Japsit (riisikupit) laadukkaimpia

Saksalainen AutoBild suoritti laajamittaisen testin nimikkeellä Laaturaportti 2004. Se otti huomioon seitsemän eri osatekijää arvostelussaan. Nämä ovat:

1. Kysely 24.666:lle autoilijalle heidän automerkkinsä laadusta/luotettavuudesta. Ydinkysymys: "Miten arvioitte asteikolla 1-10 oman automerkkinne laatua?"

2. Takaisinkutsut/suunnittelemattomat huollot: mitä vikoja autoissa on, kuinka valmistaja on järjestänyt tunnettujen vikojen korjauksen, kuinka asiakkaita on kohdeltu, onko valmistajan antama tieto ollut riittävää?

3. TÜV-raportti: jarrut, ohjaus, akselistot. Osuudessa on kysymys autojen käyttövarmuudesta. Teknisellä valvontaviranomaisella on seitsemän miljoonaa tutkimusta käsittävä tietokanta.

4. 100.000 km:n AutoBild -supertestit: pitkä kestotesti, alati vaihtuvat kuljettajat ja ajo-olosuhteet. Lopussa täydellinen auton purkaminen ja tutkiminen. Esiintyikö vikoja? Mitä rikkoutui ja mikä vian aiheutti? Mitkä olivat kustannukset?

5. AutoBildin kuluttajapalsta. Ongelmat korjaamojen kanssa ja tuotevirheet.

6. AutoBildin korjaamotestit: testiautoon on tarkoituksellisesti tehty kymmenen vikaa. Montako niistä kukin kahdeksasta sattumanvaraisesti valitusta merkkikorjaamosta kykynee löytämään?

7. Takuut: mitä turvaa löytyy, kun jokin autossa pettää? Takuuajoissa ja takuiden kattamissa asioissa on eroja.


TULOKSET
--------

1. Mazda
2. Toyota
3. Honda
4. Hyundai
4. Nissan
6. Mitsubishi
7. Opel
8. Volvo
9. Smart
10. Ford
11. Citroën
12. Mercedes-Benz
13. Seat
14. Audi
14. BMW
16. Peugeot
16. Renault
16. Skoda
16. Volkswagen
20. Fiat


No, yhtään amerikkalaista autoa ei vertailussa ollut, tuskin olisivat pärjänneetkään noin laajassa testissä. Itsellä joskus ollut pari Mazdaa ja niistä en uskalla paljon pahaa sanoa noin 100 000 ajetun km:n perusteella.

Laadullisesti japanilaiset ovat kiistatta kestävimpiä. Minua kiehtoo enemmänkin raaka voima, jota amerikkalaiset autot tarjoavat, pyörre tankissa tosin hirvittää toistuvasti. Toisaalta, V8-moottorillisella jenkillä pääsee seka-ajossakin suotuisissa olosuhteessa 11-12 sadalla, joten matkakulutus jää ajoittain alle kympinkin. Automaatti-Volvo 2.5 litran koneella syö ihan yhtä paljon.

Silti, kumarrus nousevan auringon maahan ...
11884
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Japanilaisten tuottamassa laadussa (tai tässä tapauksessa ehkä ennemmin luotettavuudessa) on se ongelma, että juuri muuta sieltä ei sitten tulekaan. Eli tekniikka on hyvää ja toimivaa, mutta sitä ei osata hyödyntää täysin. Tämä tosiasia paistaa kiusallisesti jokaisesta uudesta nousevan auringon maan autosta, jota olen päässyt viimeaikoina kokeilemaan - löytyy paljon samoja ominaisuuksia kuin eurooppalaisista vastineistansa, mutta kokonaisuus ei ole koskaan yhtä eheä. Tuntuu siltä että insinöörit olisivat katsoneet, että kas, kilpailijoiden autossa on jämäkkä alusta; siispä meilläkin täytyy olla - ja autoon on rakennettu jäykkä alusta. Todellisuudessa syy kilpailijan jäykkään alustaan oli auton ajo-ominaisuuksissa, joita japanilaisessa kopiossa ei edelleenkään ole - vaan pelkästään se epämiellyttävä jousitus.

Arvostan silti japanilaisia autoja erinomaisena vaihtoehtona niille, jotka eivät oikeasti aja autolla, vaan lähinnä matkustavat lyhyitä matkoja esim. himan, duunin ja kaupan välillä. Tämäntyyppiseen käyttöön on ihan yhdentekevää minkälainen pyörillä varustettu rimpula alta löytyy, joten sen kannattaa samantien olla sitten luotettavinta mahdollista sorttia.

