Vanha vesivoima lienee paras sähköntuotantomuoto, sen investointikustannuksetkin kun on jo kuoletettu. Mutta uutta ei juurikaan ole tulossa. Turha kuvitella, että Norjan ja Ruotsin vesivoima riittäisi puolen Euroopan säätötarpeisiin.
Vesivoimakin on sääriippuvaa. Kun koittaa muutaman kuukauden pituinen kuiva kausi, suuretkin vesialtaat tyhjenevät. Korvaavaa sähköä ei silloin löydy mistään.
Aloittajan linkittämässä Talouselämän artikkelissä esitettiin kummallinen vertailu, Oulujoen vesivoima vs. Suomen vesivaraajat. Sähköntuotantoa ei juurikaan voi vesivaraajilla tasata. Tyhjää varaajaa voi jättää täyttämättä huippikulutustilanteessa, tai täyttää, kun tuulee liikaa. Varaajat pyritään täyttämään yöllä, jotta halpaa perusvoimaa ei tarvitsisi säätää alaspäin. Halpa perusvoima alkaa olla taakse jäänyttä elämää. Talouselämän artikkeli oli oikeassa, sähköjärjestelmän säätöön ei ole vielä esitetty minkäänlaista kelvollista ratkaisua.
0Äänestä
iso.kasa
Yhden tunnin 400 MWh säätövoima tarvitsisi uusimmalla akkutekniikalla (200 Wh/kg) ainakin 5*400000 kg = 2000 tonnia akkuja eli noin 5000 uuden sähköauton akkujen verran
5000 MWh:n reservi vastaa Oulujoen 12 tunnin juoksutusta. Ja vettä on Oulujärvessä riittäisi vielä senkin jälkeen.
0Äänestä
se-vain-että
Suomessa on jo nyt vesivoimakapasiteettia 3100 MW käyttettävissä . Vesivoima on primäärienergiaa, akut toimii energian varastona. Toki akkujakin käytetään jo nyt sähkön jakelunyhteyksien katkojen varalle (UPS-laite). Ja kun uutta vesivoimaa on turha haikailla sähkön varastointi akkuihinkin tulee lisääntymään. Jo nykyisellään 2000 MW: tuulivoima saattaa heilahtaa nollasta tappiin ja tapista takaisin nollaan "muutamassa tunnissa". Ja putoaapa tuhannen megawatin ydinmyllykin joskus pois vekosta "silmänräpäykssä".
0Äänestä
Akusto.renkailla
se-vain-että kirjoitti:
5000 MWh:n reservi vastaa Oulujoen 12 tunnin juoksutusta. Ja vettä on Oulujärvessä riittäisi vielä senkin jälkeen.
Yksittäisten omakotitalojen katoille ripusteltavista aurinkopaneleista ei ole haittaa sivullisille niin kauan kun paneelien viritttelijät maksavat lelunsa omasta pussistaan. Sensijaan ns. yritysten ja erilaisten kauppapuotien katoille leviteltävät jalkapallostadionin laajuiset paneelikentät rasittavat jokaisen veronmaksajan lakkaria. "Businesta" nääs. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/pk-ja-midcap-yritys/energiatuki/
0Äänestä
Akusto.renkailla
ottakaa.selvää kirjoitti:
Kysymys tyhmille. Miten aiotte siirtää tehoa autosta ensin jakelumuuntajan yli keskijänniteverkkoon ja siitä 110-400 kV suurjänniteverkkoon?
Kuukleta vaikka hakusanalla "älykäs sähköverkko". Paljon kiinnostavaa luettavaa ja opittavaa.
Inarilaisesta sähköautosta ei ole tarkoitus siirtää energiaa Helsinkiläiseen jääkaappiin. Välijännite / 400kV muunnoksia ei tarvita.
Muutosvastarinta on ihan ymmärrettävää ja uusi teknologia pelottaa, mutta miksi asettua muutosta vastaan, koska se tapahtuu jokatapauksessa? Tuulivoimaa meillä on jo ja se kasvaa. Aurinkovoimasta tulee merkittävä energialähde 10-20v kuluessa.
0Äänestä
kvg.itse
Akusto.renkailla kirjoitti:
Kuukleta vaikka hakusanalla "älykäs sähköverkko". Paljon kiinnostavaa luettavaa ja opittavaa.
