Koko aikuisikäni olen kamppaillut elämän tarjoamien vaikeuksien ja yleisen ankeuttajan kanssa, joka yrittää kietoa lonkeronsa välillä tiukasti ympärilleni. Suurin osa niistä vaikeuksista on tullut tilaamatta ja haluamatta, osa oman toiminnan seurauksena. Monet menetykset jne eivät ole hallittavissa. Välillä ankeuttaja on kadonnut johonkin eetteriin, eikä siitä ole onneksi havaintoa. Mutta sitten se taas muistaa minut...
Elämä ja sen ankeuttajat, muut ihmiset ja tapahtumat yrittää siis imeä meistä elämänvoiman. Ei tehdä sitä itse itsellemme kuitenkaan. Ei rangaista ja ankeuteta itseämme, ei soimata eikä arvostella koko ajan itseämme vaikka/koska muut tekee sitä koko ajan. Ei tehdä sitä itsellemme! Ei me saada mennä pimeän puolelle itseämme vastaan. Pysytään sillä polulla, missä meille on hyvääkin tarjolla, vaikkei sitä vielä olekaan näkyvissä vaan jossain mutkan takana.
Ajatellaan, että meillä on oikeus elää, oikeus tavoitella iloa ja onneakin. Koetetaan voittaa se musta pimeys, ja päästetään sen kiusallakin vähän aurinkoa ja lämpöä elämäämme, jos sitä jossain on tarjolla. Etsitään hyviä ja terveitä lähteitä. Tämä elämä on kuitenkin niin ainutkertainen, että olisi sääli ettei me itse haluttaisi kokea mitään ihanaa, vain sen takia että joku pimeä rosvo haluaa sen meiltä evätä ja piilottaa.
Minä taistelen, ja aion voittaa tämä taistelun vaikka jonkun erän olen hävinnytkin. Aion nousta taas, ja hyväksyä elämääni iloa tuottavat asiat ja ihmiset.
Kun mietin mikä kohottaa mielialaa.... Yksi ihana asia on tuoksut. Käy tuoksuttelemassa jossain kaupassa, missä on eteerisiä öljyjä. Haistele kaikkia ja tunne, mikä tuoksu tuntuu parhaimmalta ja virkistävältä ja osta se itsellesi ja haistele päivän mittaan. Itselläni rosmariini on erittäin paljon mielialaa nostava tuoksu. Toinen on ruusu, kun se on niin lempeä ja kaunis. Joskus minulla oli arkena pullo mukana ja virkistin itseäni sillä tuoksulla luennoilla ja koulussa.
Toinen asia, joka kohottaa mielialaa hetkessä on jokin hyvä ja epäitsekäs teko. Vie vaikka lemmikinruokaa eläinlöytötaloon, tai vie sinne vanhoja pipoja lämmikkeeksi. Jos sinulla on rahaa yli oman tarpeen, niin voit antaa jollekin yksinhuoltajalle tai hänen lapselleen pari kymppiä. Tai vie vanhuksille vanhainkotiin herkkuja tai kirjoja. Tai vain voisit jutella jonkun kanssa, joka on yksinäinen. Parhaimmat ja kalleimmat asiat on aineettomia ja ilmaisia, eikä niitä voi ostaa rahalla.
Elämä ja sen ankeuttajat, muut ihmiset ja tapahtumat yrittää siis imeä meistä elämänvoiman. Ei tehdä sitä itse itsellemme kuitenkaan. Ei rangaista ja ankeuteta itseämme, ei soimata eikä arvostella koko ajan itseämme vaikka/koska muut tekee sitä koko ajan. Ei tehdä sitä itsellemme! Ei me saada mennä pimeän puolelle itseämme vastaan. Pysytään sillä polulla, missä meille on hyvääkin tarjolla, vaikkei sitä vielä olekaan näkyvissä vaan jossain mutkan takana.
Ajatellaan, että meillä on oikeus elää, oikeus tavoitella iloa ja onneakin. Koetetaan voittaa se musta pimeys, ja päästetään sen kiusallakin vähän aurinkoa ja lämpöä elämäämme, jos sitä jossain on tarjolla. Etsitään hyviä ja terveitä lähteitä. Tämä elämä on kuitenkin niin ainutkertainen, että olisi sääli ettei me itse haluttaisi kokea mitään ihanaa, vain sen takia että joku pimeä rosvo haluaa sen meiltä evätä ja piilottaa.