Äänestä
  • On totta ja olen samaa mieltä kanssasi siitä, että japanilaiset kopioivat paljon eurooppalaisista autoista. Kopiointia on tapahtunut suuntaan ja toiseen ajan saatossa. 1960-luvulle asti amerikkalaiset autot olivat ylivoimaisesti edistyksellisimpiä. Niistä löytyivät kaikki tarvittavat varusteet jo 1950-luvulta, kuten ilmastoinnit, kaikki tehostimet, vakionopeudensäätimet, sähköllä antennit, penkit, peilit ja ikkunat, keskuslukitukset, nahkaverhoilut, automaattiset rättikattotekniikat, ruiskumoottoreita jo vuodesta 1963, ym., ym., ym., kun Euroopassa ja Japanissa ajeltiin vielä melko karusti 1980-luvulle saakka.

    Tuo amerikkalaisten edistys on nyt takanapäin, moottori- ja ajonhallintatekniikka hallitsevat etupäässä eurooppalaiset ja myös japanilaiset. Olen samaa mieltä, että japanilaiset kopioivat tällä hetkellä eurooppalaisia ratkaisuja. Esimerkiksi eurooppalainen turbodieseltekniikka ja myöhemmin common rail HDI -moottorit olivat täysin aikaansa edellä ja niitä nousevan auringon maassa tutkittiin tarkoin. Ranskalaisista esimerkiksi Citroën ja Peugeot ovat käyttäneet noita kauan, kuten myös BMW, jolla on yksi markkinoiden tehokkaimmista common rail -dieseleistä markkinoilla.

    Kuitenkin, esimerkiksi nykyiset Toyotan D4D -turbodieselmoottorit ovat suihkutustekniikaltaan tällä hetkellä edelläkävijöitä. Toyota ottaa tuosta moottorista 1.4 -litraisenakin irti 100 riskitöntä ja kestävää hevosvoimaa, näin uskaltaa sanoa Toyotan ollessa kyseessä. He tekevät todennäköisesti maailman kestävimmät autot. Japanilaiset ovat edellä kaikkia laadullisesti kun mittarina on kestävyys. Mazda ja Honda ovat olleet hyvässä maineessa tässä suhteessa jo kauan, Mazda kohensi asemiaan entisestään uusien 3- ja 6-sarjojen myötä. Japanilaiset DOHC-koneet ja Hondan omat VTEC:t ovat olleet tärkeitä edistysaskeleita kierrosherkempien moottoreiden kehittelyssä niiden luotettavuutta unohtamatta.

    Myös hiukan erimieltä olen tuosta japanilaisten jousituksesta. Japsit ovat aina olleet eurooppalaisia kanssa-autojaan matalampia ja jousitukseltaan jämäkämpiä, sporttisempia. On melkoisen makuasia, pitääkö noista. Mutkia niillä on jo kauan ollut parempia ajaa kuin amerikkalaislla ja eurooppalaisilla, joissa maantie- ja mutkaolosuhteissa itseäni häiritsee pikkaisen pehmeähkö jousitus. Toisaalta sitten eurot ja jenkit ovat japseja mukavampia mielestäni nimenomaan kaupunkiolosuhteissa.

    En ihan allekirjoita näin tuota japanilaisten soveltumista vain lyhyen matkojen ajoihin, mielestäni vähän päinvastoin. Japsit ovat varsin sporttisia ajaa ja todella luotettavia. Kuitenkin, kuten edelläsanottu, se raaempi voima amerikkalaisissa viehättää enemmän.

    Äänestä

  • Autoilumies kirjoitti:

    On totta ja olen samaa mieltä kanssasi siitä, että japanilaiset kopioivat paljon eurooppalaisista autoista. Kopiointia on tapahtunut suuntaan ja toiseen ajan saatossa. 1960-luvulle asti amerikkalaiset autot olivat ylivoimaisesti edistyksellisimpiä. Niistä löytyivät kaikki tarvittavat varusteet jo 1950-luvulta, kuten ilmastoinnit, kaikki tehostimet, vakionopeudensäätimet, sähköllä antennit, penkit, peilit ja ikkunat, keskuslukitukset, nahkaverhoilut, automaattiset rättikattotekniikat, ruiskumoottoreita jo vuodesta 1963, ym., ym., ym., kun Euroopassa ja Japanissa ajeltiin vielä melko karusti 1980-luvulle saakka.