Inarilaisesta sähköautosta ei ole tarkoitus siirtää energiaa Helsinkiläiseen jääkaappiin. Välijännite / 400kV muunnoksia ei tarvita.
Muutosvastarinta on ihan ymmärrettävää ja uusi teknologia pelottaa, mutta miksi asettua muutosta vastaan, koska se tapahtuu jokatapauksessa? Tuulivoimaa meillä on jo ja se kasvaa. Aurinkovoimasta tulee merkittävä energialähde 10-20v kuluessa.
Mitä tulee älykkääseen sähköverkkoon, sitä ei kukaan tule koskaan oikeasti rakentamaan, kun se ei ole kenellekään kannattavaa. Se on tutkijoiden ikuinen rahoituksenhakusampo. Miksi sähköauton omistaja maksaisi ne investointi- ja energiakustannukset? Sähköautosta ei sähkökatkotapauksissa ole iloa kuin korkeintaan omalle taloudelle, sähköä ei saa silloin turvallisuussyistä syöttää ulos. Vian korjaajilta voisi lähteä henkikulta.
Mitä tulee älykkääseen sähköverkkoon, sitä ei kukaan tule koskaan oikeasti rakentamaan, kun se ei ole kenellekään kannattavaa. Se on tutkijoiden ikuinen rahoituksenhakusampo. Miksi sähköauton omistaja maksaisi ne investointi- ja energiakustannukset? Sähköautosta ei sähkökatkotapauksissa ole iloa kuin korkeintaan omalle taloudelle, sähköä ei saa silloin turvallisuussyistä syöttää ulos. Vian korjaajilta voisi lähteä henkikulta.
"Mitä tulee älykkääseen sähköverkkoon, sitä ei kukaan tule koskaan oikeasti rakentamaan, kun se ei ole kenellekään kannattavaa. "
Väitän että 100v sitten samaa sanottiin teiden asvaltoinnista, ei mitään järkeä koska hevosella pääsee samalla tavalla soratietä pitkin.
Nyt sinä puhut vikatilanteesta, äsken huipputeho ongelmasta. Ne ovat eri tilanteita, eri ongelmia ja ne pitää ratkaista eri tavalla.
Ehkä parasta että sinä jäät elämään tässä nykyisyydessä. Pidä silmät kiinni niin ei tule paha olo.
Minä katselen mielenkiinnolla eteenpäin, mitä uudistuksia teknologia voi tuoda tulevaisuudessa ja kuinka nuo sinun mörkökuvat on ratkaistu.
PS. katsoppa sieltä sinun linkistä viime Toukokuu. 158,5kWh, erään julkkiksen sanoin "ei huano".
Aurinkoista kevään odotusta.
0Äänestä
höpö.höpö
Akusto.renkailla kirjoitti:
"Mitä tulee älykkääseen sähköverkkoon, sitä ei kukaan tule koskaan oikeasti rakentamaan, kun se ei ole kenellekään kannattavaa. "
Väitän että 100v sitten samaa sanottiin teiden asvaltoinnista, ei mitään järkeä koska hevosella pääsee samalla tavalla soratietä pitkin.
Nyt sinä puhut vikatilanteesta, äsken huipputeho ongelmasta. Ne ovat eri tilanteita, eri ongelmia ja ne pitää ratkaista eri tavalla.
Ehkä parasta että sinä jäät elämään tässä nykyisyydessä. Pidä silmät kiinni niin ei tule paha olo.
Minä katselen mielenkiinnolla eteenpäin, mitä uudistuksia teknologia voi tuoda tulevaisuudessa ja kuinka nuo sinun mörkökuvat on ratkaistu.
PS. katsoppa sieltä sinun linkistä viime Toukokuu. 158,5kWh, erään julkkiksen sanoin "ei huano".
Kuukleta vaikka hakusanalla "älykäs sähköverkko". Paljon kiinnostavaa luettavaa ja opittavaa.
Inarilaisesta sähköautosta ei ole tarkoitus siirtää energiaa Helsinkiläiseen jääkaappiin. Välijännite / 400kV muunnoksia ei tarvita.
