"Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuoden 2019 ”kansainväliseksi jaksollisen järjestelmän vuodeksi”.
Tänä vuonna tulee nimittäin kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Dmitri Mendelejev esitteli jaksollisen järjestelmänsä. Se sisälsi kaikki vuoteen 1869 mennessä tunnetut 63 alkuainetta ensimmäistä kertaa niiden massaan ja ominaisuuksiin perustuvassa järjestyksessä".
https://tekniikanmaailma.fi/tiesitko-alkuaine-numero-43-oli-arvoitus-vuosikymmenien-ajan-ja-sen-loytyminen-avasi-uuden-aikakauden-kemiassa/?shared=939458-eed1fcaa-500
Segrè ja Perrier löysivät teknetiumiksi myöhemmin nimetyn alkuaineen keittämällä Ernest Lawrencen hiukkaskiihdyttimessään pommittamaa molybdeenilevyä (järjestysluku 42.) lipeässä ja vetyperoksidissa.
Samalla kaksikko keksi, miksi eka-mangaania ei oltu löydetty aiemmin: kyseessä oli epävakaa alkuaine, jonka puoliintumisaika on muutama miljoona vuosi.
Nimen ”teknetium” alkuaine sai vasta vuonna 1947. Nimi tulee kreikan kielen sanasta ”technetos”, joka tarjoittaa keinotekoista. Teknetiumin hyvin nopeasti hajoava isotooppi on nykyisin maailman käytetyin lääketieteessä hyödynnettävä radioisotooppi.
Teknetiumin löytämisestä alkoi myös kemiantutkimuksen uusi aika, joka toi maailmaan pian ydinvoimalat ja -aseet.
Nykyisin tunnemme jo 118 alkuainetta. Niistä 24 on löydetty laboratorioissa, ja ne sijoittuvat jaksollisessa järjestelmässä pääosin plutoniumin taakse (95.–118).
Teknetiumin löytämisestä voit lukea lisää Nature-lehden sivuilla.
Tänä vuonna tulee nimittäin kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Dmitri Mendelejev esitteli jaksollisen järjestelmänsä. Se sisälsi kaikki vuoteen 1869 mennessä tunnetut 63 alkuainetta ensimmäistä kertaa niiden massaan ja ominaisuuksiin perustuvassa järjestyksessä".
https://tekniikanmaailma.fi/tiesitko-alkuaine-numero-43-oli-arvoitus-vuosikymmenien-ajan-ja-sen-loytyminen-avasi-uuden-aikakauden-kemiassa/?shared=939458-eed1fcaa-500
Segrè ja Perrier löysivät teknetiumiksi myöhemmin nimetyn alkuaineen keittämällä Ernest Lawrencen hiukkaskiihdyttimessään pommittamaa molybdeenilevyä (järjestysluku 42.) lipeässä ja vetyperoksidissa.
Samalla kaksikko keksi, miksi eka-mangaania ei oltu löydetty aiemmin: kyseessä oli epävakaa alkuaine, jonka puoliintumisaika on muutama miljoona vuosi.
Nimen ”teknetium” alkuaine sai vasta vuonna 1947. Nimi tulee kreikan kielen sanasta ”technetos”, joka tarjoittaa keinotekoista. Teknetiumin hyvin nopeasti hajoava isotooppi on nykyisin maailman käytetyin lääketieteessä hyödynnettävä radioisotooppi.
Teknetiumin löytämisestä alkoi myös kemiantutkimuksen uusi aika, joka toi maailmaan pian ydinvoimalat ja -aseet.
Nykyisin tunnemme jo 118 alkuainetta. Niistä 24 on löydetty laboratorioissa, ja ne sijoittuvat jaksollisessa järjestelmässä pääosin plutoniumin taakse (95.–118).
Teknetiumin löytämisestä voit lukea lisää Nature-lehden sivuilla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.