    Tuo amerikkalaisten edistys on nyt takanapäin, moottori- ja ajonhallintatekniikka hallitsevat etupäässä eurooppalaiset ja myös japanilaiset. Olen samaa mieltä, että japanilaiset kopioivat tällä hetkellä eurooppalaisia ratkaisuja. Esimerkiksi eurooppalainen turbodieseltekniikka ja myöhemmin common rail HDI -moottorit olivat täysin aikaansa edellä ja niitä nousevan auringon maassa tutkittiin tarkoin. Ranskalaisista esimerkiksi Citroën ja Peugeot ovat käyttäneet noita kauan, kuten myös BMW, jolla on yksi markkinoiden tehokkaimmista common rail -dieseleistä markkinoilla.

    Kuitenkin, esimerkiksi nykyiset Toyotan D4D -turbodieselmoottorit ovat suihkutustekniikaltaan tällä hetkellä edelläkävijöitä. Toyota ottaa tuosta moottorista 1.4 -litraisenakin irti 100 riskitöntä ja kestävää hevosvoimaa, näin uskaltaa sanoa Toyotan ollessa kyseessä. He tekevät todennäköisesti maailman kestävimmät autot. Japanilaiset ovat edellä kaikkia laadullisesti kun mittarina on kestävyys. Mazda ja Honda ovat olleet hyvässä maineessa tässä suhteessa jo kauan, Mazda kohensi asemiaan entisestään uusien 3- ja 6-sarjojen myötä. Japanilaiset DOHC-koneet ja Hondan omat VTEC:t ovat olleet tärkeitä edistysaskeleita kierrosherkempien moottoreiden kehittelyssä niiden luotettavuutta unohtamatta.

    Myös hiukan erimieltä olen tuosta japanilaisten jousituksesta. Japsit ovat aina olleet eurooppalaisia kanssa-autojaan matalampia ja jousitukseltaan jämäkämpiä, sporttisempia. On melkoisen makuasia, pitääkö noista. Mutkia niillä on jo kauan ollut parempia ajaa kuin amerikkalaislla ja eurooppalaisilla, joissa maantie- ja mutkaolosuhteissa itseäni häiritsee pikkaisen pehmeähkö jousitus. Toisaalta sitten eurot ja jenkit ovat japseja mukavampia mielestäni nimenomaan kaupunkiolosuhteissa.

    En ihan allekirjoita näin tuota japanilaisten soveltumista vain lyhyen matkojen ajoihin, mielestäni vähän päinvastoin. Japsit ovat varsin sporttisia ajaa ja todella luotettavia. Kuitenkin, kuten edelläsanottu, se raaempi voima amerikkalaisissa viehättää enemmän.

    Chevy teki ruiskumoottoreita jo vuonna -57.

    Äänestä

  • alppu kirjoitti:

    Chevy teki ruiskumoottoreita jo vuonna -57.

    Kiitos tarkennuksesta tietoihin. Oliko se niin, että jo tuolloin -57 sitä käytettiin Veteissä, koskapa esimerkiksi Bel Airissä taidettiin kuitenkin käyttää kaasaria?

    Äänestä

  • Autoilumies kirjoitti:

    Kiitos tarkennuksesta tietoihin. Oliko se niin, että jo tuolloin -57 sitä käytettiin Veteissä, koskapa esimerkiksi Bel Airissä taidettiin kuitenkin käyttää kaasaria?

    Bel Aireja löytyy ruiskumoottorilla.Valmistusmäärät olivat pieniä, esim 2d ht mallia tehtiin ainoastaan 40 ja avoja 68 kappaletta.Kokonaistuotanto oli 1530 kpl.Vettejä vielä vähemmän eli 1040 autoa, tosin olihan sen valmistumäärät muutenkin pienempiä.

    Äänestä

  • Autoilumies kirjoitti:

    On totta ja olen samaa mieltä kanssasi siitä, että japanilaiset kopioivat paljon eurooppalaisista autoista. Kopiointia on tapahtunut suuntaan ja toiseen ajan saatossa. 1960-luvulle asti amerikkalaiset autot olivat ylivoimaisesti edistyksellisimpiä. Niistä löytyivät kaikki tarvittavat varusteet jo 1950-luvulta, kuten ilmastoinnit, kaikki tehostimet, vakionopeudensäätimet, sähköllä antennit, penkit, peilit ja ikkunat, keskuslukitukset, nahkaverhoilut, automaattiset rättikattotekniikat, ruiskumoottoreita jo vuodesta 1963, ym., ym., ym., kun Euroopassa ja Japanissa ajeltiin vielä melko karusti 1980-luvulle saakka.