Muutosvastarinta on ihan ymmärrettävää ja uusi teknologia pelottaa, mutta miksi asettua muutosta vastaan, koska se tapahtuu jokatapauksessa? Tuulivoimaa meillä on jo ja se kasvaa. Aurinkovoimasta tulee merkittävä energialähde 10-20v kuluessa.
Erityisesti kiinnostaa, mikä on auton akun lataus-purkaussyklin kokonaishyötysuhde sähköverkon kannalta. Toinen kysymys koskee verkkoon päin syöttävän "laturin" (AC-DC-AC) hintaeroa pelkkään akkulaturiin verrattuna.
Entä jakelumuuntaja, tarvitaanko muuntajalla jotain järjestelyjä, jotta pienjännitejohto voi tarvittaessa syöttää keskijänniteverkkoon päin, jos pienjänniteverkon kuorma on pienempi kuin "tuotanto"? Useimmiten kuitenkin pienen akuston "tuotanto" "uppoaa" lähikulutukseen.
0Äänestä
Kisu23
Eikös vesivoimaloissa ole se huono puoli että ne estää lohia pääsemästä kutupaikalle.??
(korjatkaa jos olen väärässä)
0Äänestä
Mmm1
Lohille riittää valjastamattomia jokia, vaikka Suomessa kaikki joet valjastettaisiin sähköntuotantoon. Eihän lohi ole mikään sukupuuttouhan alainen laji sentään. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa lohen hyvinvointi on pisara meressä. Uusiutuvia energianlähteitä on saatava pikaisesti käyttöön ja vesivoima on yksi niistä.
0Äänestä
Energia.pohtija
Mmm1 kirjoitti:
Lohille riittää valjastamattomia jokia, vaikka Suomessa kaikki joet valjastettaisiin sähköntuotantoon. Eihän lohi ole mikään sukupuuttouhan alainen laji sentään. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa lohen hyvinvointi on pisara meressä. Uusiutuvia energianlähteitä on saatava pikaisesti käyttöön ja vesivoima on yksi niistä.
Vesivoima on myös luotettavin, eikä mitään sattumaenergiaa. Viime kesäkauden jälkeen vesivoimaloiden vesivarannot olivat hyvin alhaalla kuivan kesän jäljiltä, mutta kuitenkin riittivät. Vesivoimaa lisätään koko ajan voimalalaitteiden saneerauksilla, jota on tehty jo vuosikymmenien ajan vähitellen korjaustarpeen mukaan.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Totta tuo.
Säälittävää että puolet maailman sähköautoista myydään Kiinassa, kun sähkö niihin tuotetaan hiilellä.
Niin on ja koko Lappi pitää laittaa turhana tekoaltaaksi minun mielestä ja Saamelaiset ajettava Ahvenenmaalle.
Vanha vesivoima lienee paras sähköntuotantomuoto, sen investointikustannuksetkin kun on jo kuoletettu. Mutta uutta ei juurikaan ole tulossa. Turha kuvitella, että Norjan ja Ruotsin vesivoima riittäisi puolen Euroopan säätötarpeisiin.
Vesivoimakin on sääriippuvaa. Kun koittaa muutaman kuukauden pituinen kuiva kausi, suuretkin vesialtaat tyhjenevät. Korvaavaa sähköä ei silloin löydy mistään.
Aloittajan linkittämässä Talouselämän artikkelissä esitettiin kummallinen vertailu, Oulujoen vesivoima vs. Suomen vesivaraajat. Sähköntuotantoa ei juurikaan voi vesivaraajilla tasata. Tyhjää varaajaa voi jättää täyttämättä huippikulutustilanteessa, tai täyttää, kun tuulee liikaa. Varaajat pyritään täyttämään yöllä, jotta halpaa perusvoimaa ei tarvitsisi säätää alaspäin. Halpa perusvoima alkaa olla taakse jäänyttä elämää. Talouselämän artikkeli oli oikeassa, sähköjärjestelmän säätöön ei ole vielä esitetty minkäänlaista kelvollista ratkaisua.
Yhden tunnin 400 MWh säätövoima tarvitsisi uusimmalla akkutekniikalla (200 Wh/kg) ainakin 5*400000 kg = 2000 tonnia akkuja eli noin 5000 uuden sähköauton akkujen verran
Jos+Suomessa+olisi+500+000+sähköautoa+a+50kWh+akusto,+josta+kukin+antaisi+esim+20%+säätökäyttöön,+käytössä+olisi+5000+MWh+reservi+akuilla,+ilman+tarvetta+varsinaiselle+voimala+akustolle.+
20%+säätökäytössä+tuskin+käyttäjä+edes+huomaisi+sitä.