Minä taistelen, ja aion voittaa tämä taistelun vaikka jonkun erän olen hävinnytkin. Aion nousta taas, ja hyväksyä elämääni iloa tuottavat asiat ja ihmiset.
Kun mietin mikä kohottaa mielialaa.... Yksi ihana asia on tuoksut. Käy tuoksuttelemassa jossain kaupassa, missä on eteerisiä öljyjä. Haistele kaikkia ja tunne, mikä tuoksu tuntuu parhaimmalta ja virkistävältä ja osta se itsellesi ja haistele päivän mittaan. Itselläni rosmariini on erittäin paljon mielialaa nostava tuoksu. Toinen on ruusu, kun se on niin lempeä ja kaunis. Joskus minulla oli arkena pullo mukana ja virkistin itseäni sillä tuoksulla luennoilla ja koulussa.
Toinen asia, joka kohottaa mielialaa hetkessä on jokin hyvä ja epäitsekäs teko. Vie vaikka lemmikinruokaa eläinlöytötaloon, tai vie sinne vanhoja pipoja lämmikkeeksi. Jos sinulla on rahaa yli oman tarpeen, niin voit antaa jollekin yksinhuoltajalle tai hänen lapselleen pari kymppiä. Tai vie vanhuksille vanhainkotiin herkkuja tai kirjoja. Tai vain voisit jutella jonkun kanssa, joka on yksinäinen. Parhaimmat ja kalleimmat asiat on aineettomia ja ilmaisia, eikä niitä voi ostaa rahalla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
niille ankeuttajille vielä nitäkin ankeuttavampi, niin eiköhän ne siitä lähde huitsin vittuun...
Hih,++Kiitos+neuvosta.+:)++Huitsin+kettuun+ne+saa+mennäkin.++Saisi+mennä+lopullisesti!++Mutta+ne+palailee+aina+väliin.....++Mutta+minusta+tuntuu+että+ne+saa+vain+voimaa+siitä+negatiivisuudesta,+mitä+itse+tuntee.++Kiukku+ja+suuttumus+on+kyllä+hyväkin+asia,+sillä+ne+antaa+energiaa.+++Olen+joskus+aiemmin+todellakin+saanut+jonkun+asian+alulle+ihan+vaan+sisuuntumalla+ja+suuttumalla.++Olosuhteisiin+ja+itseeni+lähinnä.+
Haluaisin yhtyä Simon ja Garfunkelin biisin sanomaan. Uskomattoman hieno klassikko. Myös Elviksen versiona, vaikka Elvis laulaa selvästi jonkun vaikutuksen alaisena, silmät on oudot. Mutta silti upea tulkinta.
https://www.youtube.com/watch?v=mLbOBoa8vD8
https://www.youtube.com/watch?v=H_a46WJ1viA
Tämä saa itkemään ja herkistymään. On olemassa silta yli ongelmien virran. Vaatii vaan rohkeutta astua sille sillalle. Sitä keräilen tällä hetkellä.
Moi taas.
Nyt olen saanut jonkun ison voiton ankeuttajastani. Olen päässyt osa-aikatyöhön ja herään iloisena aamulla kun tiedän että on mieluisaa tekemistä. Kauhea väsymys on ollut tästä elämänmuutoksesta johtuen mutta se on paljolti fyysistä kun ei ole tottunut säännölliseen päivärytmiin. Pitää mennä tosi ajoissa nukkumaan eikä voi roikkua netissä tai telkkarin ääressä illat. Valokin taas voittaa tuolla, päivä on pidentynyt, aurinko paistaa. Ehtii liikuntaakin vähän harrastamaan. Kovasti vielä nukuttaa. Mitään lääkkeitä ei ole mutta syön vitamiineja ja muutenkin terveellisesti. Myös hauras ihmisuhteeni tuntuu vahvistuneen, mutta en oikein siihen voi vielä luottaa. Näin kesken työpäivän ehdin tulla kirjoittamaan jotain. Työ ei rasita kovinkaan paljon. Saisi olla kiireempikin.