    Tuo amerikkalaisten edistys on nyt takanapäin, moottori- ja ajonhallintatekniikka hallitsevat etupäässä eurooppalaiset ja myös japanilaiset. Olen samaa mieltä, että japanilaiset kopioivat tällä hetkellä eurooppalaisia ratkaisuja. Esimerkiksi eurooppalainen turbodieseltekniikka ja myöhemmin common rail HDI -moottorit olivat täysin aikaansa edellä ja niitä nousevan auringon maassa tutkittiin tarkoin. Ranskalaisista esimerkiksi Citroën ja Peugeot ovat käyttäneet noita kauan, kuten myös BMW, jolla on yksi markkinoiden tehokkaimmista common rail -dieseleistä markkinoilla.

    Kuitenkin, esimerkiksi nykyiset Toyotan D4D -turbodieselmoottorit ovat suihkutustekniikaltaan tällä hetkellä edelläkävijöitä. Toyota ottaa tuosta moottorista 1.4 -litraisenakin irti 100 riskitöntä ja kestävää hevosvoimaa, näin uskaltaa sanoa Toyotan ollessa kyseessä. He tekevät todennäköisesti maailman kestävimmät autot. Japanilaiset ovat edellä kaikkia laadullisesti kun mittarina on kestävyys. Mazda ja Honda ovat olleet hyvässä maineessa tässä suhteessa jo kauan, Mazda kohensi asemiaan entisestään uusien 3- ja 6-sarjojen myötä. Japanilaiset DOHC-koneet ja Hondan omat VTEC:t ovat olleet tärkeitä edistysaskeleita kierrosherkempien moottoreiden kehittelyssä niiden luotettavuutta unohtamatta.

    Myös hiukan erimieltä olen tuosta japanilaisten jousituksesta. Japsit ovat aina olleet eurooppalaisia kanssa-autojaan matalampia ja jousitukseltaan jämäkämpiä, sporttisempia. On melkoisen makuasia, pitääkö noista. Mutkia niillä on jo kauan ollut parempia ajaa kuin amerikkalaislla ja eurooppalaisilla, joissa maantie- ja mutkaolosuhteissa itseäni häiritsee pikkaisen pehmeähkö jousitus. Toisaalta sitten eurot ja jenkit ovat japseja mukavampia mielestäni nimenomaan kaupunkiolosuhteissa.

    En ihan allekirjoita näin tuota japanilaisten soveltumista vain lyhyen matkojen ajoihin, mielestäni vähän päinvastoin. Japsit ovat varsin sporttisia ajaa ja todella luotettavia. Kuitenkin, kuten edelläsanottu, se raaempi voima amerikkalaisissa viehättää enemmän.

    Hdi ei ollut ensimmäinen suorasuihku eikä mitenkää ihmeelisen edistyksellinen, vaan VW.
    Ja japsien kurvinajosta sen verran, että se on täyttä puppua. Tähän päivään mennessä ei kohdalle ole tullut yhtään vertailuluokassaan parempaa autoa japseista. Eli tietenkin uusi on aina uusi, mutta uusia pitää myös vertailla.
    2005 corolla on varmasti parempi ajaa kuin -95 Golf, mutta tilanne kääntyy kaikin puolin uuden Golfin puolelle jos näitä kahta vertaillaan.
    D4D moottorit eivät ole mitään ihmeellisiä. Ei ominaisuusiltaan, eivätkä tekniikaltaan. Sen sijaan jos tojo saa sen 200hp kaksoisahdetun (joka kyllä on jo Bemarilla käytössä) ajoissa markkinoille, se on uusinta tekniikkaa, mutta se ei ole sekään mikään edelläkävijä.
    Lisäksi vaikka mainitsemillasi japsimerkeillä on hyvät koneet, niin eivät ne kuitenkaan ole kuin paperilla hienompia. Tämän voit todeta lukemalla lehtiä, joissa noita on vertailtu. Eli ei ole osattu oikeasti hyödyntää tuota hienoa tekniikkaa. Tilanne oli 10-15v sitten ihan sama, kun japsit toivat 16v koneet markkinoille. Silloin kulutukset ja suorituskyky eivät olleet ainakaan parempia, kuin perinteisemmillä sakuilla esimerkiksi.

    Äänestä

  • alppu kirjoitti:

    Chevy teki ruiskumoottoreita jo vuonna -57.

    30luvulla. Ja vielä kompressoriahdettuna....

    Äänestä

Naurettava tutkimus, järkeviä pohjia tutkimuksiin 2 ja 4 kaikki muut vain temppuilua oikeiden autojen saamiseksi ykköseksi.

