Mikä on kymiläisten alkuperä

No vielä kerran. Kymissä on asuttu tuhansia vuosia ennen alueen nimeämistä ja virallisempaa asutustaajamaa alueella edusti Pyhtää. Aikanaan Pyhtäästä erotettiin Kymin kartanon alueet ja alettin puhumaan kymistä. Kymistä sittemmin erotettiin Kotka ja Karhula kunnes kaikki paitsi Pyhtää sulautui takaisin yhteen ja on nyt tunnettu nelisenkymmentä vuotta kokonaisuudessaan Kotkana. Tämä on vaikeatajuinen asia etenkin Citymarketissa asioiville. Yleensä joku sellainen jolta kuntaliitos on mennyt ohi yrittää provosoida valveutuneita esittämällä hölmöä kotkansaarelaista. Kuten aloittaja.

ketä nää kymiläiset on,miulla on karhulassa kavereita,onks ne niitä.

Kymin alkuperäisväestö (aboriginaalit) polveutuu venäläisistä.Tavat hyvin samankaltaiset ja nykyään kymissä kuuleekin puhuttavan paljon venäjää joka kylällä.

Tietoa

Kotkan kaupunki perustettiin vasta 1879.
Kymin historiaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kymenkartanon_lääni

Murretietoa:
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/a7f85dc4-2973-46e0-82df-3c554f562a6e

"Kyminkartanon synty ajoittuu noin vuoteen 1350, jolloin Viipurin linnanpäällikön, ritari Pietari Joninpojan veljenpoika, jaarli Erengisle Sunenpoika hankki omistusoikeuden joihinkin tiloihin Huuman- ja Korkeakoskenhaarojen alueella. Hän luovutti omistuksensa 1370-luvulla Ruotsin valtakunnan drotsille Bo Joninpoika Gripille. Bo Joninpoika laajensi aluetta kuningas Albrekt Mecklenburgilaiselta saamillaan läänityksillä ja ostamalla. Vuonna 1380 Bo Joninpoika lahjoitti Kyminkartanon Vadstenan luostarille. Luostari uskoi kaukana Vadstenasta olevan kartanon paikallisen valvonnan kuitenkin Viipurin linnanpäällikkö Erengisle Niilonpojalle. Linnanpäällikön tehtävänä oli toimittaa kartanon tuotto ja sen lampuotitilojen suoritukset luostarille. Kyminkartanon omistusoikeudet joutuivat Erengisle Niilonpojan linnanpäällikkyyden jälkeen 1390-luvulla kuitenkin kiistanalaisiksi Ruotsin sisäpoliittisista syistä.
Kartanon yhteyteen rakennettiin Pyhtään seurakuntaan kuulunut Kyminkartanon kappeli noin vuonna 1440, jossa kävivät suorittamassa jumalanpalveluksia ainakin ajoittain vuorotellen Pyhtään ja Vehkalahden kirkkoherrat tai heidän kappalaisensa.
Kiistely luostarin ja Viipurin linnan välillä päättyi lopullisesti Kustaa Vaasan aikana. Kustaa Vaasa vieraili kartanossa Suuren Venäjän sodan aikana vuonna 1555, jonka jälkeen hän perusti Kyminkartanosta kuninkaankartanon. Kartanon tarkoituksena oli toimia mallitilana, joka tuottaisi muonaa sotaväen ja sen hevosten tarpeisiin ja toimisi myös sotaväen majoituspaikkana ja karjan ja hevosten kasvatuspaikkana.
Kartanosta tuli vuonna 1556 myös uuden voutikunnan eli Kymenkartanon läänin voutikunnan hallintokeskus. Läänin alueeksi vakiintui 1560-luvulla silloiset Pyhtää (Pyhtää ja Ruotsinpyhtää), Elimäen neljännes (Elimäki ja Anjala), Vehkalahti (Vehkalahti ja Sippola), Virolahti (Virolahti ja Miehikkälä) ja Valkealan lounaisosat. Kyminkartanon toiminta voutikunnan keskuksena loppui 1570. Kymenkartanon lääni muutettiin 1634 kihlakunnaksi.
Kyminkartanon ja sen lampuotiläänin maihin kuului 1680-luvulle saakka Kymin pitäjän Kymijoen länsipuolinen alue sekä Hovinsaari, Kolkansaari, Kotkansaari, Mussalo ja useita pienempiä saaria. 1790-luvulla Venäjän valtio lunasti kartanon rakennukset ja suuren osan sen maista Ruotsinsalmen ja Kyminlinnan linnoituksia varten, jonka jälkeen uusi päärakennus rakennettiin Kyminlinnaa vastapäätä Huumanhaaran toiselle puolelle.
Kartanon omistajina ovat olleet mm. Wrangel-, Clayhills-, Bruun- ja Naht-suvut.[1]

