niin vetovoimaista, että nuoret pysyisivät maakunnassa.
Vaikka yliopisto-opetusta lisättäisiin, se yksin ei kääntäne muuttoliikkeen suuntia. Koulutuksen vastapainona on oltava monipuolinen koulutusta hyödyntävä elinkeinorakenne, joka saattaa olla se entistä laajemman muuttoliikkeen syy.
Tämän kasvukeskus- ja keskittämisajattelun taustalla saattaa olla yksinomaiset taloudelliset taustatekijät, vaikka kansantalouden kannalta vaikuttaisi oudolta keskittää kaikkea toimintaa korkeiden asuinkulujen keskuksiin.
Vaikka tulotaso voi ollakin korkeampi, sitä ovat myös kulut ja menot, myös kasvavalle joukolle keskuksissa siirtyvät sosiaaliset tuet. Joukkohan ei ole yhtenäinen, onhan tulotaso myös keskuksissa suuresti vaihteleva.
Agressiiviset kasvupyrkimykset pyrkivät nostamaan myös asumisen ja elinkustannusten osuutta tuloista, myös erilaisten välillisten maksujen kautta, vuokrat, kiinteistöverot, liikkuminen, vapaa-aika yms , ovathan monet suuret kaupungit lopuksi varsin velkaantuneita kaikkien hankkeidensa alla.
Tarkoitus voi olla että muuttajat ystävällisesti kustantavat nämä aikeet.
Sitä voi keskuksista asuntoa hankkiva työuraansa aloittava miettiä ?
Miten järkevää kehitystä tämä lopuksi on ?
No, sijoittajat ovat tosin innoissaan.
"Tämän kasvukeskus- ja keskittämisajattelun taustalla saattaa olla yksinomaiset taloudelliset taustatekijät, vaikka kansantalouden kannalta vaikuttaisi oudolta keskittää kaikkea toimintaa korkeiden asuinkulujen keskuksiin."
En tiedä, onko mitään kasvukeskus- ja keskittämisajattelua tai pyrkimystä. Isot organisaatiot tarvitsevat ison väestöpohjan, eivät ne voi toimia pikkukylissä ja -kunnissa. Ne tarvitsevat pienempiä palveluyrityksiä, syntyy kasvun kierre. Miksihän muurahaisetkin asuvat isoissa keskuksissa , eivät omakotitaloissa hajallaan?
Isot asumiskulut eivät koske kaikkia esim. Helsingissä. Siellä moni perii asunnon isovanhemmiltaan, Autoa ei välttämättä tarvita, sosiaalisen verkoston avulla löytyy hyvät työpaikat, elämä voi olla hyvinkin miellyttävää. Maalta muuttajan elämä on paljon vaikeampaa, mutta onneksi kenenkään ei tarvitse ihan slummiin muuttaa ja voi myös olla pysyä maalla jos niin päättää.
"Isot organisaatiot tarvitsevat ison väestöpohjan, eivät ne voi toimia pikkukylissä ja -kunnissa. Ne tarvitsevat pienempiä palveluyrityksiä, syntyy kasvun kierre. Miksihän muurahaisetkin asuvat isoissa keskuksissa , eivät omakotitaloissa hajallaan ?"
Niin, todennäköisesti hajautettua muurahaispesää ei ole vielä löydetty.
Tämä väestöpohja onkin kiintoisa näkemys, selvää on että esim. kaupan tai vapaa-ajan palveluiden olemassaolo on turvatumpaa suuren väestöalueen keskellä. Senkin sisällä on myös keskinäistä kilpailua näistä kuluttajista ja heidän valinnoistaan.
Syntyy tarve jatkuvalle uudistumiselle ja uusiutumiselle sekä oman elintilan säilyttämiselle.
Tässäkin onnistuminen on monen tekijän samanaikaista toteutumista.
Voisi olettaa "kasvusta" hyötyvän myös muun yleisen kulutuksen lisääntyminen kasvukeskuksissa, asuntojen hintojen nousu, kasvavat verotulot vastineena tarvittavan kaupungistumisen laajentamisesta, mutta myös tästä seuraavien laajentumisen kasvavat menot ja vastaavasti verojen ja maksujen seuraaminen mukana.
Kaupungistumisen vaikutuksia on tutkittu, mutta monikin tutkimus tarkastelee sitä vain osaa
tekijöistä tarkastellen, tulokset ovat myös sitä, muut taas jäävät ulkopuolelle.
Tästä "isojen yritysten" toiminnasta ja välttämättömyyksistä voi tarkastella myös muita toimialoja, erikoisemmilla aloilla tämä väestökeskittymä ei ole niinkään välttämätön, monet kapeat toimialat voivat lisäksi toimia hyvinkin hajautetusti, mikä tietotyössä etenkin on mahdollista.
Tosin nämä toimialat ovat erikoistuneita ja eivät niinkään näkyviä, mutta itse työtehtävät ovat hyvinkin mukana liikuteltavia, mutta niitä korkean koulutuksen tehtäviä.
Toisaalta etätyöt olisivat monelle pienelle paikkakunnalle virkitystä, mikäli se johtaisi paluumuuttoon tai erikoistuneiden hajautettujen toimipisteiden syntyyn. Yritystoimintaa ei tosin
voi luoda mahtikäskyillä, mutta erikoista on pyrkimys kaiken keskittämiseen.
Hyötyjä voisi löytyä myös pienten paikkakuntien rauhallisesta asuinympäristöstä ja muusta vastaavasta.
Kaikkihan eivät tosin välttämättä koe pieniä paikkakuntia omikseen, kuten eivät myös kaupunkikeskuksiakaan.
Kyllä ne asumisen kulut Helsingissä aika korkeat ovat, niin joillain tosin voi olla niitä Amerikan tätejä, joiden asianajajat kuumeisesti jäljittävät sitä suvun viimeistä vesaa, kun jälkisäädöksen määräyksiä ovat toimeenpanemassa
Eihän hoitoalan ihmiset kolmivuoro työssään ajele ähtäristä seinäjokeen.
Edulliset työsuhde soluasunnot,palvelut nurkalla alhainen veroprosentti tekevät Seinäjoen vetovoimaiseksi.
Tuohan oli jo päätettäessä tietona.
Savola joukkoineen ei ymmärtänyt sitäkään ähtärin näivetystä.
Illassa pienimäki lupaa järjestää iltakouluja,työpajoja muuttotappion estämiseen.
Typerää,se on nyt ohi se maakuntamalli on jo tuhonnut ähtärin.
Tilalle tuli Kiinan hössötykset, ja lapsille homeista kertovat koulut.
Seinäjoella alhainen veroprosentti. Katsopppa likuja sjoki Kokkolan jälkeen kovin maakuntakeskusverottaja
Joka tapauksessa verorahat laitetaan kuntalaisten palveluihin.
Ei pandoihin kuten teillä Ähtärissä.
Lapsenne saavat hengittää kouluissa raitista ilmaa.
Kyllä pian helpottaa, kun Mikko saa junayhteydet kuntoon, ja kaikki ne sadat Seinäjoella työskentelevät voivat muuttaa takaisin, kun ei tarvitse enää autolla ajella perunapeltoteillä Seinäjoen väliä. Tai sitten ei.
Emme tule takaisin,ei ole mitään järkevää syytä.
Mutta laittakaa nyt edes testamentteja kaupungille, sekin olisi isoapu!
Minä testamenttaan tälle yhdistykselle.
http://auttavatkadet.suntuubi.com/