Jotenkin taas omakin kurjahko elämä sai uutta arvoa kun ystäväni yhtäkkiä leskeytyi. Hyvinvointi ja kaikki se mitä on pitänyt itsestään selvänä onkin vedetty jalkojen alta. Ei se muillakaan aina mene hienosti vaikka luulee että on ainut joka kärsii jotenkin. Osaan antaa arvoa niille pienille hyville asioille mitä elämässä on. Kyllä se elämä päättyy ajallaan vaikkei edes halua, turha sitä on kiirehtiä.
Mulle kuuluu hyvää, päivä päivältä parempaa... se tuntuu uskomattomalta sanoa monen vuoden masennuksen jälkeen. Tämä hyvä fiilis on jatkunut vain. Olen työssä ollut nyt yli kuukauden ja tuntuu kivalta. On kivat työkaverit. Osa-aikaisena vain ja ehdin liikkua sen toisen puolen päivästä. Olen jaksanut nousta ylös, nukun hyvin edelleen, mutta kotona ei juuri jaksa mitään iltaisin. Rahaa ei oikein ole ja se ahdistaa. Palkalla ei elä mitenkään. Jotenkin tämä kevät taas keikuttaa mielialaa, ja tänään tuli taas jotenkin kumma tulevaisuuden pelko päälle, kevät on muutosaikaa ja pitäisi herätä uuteen kesään taas. Jotenkin pitäisi vaan uskoa että tulee parempaakin. Kevät on vaikeaa aikaa mulle.
Mulla on ihan uskomatonta kylläkin edelleen tuo aiemmin mainittu miespuolinen läheinen ystävä, josta uskaltaisin sanoa rakastettukin, mutta en ole oikein varma vielä kun en uskalla luottaa keneenkään. Hänelläkin omat vaikeutensa, jotka hänen pitää voittaa...toisiamme tuetaan. Olen saanut hänen perheestään itsellenikin perheen ja lämpöä, mitä en koskaan saanut omasta perheestäni. Saa nähdä mitä tästä tulee. Sekin tuntuu näin kovasti heikolla itsetunnolla varustetusta naisesta ihanalta, että työpaikallani saan kivaa, viatonta, varovaista huomiota eräältä symppikseltä mieheltä, ja tämä on yllättänyt, sillä olen monta vuotta uskonut, että en koskaan tule kelpaamaan enää kellekään miehelle. Olen kyllä syvästi kiitollinen siitä, etten sittenkään päättänyt päiviäni tässä pari vuotta sitten, kun tuli todellinen aallonpohja enkä jaksanut nousta sängystä. Elämä vaan jotenkin lamautti. Olen monta kertaa ollut itsemurhan partaalla. Niin sitä ei vain näe sinne mutkan taakse, mitä elämän polulla tulee vastaan. Sieltä voi tulla jotain kaunista ja hyvää, mikä olisi jäänyt sitten kokematta jos olis tehnyt jotain itselleen ja kuollut/vammautunut jne)
Kuten olen selostanut, ruokavalio ja lisärauta (mulla se ferritiinitaso matala vaikka hemoglobiini normaali) on kuntouttanut ja sitä rataa liikunnan aloittaminen. Näitä jatkan edelleen ja kuuntelen kehoa että mitä se tästä uudesta elämästä tykkää.
Älä menetä sinäkään toivoasi vaan koeta ajatella, että jossain mutkan takana on luvassa muutosta ja jotain hyvää, mitä et pääse kokemaan jos vahingoitat itseäsi. Pimeässä tunnelissa ei voi muuta kuin edetä ja odottaa että valo alkaa pilkahtaa.
Onko muita, joille kevät just on tosi vaikeaa ja pelot valtaa mieltä?
mitään parempaa tekemistä.
teetkö muuten tuota valitusta ihan veronmaksajien rahoilla, eli elätkö niillä...
"eikö-juuri-ole
28.3.2019 22:57
mitään parempaa tekemistä.
teetkö muuten tuota valitusta ihan veronmaksajien rahoilla, eli elätkö niillä..."
On minulla paljonkin tekemistä, nyt kun jaksaa kaikenlaista. Varsinkin liikunnan merkitys toipumisessa on huomattu ja on koko ajan ollut aika hyvää tekemistä, nyt on palautumispäivä. :)
Veroja olen maksanut ja maksan, ja välillä muiden rahoja käyttänyt. Yhden veronmaksajan lisää tehnyt tähän maailmaan.
Mitä sinä teet tällä forumilla? Oletko masentunut itse vai käytkö vain ilkeilemässä masentuneille?