Kyminkartanon lampuotiläänin kylät:
-Jäppilä
-Kalliokoski, alun perin Kolkansaaren länsiosassa, Kyminkartanon laajennuksen yhteydessä 1550–1560-lukujen vaihteessa siirretty Kolkansaaren itäosaan
-Kaukola
-Kierikkala
-Kurittula
-Lankila
-Metsäkylä (nykyisin osa Koivulaa)
-Mussalo
-Parikka (nykyisin osa Koivulaa)
-Pernoo
-Pihkoo
Ruonala
-Sutela
-Kyminkartanon laajennuksen yhteydessä 1550–1560-lukujen vaihteessa useita pikkukyliä hävisi. " (Wikipedia)

"Kymi (ruots. Kymmene) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Kymenlaakson maakunnassa Suomenlahden rannikolla. Kymiin eri aikoina kuuluneet alueet kuuluvat nykyisin pääosin Kotkan kaupunkiin, joka on alun perin erotettu Kymistä. Kunnan keskusta ja kirkonkylä oli Helilä, josta kehittyi myöhemmin myös Karhulan kauppalan keskusta.
Kymistä on erotettu itsenäisiksi Suursaaren kunta (1838, kuului Kymiin vuodesta 1817), Kotkan kaupunki (1879), Haapasaaren kunta (1913) ja Karhulan kauppala (1951). Kymi pakkoliitettiin Kotkaan vuonna 1977 yhdessä Karhulan kauppalan kanssa." (Wikipedia)
Jatkuu....

"Kymin Kylät:
Pitäjän alkuvaiheessa kuului suoraan Kyminkartanon maihin laaja alue (Hovinsaari, Kotkansaari ja myös Kolkansaaren länsiosia). Sen lisäksi kartanon lampuotiläänin kyliä olivat:
-Jäppilä
-Kalliokoski, liitetty Vehkalahden puolelta Kymiin
-Kaukola
-Kierikkala, liitetty Vehkalahden puolelta Kymiin
-Kurittula
-Lankila
-Metsäkylä, nykyisin osa Koivulaa, liitetty Vehkalahden puolelta Kymiin
-Mussalo
-Parikka, nykyisin osa Koivulaa, liitetty Vehkalahden puolelta Kymiin
-Pernoo
-Pihkoo
-Ruonala
-Sutela

Vehkalahden puolelta Kymiin on liitetty lisäksi:
-Eskola
-Haapasaari
-Helilä
-Huruksela
-Kaarniemi, liitetty Vehkalahdesta Kymiin vuonna 1911
-Korkeakoski, syntynyt alun perin Laajakosken ja Osolan maarekisterikylistä
-Kuutsalo
-Laajakoski
-Marinkylä
-Saksala
-Sunila
-Tavastila
-Ylänummi
-Pyhtäästä Kymiin liitetty Ahvion kylä (nykyisin Kouvolaa), kuului Kymiin vuoteen 1743 saakka, jolloin Kymijoen tullessa Ruotsin ja Venäjän rajaksi se liitettiin Elimäkeen. Suursaari ja siihen kuulunut Tytärsaari kuuluivat Kymin seurakuntaan 1817–1838."

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Kymissä oli viisi taajamaa: osa Karhulan keskustaajamasta (1 136 asukasta), Peippola (404 asukasta), osa Saksalasta (448 asukasta), osa Sutelasta (59 asukasta) ja Tavastila (1 031 asukasta). Näistä Saksala sijaitsi osin Karhulan puolella, Sutela Kotkan puolella sekä Karhulan keskustaajama sekä Karhulan että Kotkan puolella.[4] (Wikipedia)