Stallari: "250 000 miestä kypsytti 450 000 miehen vahvuisen Suomen armeijan vain kolmessa viikossa kypsäksi lopettamaan sodan hinnalla millä hyvänsä ."
Paksua valetta. Kannaksella Puna-Armeijalla oli aluksi kolminkertainen miesylivoima ja suunnaton materiaaliylivoima. Voimasuhteiden tasaannuttua hyökkäys torjuttiin kaukana tavotteista heinäkuun alkupuolella. Stalin määräsi hyökkäyksen keskeytettäväksi 12.7. 44.
" Varsinainen sotilastaidon näytös, jonka takia armeijamme oli valmis lopettamaan sodan ja maan poliittinen johto suostui mihin tahansa kunhan vaan neukku ei iske enää. Seuraava isku olisikin tiennyt ainakin 50 000 kuollutta."
Elokuun 22. päivä presidentti Mannerheim otti yhteyttä NL:on ja esitti neuvotteluja. Sen tuloksena NL tietyin ehdoin suostui ensin aselepoon ja sitten välirauhaan kovin ehdoin.
"Ihan yks lysti pääsikö neukku Saimaan rantaan vai jäikö Ihantalan kankaalle, lopputulos oli kokonaisuus ja se paljasti miten Suomelle kävi. Suomi yritti leikkiä isoa poikaa mutta armeijan johdon seniiliys ja kovapäisyys sekä sietämätön itseriittoisuus syöksivät armeijamme tuhon partaalle. Ilmeisesti Suomella oli silloin sotivista maista heikkotasoisin johto."
Suomen sodanjohto selvisi taidollaan ja kokemuksellaan sekä sotilaiden urheudella kovasta paikasta. Puna-armeijan tehtävänä oli tuhota Suomen armeija ja saada maa antautumaan. Sitä ei tapahtunut, vaikka rauhanehdot olivat raskaat.
Mutta missä onkaan nykyisin stallareiden ihannemaa Neuvostoliitto? Ja mikä on stallareiden kannatus nykyisessä länsimaisessa Suomessa?
Paksua valetta. Kannaksella Puna-Armeijalla oli aluksi kolminkertainen miesylivoima ja suunnaton materiaaliylivoima. Voimasuhteiden tasaannuttua hyökkäys torjuttiin kaukana tavotteista heinäkuun alkupuolella. Stalin määräsi hyökkäyksen keskeytettäväksi 12.7. 44.
" Varsinainen sotilastaidon näytös, jonka takia armeijamme oli valmis lopettamaan sodan ja maan poliittinen johto suostui mihin tahansa kunhan vaan neukku ei iske enää. Seuraava isku olisikin tiennyt ainakin 50 000 kuollutta."
Elokuun 22. päivä presidentti Mannerheim otti yhteyttä NL:on ja esitti neuvotteluja. Sen tuloksena NL tietyin ehdoin suostui ensin aselepoon ja sitten välirauhaan kovin ehdoin.
"Ihan yks lysti pääsikö neukku Saimaan rantaan vai jäikö Ihantalan kankaalle, lopputulos oli kokonaisuus ja se paljasti miten Suomelle kävi. Suomi yritti leikkiä isoa poikaa mutta armeijan johdon seniiliys ja kovapäisyys sekä sietämätön itseriittoisuus syöksivät armeijamme tuhon partaalle. Ilmeisesti Suomella oli silloin sotivista maista heikkotasoisin johto."
Suomen sodanjohto selvisi taidollaan ja kokemuksellaan sekä sotilaiden urheudella kovasta paikasta. Puna-armeijan tehtävänä oli tuhota Suomen armeija ja saada maa antautumaan. Sitä ei tapahtunut, vaikka rauhanehdot olivat raskaat.
Mutta missä onkaan nykyisin stallareiden ihannemaa Neuvostoliitto? Ja mikä on stallareiden kannatus nykyisessä länsimaisessa Suomessa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Totuus on tunnetusti myrkkyä stallarille!
Tässä hieman totuutta kertomaan todellisesta tilanteesta:
"Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 260 000-280 000 miestä, 440-460 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä.
Suomalaisia oli Kannaksella hyökkäyksen alkaessa määrävahvuuksien mukaan 75 000 miestä, 100 panssarivaunua, 25 rynnäkkötykkiä ja 289 kenttätykkiä"
Stallari: "Sotataidon perusoppeja on se, että vihollisen hyökkäyksen kulminoiduttua ja pysähdyttyä tehdään vastahyökkäys. Hyökkääjä on silloin heikoimmillaan jolloin vastahyökkäykselle on otollisin aika. "
Kyse onkin siitä, onko puolustajalla voimia vastahyökkäykseen, jos hyökkääjällä on riittävästi joukkoja. Kyllä Kannaksella tehtiin vastahyökkäyksiä, vaikka stallarit eivät niistä tiedä. Esimerkiksi Talin vastahyökkäys pysäytti vahvan läpimurto-osaston Talinmyllyn jälkeen
"Toinen Maailmansota on väärällään tästä esimerkkejä. Tunnetuimpana ehkä N-liiton Moskovan edustalla -41 aloittama vastahyökkäys, joka oli kaikkien oppikirjojen mukainen taidonnäyte."
