Vielä tuntemattomasta sotilaasta.

Louhimiehen pitkä versio oli hyvä, jos nyt sotaa voi kehua edes elokuvana. Paitsi voitetut sodat, nehän on sodan johtajien mielestä sitä parasta mannaa ja liikemiehille taas voitto tai tappio sodassa näkyy voittona sweitsin tileillä.
Olihan siinä mokansa toki Louhimiehen elokuvassa mutta 90 % hyvin tehtyä ja näyteltyä. Vanhala oli kyllä paras ja jos kuka huomasi niin olipa loppupuolella niin Edwin Laineen näköinen että, vahinko vaiko harkittua?
Ukkola olisi voitu haudata kun oli kiviä ja turvetta sekä aikaa istuskellakin, no ryssät toki perseestä vaan haudattiin se kirjassakin.
Hieno lainaus se puun käppyrä ensinmäisestä elokuvasta Ukkolan kuolemassa.
Asummaan kuolema oli vähän yli realistinen, oisit voinut sen " vasemmalla, sydän on vasemmalla" sanoa, se tuo nuoren miehen ja kuolemattomuuta ei olekaan riipaisevasti esille.
Koskela kun itki ulvoin minäkin, samoin Hietalan kuolema kun siitä oli niin kiltti ja ujo saatu esiin elokuvassakin, taas pillitettiin.
Koskelan ja Hietalan kuolo aina yhtä traagisia ja kamalia.
" Ois nyt vielä kaaripyssy ollut" ja " pistä Priha nuo palamaan" kun Vanhala ja Honkajoki keskustelivat lopussa.
Miksi jätettiin aika velikultia ja paras loppu kaneetti pois?
" Mutta kun se saatanan puskaryssä, anteeksi pensas neuvostoliittolainen pääsi
yllättämään ja kaaripyssyssä koin tämän sodan suurimman menetykseni !"
Ihan hulvaton lopetus kirjassakin.
Jäi oikein paine korviin ja kurkunpäähän kun Milanof jätti lauseen sananomatta.
Tylsää, mutta elokuva siis niin hyvä kuin Suomessa pikku budjetilla vaan voidaan tehdä lyhyehkössä ajassa.
Olkoon suomi toiset ja taas toiset sata vuotta itsenäinen potenssiin kolme..