Laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa on noin 44 000 vanhusta. Heitä oli jokseenkin saman verran vuonna 2006. Sen jälkeen laitoksia on jonkin verran muutettu tehostetuksi palveluasumiseksi. Se on tosiasiassa ihan samanlainen laitos, mutta asukas maksaa siellä enemmän itse.
Vuonna 2006 näistä vanhusasukkaista oli yksityisissä hoivalaitoksissa 35 prosenttia. Viime vuonna jo 49 prosenttia.
Yksityinen on lisääntynyt, koska yksityinen markkinoi tehokkaasti itseään kunnille, ja koska kunnat haluavat säästää. Nimittäin tämä nykyinen systeemi on se varsinainen markkinamalli: kunta sekä valtiovallan lait ja suositukset asettavat hoivalle jotkin kriteerit, ja joka halvimmalla lupaa papat ja mummut hoitaa, saa homman.
Tätä nykyistä hankintamenettelyä sanottiin runsas sata vuotta sitten huutolaisjärjestelmäksi. Systeemin idea on jokseenkin sama.
Sote-aikana tilanne muuttuu. Tätä kirjoittaessani ei ole vielä tiedossa, millaisia muutoksia perustuslakivaliokunta lakeihin vaatii. Toivottavasti sote kuitenkin saadaan valmiiksi – nimittäin hallitsematon yksityistäminen on kiihtynyt koko sen ajan, kun sote-uudistus on tökkinyt.
Sote-aikana maakunnan sosiaalityöntekijä tekee jokaiselle asumis- tai laitospalvelua tarvitsevalle vanhukselle (myös vammaiselle, mielenterveysasiakkaalle, päihdeasiakkaalle) hoitosuunnitelman. Tämän suunnitelman perusteella maakunta tarjoaa vanhukselle palveluseteliä tai henkilökohtaista budjettia.
Setelissä tai budjetissa määritellään, paljonko vanhus tarvitsee hoitoa ja hoidolle määritellään hinta esimerkiksi vuodeksi. Asumista tarvitseva voi sitten valita, mihin asumisyksikköön menee.
Tämä ei ole mikään markkinamalli päinvastaisista väitteistä huolimatta: maakunta määrää hinnan, hoivan tarpeen ja asumisyksiköiden laatukriteerit. Niitä jokaisen asumisyksikön on noudatettava samalla tavalla. Vain laadulla, siis hyvällä hoidolla kilpaillaan.
Ja se selkein ero nykysysteemiin: jos asukas ei ole tyytyväinen, hän äänestää jaloillaan, vaihtaa toiseen yksikköön. Perustellusta syystä tämän voi tehdä nopeastikin. Huonosti hoitavat asumisfirmat tyhjentyvät.
Pulma on siinä, että osa vanhuksista ei pysty itse päätöksiä tekemään. Voi olla muistisairautta tai vaikkapa puhekyky mennyt. Silloin tarvitaan omaisen tai läheisen vahvaa tukea.
Kun maakunta tarjoaa palveluseteliä tai henkilökohtaista budjettia, sitä ei ole pakko ottaa. Silloin maakunnan on lain mukaan järjestettävä asumispalvelu muulla tavalla. Se tarkoittaa maakunnan omia asumisyksikköjä, jotka siirtyvät maakunnalle nykykunnilta. Se on siis julkinen, yhteiskunnan ylläpitämä tehostetun asumispalvelun yksikkö tai vanhainkoti.
Mutta jos niitä ei ole tarpeeksi, maakunta voi kilpailuttaa yksityisiä firmoja samaan tapaan kuin nykyisin kunnat tekevät. Niistä ei kävelläkään pois, jos hoiva ei tyydytä. Niillekin on laatukriteerit, mutta onhan ne nykyisinkin, ja niitähän nuo esp-tendot näköjään osaavat kiertää.
Valtiovalta on nyt – viimeistään seuraavan hallituksen aloittaessa kesän korvalla – uusimassa vanhuspalvelulakia ja määräämässä laitoksiin hoitajamäärän, 0,7 hoitajaa hoidettavaa kohden. Laki on hyvä, mutta mistä saadaan noin 4 200 uutta hoitajaa? Opetusministeriö suunnittelee koulutusta, mutta aikansa se vie.
Nykyinen eduskunta istuu kohta viimeistä kuukauttaan. Toivottavasti sote ehtii maaliin. Nimittäin soten valinnanvapauden idea tuo selvästi uusia keinoja hyvän vanhustenhuollon lisäksi myös perusterveydenhuollon parantamiseen. On vastuutonta ja maakunnissa tehdyn työn halveksimista, jos uudistus jumitetaan ennakkoluuloihin ja tahallisiin väärinkäsityksiin.
Vuonna 2006 näistä vanhusasukkaista oli yksityisissä hoivalaitoksissa 35 prosenttia. Viime vuonna jo 49 prosenttia.
Yksityinen on lisääntynyt, koska yksityinen markkinoi tehokkaasti itseään kunnille, ja koska kunnat haluavat säästää. Nimittäin tämä nykyinen systeemi on se varsinainen markkinamalli: kunta sekä valtiovallan lait ja suositukset asettavat hoivalle jotkin kriteerit, ja joka halvimmalla lupaa papat ja mummut hoitaa, saa homman.