Äänestä

Tuossahan ei tutkita oikeastaan muuta kuin sitä, että toimiiko auto siten kuin se on suunniteltu. Siihen ei oteta mitään kantaa, onko auto sinällään hyvin (=laadukkaasti) suunniteltu ja edistyksellinen toiminnnoissaan. Onhan viattomuus yksi laatutekijä, mutta miksi unohtaa ne muut?

Kyllähän esim uuden Buickin hankiessaan saa sellaista palvelua, josta monet eivät ole edes tietoisia, ja jota ei tarjota läheskään kaikille kalliinakin pidetyille autoille. Ja kun esim taksikäytössä Buick on todettu erittäin luotettavaksi, niin kyllä silläkin olisi ollut hyvän menestyksen avaimet. Eli hyviä autoja ellei jopa parempia on myös tuon listan ulkopuolella.

Äänestä

joku lista jossa voitte päteä, kun missään muualla noilla ritsoilla ei ole mahdollista pärjätä.... Jokainen valitsee autonsa itse. Minä en tuollaisen "testin" perusteella edes harkitsisi yhtään japsia. Ihmetyttää nuo tilastot, kun omissa sakuvaunuissa ei juurikaan vikoja ole ollut ja kuitenkin ne ovat lähes ammattikäytössä, eli kilsoja tulee enemmän kuin monelle kolmessa vuodessa..... Mutta kuten sanottu, joku ajaa Ladallakin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Autoilumies kirjoitti:

Saksalainen AutoBild suoritti laajamittaisen testin nimikkeellä Laaturaportti 2004. Se otti huomioon seitsemän eri osatekijää arvostelussaan. Nämä ovat:

1. Kysely 24.666:lle autoilijalle heidän automerkkinsä laadusta/luotettavuudesta. Ydinkysymys: "Miten arvioitte asteikolla 1-10 oman automerkkinne laatua?"

2. Takaisinkutsut/suunnittelemattomat huollot: mitä vikoja autoissa on, kuinka valmistaja on järjestänyt tunnettujen vikojen korjauksen, kuinka asiakkaita on kohdeltu, onko valmistajan antama tieto ollut riittävää?

3. TÜV-raportti: jarrut, ohjaus, akselistot. Osuudessa on kysymys autojen käyttövarmuudesta. Teknisellä valvontaviranomaisella on seitsemän miljoonaa tutkimusta käsittävä tietokanta.

4. 100.000 km:n AutoBild -supertestit: pitkä kestotesti, alati vaihtuvat kuljettajat ja ajo-olosuhteet. Lopussa täydellinen auton purkaminen ja tutkiminen. Esiintyikö vikoja? Mitä rikkoutui ja mikä vian aiheutti? Mitkä olivat kustannukset?

5. AutoBildin kuluttajapalsta. Ongelmat korjaamojen kanssa ja tuotevirheet.

6. AutoBildin korjaamotestit: testiautoon on tarkoituksellisesti tehty kymmenen vikaa. Montako niistä kukin kahdeksasta sattumanvaraisesti valitusta merkkikorjaamosta kykynee löytämään?

7. Takuut: mitä turvaa löytyy, kun jokin autossa pettää? Takuuajoissa ja takuiden kattamissa asioissa on eroja.


TULOKSET
--------

1. Mazda
2. Toyota
3. Honda
4. Hyundai
4. Nissan
6. Mitsubishi
7. Opel
8. Volvo
9. Smart
10. Ford
11. Citroën
12. Mercedes-Benz
13. Seat
14. Audi
14. BMW
16. Peugeot
16. Renault
16. Skoda
16. Volkswagen
20. Fiat


No, yhtään amerikkalaista autoa ei vertailussa ollut, tuskin olisivat pärjänneetkään noin laajassa testissä. Itsellä joskus ollut pari Mazdaa ja niistä en uskalla paljon pahaa sanoa noin 100 000 ajetun km:n perusteella.

Laadullisesti japanilaiset ovat kiistatta kestävimpiä. Minua kiehtoo enemmänkin raaka voima, jota amerikkalaiset autot tarjoavat, pyörre tankissa tosin hirvittää toistuvasti. Toisaalta, V8-moottorillisella jenkillä pääsee seka-ajossakin suotuisissa olosuhteessa 11-12 sadalla, joten matkakulutus jää ajoittain alle kympinkin. Automaatti-Volvo 2.5 litran koneella syö ihan yhtä paljon.

Silti, kumarrus nousevan auringon maahan ...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu