https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a15fc8cb-41c1-47fd-b77f-6ac82c012137
No nyt on hätä, mitä jos sittenkin?
Voisi tietenkin kysyä että miksi Venäjä pelkää Natoa noin kovasti, Natohan on puolustusliitto jota ainoastaan hyökkääjällä on syytä pelätä.
Joka tapauksessa Venäjä on kauhuissaan Suomen ja Ruotsin mahdollisen Natojäsenyyden takia, se voi tarkoittaa vain sitä että Venäjällä on sotatoimia suunnitteilla liittoutumattomia pikkumaita kohtaan.
Vai löytyykö jokin muukin järkevä syy?
No nyt on hätä, mitä jos sittenkin?
Voisi tietenkin kysyä että miksi Venäjä pelkää Natoa noin kovasti, Natohan on puolustusliitto jota ainoastaan hyökkääjällä on syytä pelätä.
Joka tapauksessa Venäjä on kauhuissaan Suomen ja Ruotsin mahdollisen Natojäsenyyden takia, se voi tarkoittaa vain sitä että Venäjällä on sotatoimia suunnitteilla liittoutumattomia pikkumaita kohtaan.
Vai löytyykö jokin muukin järkevä syy?
Vastaukset 19
Vanhimmat
On outoa kuinka paljon pelkäävät, ettei olisi pahat mielessä?
Venäjä riitauttaa voimalla ja politiikalla Naton läsnäolon Itämerellä - tähtää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden estämiseen
Juuri ilmestynyt amerikkalainen asiantuntijakirja luo perusteellisen katsauksen Venäjän sotilasstrategiaan ja sotilasoppiin. Kirjan kirjoittajat käyvät tarkkaan läpi Venäjän terästäytynyttä sotilaspolitiikkaa. Yhtenä johtopäätöksenä on, että Venäjä yrittää tällä hetkellä irrottaa Suomea liian läheisestä suhteesta Natoon sekä piiskalla että porkkanalla.
Glenn E. Howardin ja Matthew Czekajn toimittama 444-sivuinen teos ”Russia’s Military Strategy and Doctrine” luo kokonaiskuvan Venäjän sotilaalliseen voimaan, sen johtamisjärjestelmään ja sen käyttöperiaatteisiin. Esipuheen kirjaan on kirjoittanut aiempi NATO:n ylipäällikkö, neljän tähden kenraali Philip M. Breedlove.
Kirjoittajat pyrkivät vastaamaan kysymykseen, kuinka Venäjä käy sotia. Teoksen on kustantanut The Jamestown Foundation (säätiö) ja sen johdanto on päivätty 5. helmikuuta Washingtonissa. Howard on säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Czekaj säätiön ohjelmajohtaja.
”Moskovan uhka laajempi”
Kirjan ensimmäinen luku käsittelee Venäjän strategian maantieteellisiä voimalinjoja, johon Jörgen Elfving on kirjoittanut luvun Venäjän Itämeren strategiasta.
Kirjan toinen luku käsittelee Venäjän strategian ja sotilasopin epätavanomaisia muotoja uuden sukupolven varustelua, ydinasepolitiikkaa, epäsymmetristä strategiaa sekä Venäjän informaatiosodankäynnin hyökkäyksellisiä ja puolustuksellisia keinoja. Siinä on suomalaisen Stefan Forssin asiantuntija-artikkeli Venäjän ydinaseista.
Kirjan kolmas osa käsittelee Venäjän asevoimien opetuksia Ukrainasta ja Syyriasta sekä reservin massaliikekannallepanokyvyn palauttamisen tarvetta. Artikkelit on varustettu lähdemerkinnöin.
Neljän tähden kenraali Breedloven mukaan ”Yhdysvalloilla on nyt olennaisesti eri asenne kuin kylmän sodan aikana”.
Breedloven mukaan kylmän sodan aikaa kyettiin hyvin käsittämään ja kohtalaisesti patoamaan, mutta nyt Moskovasta tuleva uhka on paljon laajempi maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan. Se ulottuu Levantista (Syyria) Pohjoisnavalle.
Breedlove suosittelee kirjaa arvokkaaksi oppaaksi politiikantekijöille, jotka haluavat oppia ymmärtämään Moskovan monialaisia haasteita. Venäjä operoi monilla sotatoiminäyttämöillä ja se haastaa länttä ydinase- ja kyberstrategioilla.
Suomalainen tutkija Stefan Forss on laatinut kirjaan 65 sivun perusteellisen asiantuntija-artikkelin Venäjän ydinasepolitiikasta, ydinaseopista ja ydinasestrategiasta. Siinä on 152 lähdemerkintää. Forss osoittaa, miten päättäväisesti ja onnistuneesti presidentti Vladimir Putin on toteuttanut uudelleenvarustautumista.
Ulkomaiset tukikohdat
Moskovassa toimiva analyytikko Pavel Felgenhauer todistelee kirjaan sisältyvässä artikkelissaan, että Venäjän strateginen tarkoitus Syyrian interventiossa on varmistaa operatiivisia tukikohtia, joilla se muodostaa Natolle ja Yhdysvalloille pelotteen Välimeren alueella. Se luo voimalinjaa, minkä hintana se on valmis kärsimään sotatoimissa inhimillisiä ja materiaalisia tappioita.
Mustanmeren alueella se on jo saavuttanut hegemonian, vaikka ei vielä hallitsevaa asemaa. Se pystyy ajamaan aggressiivista laajentumista Itä-Ukrainasta ja Krimiltä käsin niin, että historiallinen tavoite Mustastamerestä Venäjän ”sisämerenä” lopulta toteutuisi.