Tätä nykyistä hankintamenettelyä sanottiin runsas sata vuotta sitten huutolaisjärjestelmäksi. Systeemin idea on jokseenkin sama.
Sote-aikana tilanne muuttuu. Tätä kirjoittaessani ei ole vielä tiedossa, millaisia muutoksia perustuslakivaliokunta lakeihin vaatii. Toivottavasti sote kuitenkin saadaan valmiiksi – nimittäin hallitsematon yksityistäminen on kiihtynyt koko sen ajan, kun sote-uudistus on tökkinyt.
Sote-aikana maakunnan sosiaalityöntekijä tekee jokaiselle asumis- tai laitospalvelua tarvitsevalle vanhukselle (myös vammaiselle, mielenterveysasiakkaalle, päihdeasiakkaalle) hoitosuunnitelman. Tämän suunnitelman perusteella maakunta tarjoaa vanhukselle palveluseteliä tai henkilökohtaista budjettia.
Setelissä tai budjetissa määritellään, paljonko vanhus tarvitsee hoitoa ja hoidolle määritellään hinta esimerkiksi vuodeksi. Asumista tarvitseva voi sitten valita, mihin asumisyksikköön menee.
Tämä ei ole mikään markkinamalli päinvastaisista väitteistä huolimatta: maakunta määrää hinnan, hoivan tarpeen ja asumisyksiköiden laatukriteerit. Niitä jokaisen asumisyksikön on noudatettava samalla tavalla. Vain laadulla, siis hyvällä hoidolla kilpaillaan.
Ja se selkein ero nykysysteemiin: jos asukas ei ole tyytyväinen, hän äänestää jaloillaan, vaihtaa toiseen yksikköön. Perustellusta syystä tämän voi tehdä nopeastikin. Huonosti hoitavat asumisfirmat tyhjentyvät.
Pulma on siinä, että osa vanhuksista ei pysty itse päätöksiä tekemään. Voi olla muistisairautta tai vaikkapa puhekyky mennyt. Silloin tarvitaan omaisen tai läheisen vahvaa tukea.
Kun maakunta tarjoaa palveluseteliä tai henkilökohtaista budjettia, sitä ei ole pakko ottaa. Silloin maakunnan on lain mukaan järjestettävä asumispalvelu muulla tavalla. Se tarkoittaa maakunnan omia asumisyksikköjä, jotka siirtyvät maakunnalle nykykunnilta. Se on siis julkinen, yhteiskunnan ylläpitämä tehostetun asumispalvelun yksikkö tai vanhainkoti.
Mutta jos niitä ei ole tarpeeksi, maakunta voi kilpailuttaa yksityisiä firmoja samaan tapaan kuin nykyisin kunnat tekevät. Niistä ei kävelläkään pois, jos hoiva ei tyydytä. Niillekin on laatukriteerit, mutta onhan ne nykyisinkin, ja niitähän nuo esp-tendot näköjään osaavat kiertää.
Valtiovalta on nyt – viimeistään seuraavan hallituksen aloittaessa kesän korvalla – uusimassa vanhuspalvelulakia ja määräämässä laitoksiin hoitajamäärän, 0,7 hoitajaa hoidettavaa kohden. Laki on hyvä, mutta mistä saadaan noin 4 200 uutta hoitajaa? Opetusministeriö suunnittelee koulutusta, mutta aikansa se vie.
Nykyinen eduskunta istuu kohta viimeistä kuukauttaan. Toivottavasti sote ehtii maaliin. Nimittäin soten valinnanvapauden idea tuo selvästi uusia keinoja hyvän vanhustenhuollon lisäksi myös perusterveydenhuollon parantamiseen. On vastuutonta ja maakunnissa tehdyn työn halveksimista, jos uudistus jumitetaan ennakkoluuloihin ja tahallisiin väärinkäsityksiin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vasemmisto vastustas Sotea koska se ei halua antaa ihmisten itse päättää omasta hoidostaan totälitäristisen hyvinvointivaltio ideologian vuoksi.
Vasemmisto+valta+sulaa,+sdp+16,5+%+vasemmistoliitto+7,1+%,+kommunisteinpuolue+nollilla.
äänestää fasistista maalaisliittoa,
joka kurittaa ja kuppaa kansaa...
Kuka täysjärkinen äänestää porukkaa joka vuonna 2019 puhuu Tovereista.
Pallopaitapankkon oma keskustelu...
Minä -toinen vastasin kirjoitukseen, täydentäen.
Vaseemmisto on kuolon oma, kommunistein malliin.
Jo nyt ovat hyväävauhtia tippumassa pois valtion hallisnnosta.
Ay-liikkeen veroton raha pitää heidät enään pinnalla, se verolle kuten
muukin on verollista, se heikentää entisestään vasemmistoa. Ihmisillä
on sitten parempi, kun voi omakohtaisesti alkaa huolehtimaan itsestään.
Vasemmisto+valta+sulaa,+sdp+16,5+%+vasemmistoliitto+7,1+%,+kommunistien+puolue+nollilla.