Laskelma+tietenkin+olettaa+että+autot+piuhan+nokassa+++älyverkko+käytössä,+muuta+jospa+joskus.
5000 MWh:n reservi vastaa Oulujoen 12 tunnin juoksutusta.
Ja vettä on Oulujärvessä riittäisi vielä senkin jälkeen.
Suomessa on jo nyt vesivoimakapasiteettia 3100 MW käyttettävissä .
Vesivoima on primäärienergiaa, akut toimii energian varastona.
Toki akkujakin käytetään jo nyt sähkön jakelunyhteyksien katkojen varalle (UPS-laite).
Ja kun uutta vesivoimaa on turha haikailla sähkön varastointi akkuihinkin tulee lisääntymään.
Jo nykyisellään 2000 MW: tuulivoima saattaa heilahtaa nollasta tappiin ja tapista takaisin nollaan "muutamassa tunnissa". Ja putoaapa tuhannen megawatin ydinmyllykin joskus pois vekosta "silmänräpäykssä".
"5000+MWh:n+reservi+vastaa+Oulujoen+12+tunnin+juoksutusta."
Varmaan+totta,+en+ala+tarkistamaan.+Mutta+kuten+sanoin,+500+000+sähköautoa+ja+20%+säätövoima+osuus.+Entäs+kun+autoja+on+1+miljoona+ja+älyverkko+tukee+säätöominaisuutta+ja+rahanahneet+omistajat+antavatkin+50%+säätövoimaksi?+Saa+joessa+jo+vettä+virratakkin.+Mielestäni+kuitenkin+kohtuullinen+patteripankki+ilman+valtion+investointia.+(Poislukien+mahdolliset+älyverkkoinvestoinnit,+jotka+tarvittaisiin+jokatapauksessa).
Se+on+tulevaisuuden+energiaratkaisut+vähän+niinkuin+nippu+niitä+kärpäsenpaskoja.+Yksikään+ei+yksin+ratkaise+maatilan+lannoitetarvetta,+mutta+kuin+niitä+pieniä+on+tarpeeksi+niin+alkaa+tapahtua.
Mieti+omakotitalon+katolla+olevaa+muutamaa+aurinkopaneelia.+Ratkeaako+maailman+ongelmat+sillä?+No+ei.+Mutta.+Entä+onko+siitä+enemmän+hyötyä+vai+haittaa?+Vastaappa+siihen?
Kysymys tyhmille. Miten aiotte siirtää tehoa autosta ensin jakelumuuntajan yli keskijänniteverkkoon ja siitä 110-400 kV suurjänniteverkkoon?
Yksittäisten omakotitalojen katoille ripusteltavista aurinkopaneleista ei ole haittaa sivullisille niin kauan kun paneelien viritttelijät maksavat lelunsa omasta pussistaan. Sensijaan ns. yritysten ja erilaisten kauppapuotien katoille leviteltävät jalkapallostadionin laajuiset paneelikentät rasittavat jokaisen veronmaksajan lakkaria. "Businesta" nääs.
https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/pk-ja-midcap-yritys/energiatuki/
Kuukleta vaikka hakusanalla "älykäs sähköverkko". Paljon kiinnostavaa luettavaa ja opittavaa.
Inarilaisesta sähköautosta ei ole tarkoitus siirtää energiaa Helsinkiläiseen jääkaappiin. Välijännite / 400kV muunnoksia ei tarvita.
Muutosvastarinta on ihan ymmärrettävää ja uusi teknologia pelottaa, mutta miksi asettua muutosta vastaan, koska se tapahtuu jokatapauksessa? Tuulivoimaa meillä on jo ja se kasvaa. Aurinkovoimasta tulee merkittävä energialähde 10-20v kuluessa.
Aurinkovoimasta tulee merkittävä energialähde 10-20v kuluessa.
https://www.helen.fi/aurinko/kodit/aurinkosahko/kivikko/
Mitä tulee älykkääseen sähköverkkoon, sitä ei kukaan tule koskaan oikeasti rakentamaan, kun se ei ole kenellekään kannattavaa. Se on tutkijoiden ikuinen rahoituksenhakusampo. Miksi sähköauton omistaja maksaisi ne investointi- ja energiakustannukset? Sähköautosta ei sähkökatkotapauksissa ole iloa kuin korkeintaan omalle taloudelle, sähköä ei saa silloin turvallisuussyistä syöttää ulos. Vian korjaajilta voisi lähteä henkikulta.
"Mitä tulee älykkääseen sähköverkkoon, sitä ei kukaan tule koskaan oikeasti rakentamaan, kun se ei ole kenellekään kannattavaa. "
Väitän että 100v sitten samaa sanottiin teiden asvaltoinnista, ei mitään järkeä koska hevosella pääsee samalla tavalla soratietä pitkin.
Nyt sinä puhut vikatilanteesta, äsken huipputeho ongelmasta. Ne ovat eri tilanteita, eri ongelmia ja ne pitää ratkaista eri tavalla.
Ehkä parasta että sinä jäät elämään tässä nykyisyydessä. Pidä silmät kiinni niin ei tule paha olo.
Minä katselen mielenkiinnolla eteenpäin, mitä uudistuksia teknologia voi tuoda tulevaisuudessa ja kuinka nuo sinun mörkökuvat on ratkaistu.
PS. katsoppa sieltä sinun linkistä viime Toukokuu. 158,5kWh, erään julkkiksen sanoin "ei huano".
Aurinkoista kevään odotusta.
Jos+ymmärrät+akkuteknologiaa,+niin+kaikkien+nykyisten+ja+varmasti+tulevienkin+akkujun+elinikä+riippuu+lataus/purkaus-syklien+lukumäärästä.+Haluatko,+että+joku+ulkopuolinen+saa+vanhentaa+akkuasi+mielinmäärin+saadakseen+sähköstä+maksimaalisen+voiton.+Mitä+jos+aamulla+aikaisin+työmatkalle+lähtiessäsi+akku+onkin+melkein+tyhjä+ja+sinun+pitäisi+ajaa+400+km.+Oletko+tyytyväinen,+kun+joku+sai+käyttää+sähkösi?+Kysyn+vielä,+kuka+sen+kalliin+ja+nopeasti+vanhentuvan+"älykkään"+tekniikan+maksaa?
PS.+Ei+muutama+päivä+vielä+kesää+tee,+aurinkopanelin+tuoton+huipun+käyttöaste+vuositasolla+on+Kivikossakin+alle+10%+ja+talvella+ei+tule+mitään.
Toukokuu. 158,5kWh ????
Olisiko sinun aika opiskella energiatekniikkaa?
Erityisesti kiinnostaa, mikä on auton akun lataus-purkaussyklin kokonaishyötysuhde sähköverkon kannalta. Toinen kysymys koskee verkkoon päin syöttävän "laturin" (AC-DC-AC) hintaeroa pelkkään akkulaturiin verrattuna.
Entä jakelumuuntaja, tarvitaanko muuntajalla jotain järjestelyjä, jotta pienjännitejohto voi tarvittaessa syöttää keskijänniteverkkoon päin, jos pienjänniteverkon kuorma on pienempi kuin "tuotanto"? Useimmiten kuitenkin pienen akuston "tuotanto" "uppoaa" lähikulutukseen.
Eikös vesivoimaloissa ole se huono puoli että ne estää lohia pääsemästä kutupaikalle.??
(korjatkaa jos olen väärässä)
Lohille riittää valjastamattomia jokia, vaikka Suomessa kaikki joet valjastettaisiin sähköntuotantoon. Eihän lohi ole mikään sukupuuttouhan alainen laji sentään. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa lohen hyvinvointi on pisara meressä. Uusiutuvia energianlähteitä on saatava pikaisesti käyttöön ja vesivoima on yksi niistä.
Vesivoima on myös luotettavin, eikä mitään sattumaenergiaa. Viime kesäkauden jälkeen vesivoimaloiden vesivarannot olivat hyvin alhaalla kuivan kesän jäljiltä, mutta kuitenkin riittivät. Vesivoimaa lisätään koko ajan voimalalaitteiden saneerauksilla, jota on tehty jo vuosikymmenien ajan vähitellen korjaustarpeen mukaan.