Se tähtää Venäjän sotilasliikenteen kohdistuvien rajoitusten murtamiseen Turkin salmissa, lentokieltoalueiden luomiseen ja suljettuihin merialueisiin Mustallamerellä sekä Itä-Välimerellä. Samoille alueille se on luomassa maihinnousukykyä merijalkaväellä. Krimin laivastotukikohtiin sijoitetaan ydinaseita.
Tavanomaista voimaa
Oslon rauhantutkimusinstituutin tutkimusprofessori Pavel K. Baev puolestaan käsittelee artikkelissaan Venäjän arktisen alueen ja Kauko-Idän strategioita. Vaikka Venäjän laivaston ja ilmavoimien varustelu ja voima kärsivät Barentsin meren alueella Neuvostoliiton romahtaessa, on Kuolan niemimaan alueen tukikohtien voima edelleen merkittävä.
Sen sijaan Kauko-Idässä tukikohtaverkosto on niin harva, että se ei muodosta vastavoimaa Yhdysvaltain voimalle. Baev päättelee, että Venäjän toiminta osoittaa, kuinka se on omaksunut uudestaan geopoliittisen ajattelun ja Venäjän valtiojohto katsoo, että vastakkainasettelu ja kilpailu voimalinjoista ja voimakeskuksista lännen kanssa on asiaankuuluvaa. Baevin mukaan Venäjä valmistautuu laaja-alaiseen konfliktiin lännen kanssa.
Ruotsalainen yleisesikuntaupseeri Jörgen Elfving selittää artikkelissaan Venäjän aktivoitunutta Itämeren strategiaa. Riitauttamalla Naton korostuneen läsnäolon alueella Venäjä tähtää ennalta estämään Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden.
Venäjän laivaston ja ilmavoimien silmätikkuina ovat Suomenlahden suu, Ahvenanmaan aseistamattomuus, Gotlannin varustelu sekä mahdollisuus Kattegatin ja Skagerrakin kautta läpikulkuun Atlantille. Nämä olivat strategisia prioriteetteja kylmän sodan aikaisille neuvostoasevoimille.
Etulinjan Suomi?
Elfving mainitsee, että Suomi on pyrkinyt säilyttämään hyvät suhteet Venäjän johtoon huolimatta EU:n pakotetoimista ja huomauttaa samassa yhteydessä, että suomalaisten asenn
välittömästi Natoon.
Ruotsalainen yleisesikuntaupseeri Jörgen Elfving selittää artikkelissaan Venäjän aktivoitunutta Itämeren strategiaa. Riitauttamalla Naton korostuneen läsnäolon alueella Venäjä tähtää ennalta estämään Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden.
Suomi ja Ruotsi Natoon niin loppu se Venäjän säätäminen Euroopassa, riehukoot keskenään siellä arktisilla alueilla ja palelkoot.
Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon voi alkaa itä-meri ahdistamaan venäläisiä.
Todellakin. jos mietitään että Kuinka monta Natomaata on Itämerellä r....än osuus siitä on mitätön. Länsi hallitsee sitä täysin
Sotakiimainen venäjä peloissaan, jääkö Suomi ja Ruotsi valloittamatta jos ne liittyvät natoon??
Ei tule onnistumaan r...än pullistelut. Länsi toimii yhdessä suurella voimalla varmistaa sen että itä uho eikä r...än panssarit pääse Länsimaiden kaluille.
TILTU: "Todellakin. jos mietitään että Kuinka monta Natomaata on Itämerellä r....än osuus siitä on mitätön. Länsi hallitsee sitä täysin"
Mutta mitä USA tekee Itämerellä?
''Mutta mitä USA tekee Itämerellä? ''
No tapaa liittolaisiaan tietty, niitä kun on itä-merenkin rannat pullollaan.
Mutta koska sinä esittelet sen kenkälaatikon kokoisen ydinvoimalan, siis sen mitä sinä vlädimirrin kanssa rakennat ja CIA jahtaa?
Suomen sen enempää kuin Ruotsinkaan Natojäsenyys kun ei Venäjälle kuulu pätkääkään, on se kumma ettei taulapäät sitä itse tajua.
Nato jäsenyys kuuluu Suomalaisille. Me enemmistö emme halua liittyä ja sillä selvä,onko vaikea käsittää.Saattehan toki mielikuvituksissanne ja unissanne liittyä jos se teitä helpottaa.
Tosin vähäinen määrä suomalaisista kannattaa Natoon liittymistä. Sori siitä TILTU!
No sinähän ymmärsit heti mistä oli kyse, pystyitpä vielä kertomaankin että mitä se Natojäsenyys ryssälle kuuluu....
Oikeasti, voiko noin tyhmäksi syntyä vai pitääkö kovasti harjoitella?
Ja vielä vähäisempi määrä suomalaisista uskoo siihen sinun ja vlädimirrin rakentamaan kenkälaatikon kokoiseen ydinvoimalaan.
Älä itke bostikkinasse, sinun vuorosi tulee vielä.
Enemmistö Suomalaisista kannattaa Natoon pyrkimistä jos Valtionjohto kannattaa sitä,sori siitä ryssänasse
Sinä päivänä kun presidentti Niinistö nostaa peukkua Natolle niin peli on selvä ja jäsenhakemus lähtee saman tien, siitä alkaakin ryssänassen retki junarahtina Siperiaan, pelkällä menolipulla.