Soini haluaa hoivakoteihin työteliäitä ja korkean moraalin filippiiniläisiä hoitajia

Ulkoministeri Soini haluaa vanhusten hoivakoteihin ”työteliäitä” ja ”korkean moraalin” filippiiniläisiä hoitajia - esittää suurlähetystöä Manilaan

Timo Soini: ”Meillä on jo nyt jonkin verran filippiiniläistä hoitohenkilökuntaa. He ovat työteliäitä, hyvää väkeä, joka tekee työnsä korkealla moraalilla.”

Ulkoministeri Timo Soini luonnehtii filippiiniläisiä työteliäiksi.
Ulkoministeri Timo Soini esittää, että Suomi avaa Filippiineille suurlähetystön ja alkaa edistää työperäistä maahanmuuttoa Filippiineiltä Suomeen.

– Mielestäni seuraava avattava suurlähetystömme tulisi olla Filippiineillä. Maidemme välit ovat hyvät ja niitä pitää edelleen syventää käytännön yhteistyöllä. Hoitohenkilökunnan rekrytointi on hyvä kärkihanke taloudellisen yhteistyön ohella. Työperäinen maahanmuutto voi olla myös järkevää. Filippiinien kanssa se olisi juuri sitä. Molemmin puoleista hyötyä, Soini kirjoittaa blogitekstissään.

Ulkoministeri ei tarkenna sitä, miten saarivaltio Filippiinit hyötyisi siitä, jos koulutettu työvoima muuttaisi esimerkiksi Suomeen vanhusten hoitajiksi.

Soini perustelee Manilaan mahdollisesti perustettavaa suurlähetystöä tarpeella saada filippiiniläisiä hoitajia suomalaisiin vanhusten hoivakoteihin.

Ulkoministeri Soinin mukaan Suomeen tarvitaan lisää ”hoivaavia käsipareja” ulkomailta, koska syntyvyys laskee Suomessa ja suomalaiset elävät aiempaa pidempään.

– Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Meillä on jo nyt jonkin verran filippiiniläistä hoitohenkilökuntaa. He ovat työteliäitä, hyvää väkeä, joka tekee työnsä korkealla moraalilla, Soini luonnehtii filippiiniläisiä.

Tällä hetkellä Filippiinien yhteiskunnallista tilannetta seuraa Suomen Malesian suurlähetystö.

Viime marraskuussa julkaistussa maaraportissa ulkoministeriö huomauttaa, että ”vuoden 2015 loppupuolella aloitetut vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n ja Filippiinien välillä eivät ole viime aikoina edenneet”.

Filippiinien oma talous kasvaa nopeasti.

– Väestörakenne on talouden kannalta hyvin edullinen, sillä Filippiineillä on työikäistä väestöä yli 10 kertaa enemmän kuin yli 65-vuotiaita, ulkoministeriö arvioi.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen kertoi tammikuussa, että TEM:n arvion mukaan Suomi tarvitsee 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa.

Viime vuonna Suomeen muutti ulkomailta työperäisesti 12 000 ihmistä. Työn perässä Suomeen muuttavien määrää pitäisi siis nostaa reippaasti, jotta TEM:n arvioima tarve täyttyisi.

Suurin osa työperäisestä maahanmuutosta tulee EU-maiden ulkopuolelta. Suurimpia kansalaisuusryhmiä ovat ukrainalaiset, intialaiset, venäläiset, kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset.

EU-maista Suomeen muutetaan töihin varsinkin Suomenlahden etelärannalta. Vuonna 2017 oleskelunsa Suomessa rekisteröi työn perusteella 1 300 virolaista.

–Kun meillä on kestävyys- ja huoltosuhdevaje, tarvitsemme työmarkkinoille työvoimaa. Jos haluamme nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin, emme saavuta tavoitetta pelkästään sillä, että kantaväestöstä siirtyy ihmisiä työvoimaan. Tarvitsemme työvoiman maahanmuuttoa, Hämäläinen sanoi Iltalehdelle.

EU:n ulkopuolelta tulevista työntekijöistä yli puolet muuttaa Suomeen suorittavan tason töihin. Erityisasiantuntijat muodostavat tulijoista noin viidenneksen, ja heistä suuri osa tulee Intiasta.

–Intiasta meille tulee paljon erityisosaajia, esimerkiksi koodareita. Olemme aloittaneet neuvottelut Etelä-Korean kanssa, koska siellä on samantyyppistä osaamispotentiaalia kuin Intiassa. Työministeri Jari Lindström (sin.) kävi Etelä-Koreassa. Meillä on akuutti koodarivaje. Korealaiset viranomaiset olivat erittäin kiinnostuneita yhteistyöstä. Siellä on Samsungia, LG:tä ja monia muita yrityksiä. Olemme miettimässä pilottihanketta, jossa työvoimaa houkuteltaisiin Koreasta Suomeen, Hämäläinen kertoi.

LAURI NURMI