Lukuisat Puna-armeijan vastahyökkäykset torjuttiin verisesti.
"Suomi ei näin tehnyt mikä on aika outoa. Eikö ollut enää voimaa, puuttuiko uskallus vai osaaminen ?"
Kyllä teki.Vain stallarin tiedot puuttuvat.
"Voihan olla niinkin, että neukun isku oli niin raju, että Suomen takki oli tyhjä eikä voimaa minkäänlaiseen aktiiviseen toimintaan enää ollut. "
Suurempi hyökkäys olis ollut järjetön materiaaliltaan ylivoimaista vihollista vastaan. Stallareilta puuttuu asiantuntemus.
"Ehkä kunnon vastaisku olisi vaikuttanut syksyn neuvotteluissa myönteisesti. "
Hyökkäys oli torjuttu, mikä avasi tien rauhaan. Neuvotteuissa Suomella ei ollut sanansijaa.
Stallari: "Suomella oli neljä viikkoa aikaa keskittää ylivoimainen hyökkäysjoukko kun kokonaisvahvuus kuitenkin oli suurempi mitä neukulla."
Niinkö? Mikä aika? Koko ajan taisteltiin ylivoimaa vastaan.
Siis tyhjentämällä muut rintamat? Itä-Karjalasta oli otettu jo liiankin kanssa ja saatiin niillä hyökkäys pysähtymään.
Olisiko loputkin pitänyt vetää Kannakselle ja avata tie viholliselle?
"Puna-armeijalla oli hyökkäyksen alkaessa vain PAIKALLINEN ylivoima, ei sen enempää."
Eikö tosiaan? Rintamajoukkojenkokonaisvahvuus oli noin 6 miljoonaa ja saman verran oli muuta joukkoa. Olisiko Suomi voinut kehittää merkittävän ylivoiman muualla kuin stallarin tyhmissä aivoissa?
että tuo 450 000 miestä oli irroitettavissa hyökkäysjoukoksi? Käsitätkö edes, minkä verran tuosta kokoaisvahvuudesta oli taistelujoukkoja?
Ja kuka siten hoitaisi muut rintamasuunnat.
Stallareilta puuttuvat historiatiedot sekä sotilasasiantuntemus.
Niinpä kyetään ottamaan milloin mikäkin rintama tai valtio käsittelyyn ja kertomaan miten asiat olisi josain menneessä sodassa pitänyt hoitaa.
Neukkujen lopetettua hyökkäyksensä ja alettua vetämään joukkoja Berliinin suuntaan, teki kentsu Pajari yksityiskohtaisen vastahyökkäyssuunnitelman neukkujen kannaksen joukkojen suurmotiksi kannaksen pohjoisosasta Suomenlahden rantaan.
Ajan asiantuntijoiden mukaan se olisi saattanut onnistua mutta Mannerheim piti sitä poliittiseen tilanteeseen täysin sopimattomana ja olisi lopulta johtanut suurvallan arvovaltasyistä tekemään massiiviseen kostoon.
Jokainen täysijärkinen käsitti taistelujen päätyttyä, että oli myöhäistä rypistellä.
Oleellista oli että Saksa oli kesällä -44 varma sodan häviäjä.
Suomen oli vain jotenkin selviydyttävä tappiosta.
Ja onnistuihan se, tosin vaivoin.
Sä oot se kiltti poika, joka aina pitää pienen Suomen puolta.
Miksi siis suostuimme niin epäedullisiin rauhanehtoihin jos kerran torjuntavoitimme kaikilla rintamilla? Jälleen kerran, silloin kuten nytkin, neuvottelijamme lipoivat kieli pitkällä, näinkö se meni?
Missä+ihmeessä+on+yli+10%+sotaa+edeltäneen+Suomen+pinta-alasta,+maan+toiseksi+suurin+kaupunki+ja+10+vuoden+BKT+?
Tuo kymmenen prosenttia löytyy mistä tahansa yli 38 000km2 mitatulta Suomen alueelta, kuten esimerkiksi Lapista.
Maan toiseksi suurin kaupunki on Espoo, tai jos tarkoitit kaupunkiseutuja, niin Tampere.
Vuotuiset BKT:t löytyvät esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuilta. Laske yhteen mitkä tahansa kymmenen.
”Missä+ihmeessä+on+yli+10%+sotaa+edeltäneen+Suomen+pinta-alasta,+maan+toiseksi+suurin+kaupunki+ja+10+vuoden+BKT+?”